Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Vaalit

VAALIPANEELI VASTAUKSET

VAALIPANEELIN OSALLISTUJAT (puolueet ovat itse valinneet edustajansa vaalipaneeliin):

Esittely (nimi, puolue, äänestysnumero ja keskeiset vaaliteemat lyhyesti):

 

* Timo Karunen, Keskusta, 22                    

Elinvoiman kehittäminen. Kunnan etujen parempi valvonta yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä.

 

* Tapio Korhonen, Perussuomalaiset, 5

Yrittäjät, itsenäisyys, koulut ja talous

 

*Jani Lintunen, Kokoomus, 39

Liikenneturvallisuus ja paikallisten palvelujen puolesta.

 

* Linda Lähdeniemi, Suomen Keskusta, 25                                                       

Rohkeampi, avoimempi ja yhteistyökykyisempi Punkalaidun

 

* Marja Wakkala, SDP,19

Demareitten vaalislogan on ”Arjen asialla”. Ajatuksenamme on, että peruspalvelut säilyvät kunnassa ja ovat kaikkien ja kaikenikäisten saatavilla, riittävän lähellä. Palveluja kehitettäessä ei aina rahalla voi määritellä kaikkea, vaan tärkeäksi kriteeriksi pitää nostaa laatu.

Työpaikkojen saaminen kuntaan olisi ensiarvoisen tärkeää kunnan tulevaisuuden ja itsenäisyyden näkökulmasta. Työtä taas tarjoavat yritykset. Olemassa olevien pysyminen ja uusien houkutteleminen on haaste kunnalle.

Kuntalaistyytyväisyys on hyvä mittari sille, millaisena niin yrittäjät kuin kuntalaisetkin näkevät oman kotikuntansa. Tärkeätä on, että kunta pitää niin hyvää huolta omistaan, että se nousee kilpailuvaltiksi ja houkuttimeksi kuntaan muuttaville.

Kaiken päätöksenteon tulee perustua hyvään yhteistyöhön puolueiden välillä. Yhteistyöllä ja yhdessä pohtimalla löytyvät parhaat keinot tehdä hyviä päätöksiä.

 

*Juha Yli-Parri Punkalaitumen Kokoomus ry, 47

Pyrkimyksenä viedä eteenpäin ja hoitaa kuntalaisten ja kunnan yhteisiä asioita nopeasti ja viipymättä.

 

 

 

 

Kunnalliset hankinnat:

KYSYMYS 1.

”Yritys on kunnalle elinvoiman lähde – ei kilpailija. Siksi kunnan palveluiden tuottamisessa kannattaa aina kysyä ensin: mitä meidän alueemme yritykset voisivat tarjota tai kehittää tarjolle ”, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Mitkä ovat keinosi hankintojen paikallistamiseen?

 

Timo Karunen:                    

Ennen hankintoja on hyvä käydä keskustelua yrittäjien kanssa. Keskusteluissa voi tulla ilmi tehokkaampia tapoja hankinnan toteuttamiseen. Tällöin hyötyjiä ovat molemmat osapuolet. Kuntayhtymien, valtion ja muiden isojen julkisten toimijoiden hankinnat pitää jakaa pienempiin paikallisiin osahankintoihin, jotta useammilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua hankintoihin. Tärkeää on hyvä valmistautuminen ja suunnittelu ennen hankintojen kilpailuttamista.

Tapio Korhonen:                 

Kunnalla pitäisi olla mahdollisuus hyväksyä paikallisen yrityksen tarjous, vaikka se ei olisi halvin, tietyn hintahaarukan sisällä.

Jani Lintunen:                     

Minun mielestäni olisi todella tärkeää ensisijaisesti keskustella paikallisten yritysten kanssa koska meidän kunnastamme löytyy todella paljon osaamista erialoilta. Mielestäni kunnan pitäisi olla kuntalaisille suunnannäyttäjä ja käyttää paikkakunnan palveluja mahdollisimman paljon.

Linda Lähdeniemi:                   

Suurten kilpailuttamisten tekeminen tulee laista, mutta hankintojen paikallistamiseen olisi mielestäni kaksi hyvin konkreettista keinoa. Ensimmäinen keino olisi se, että kilpailutukset tehtäisiin mahdollisuuksien mukaan pienissä osissa, jotta paikalliset yritykset voisivat lähteä niihin mukaan. Lisäksi tähän kuuluu vahvasti virkamiesten kouluttaminen kilpailutusten tekoon sekä heidän paikallistuntemuksensa. Toinen asia on avoin keskustelu ja vuorovaikutus hankinnoista yrittäjien kanssa. Paikallisten yrittäjien tulee tietää, mikäli kunnalla on tulossa hankintoja, joihin voisivat lähteä mukaan.

Marja Wakkala:                  

En näe kuntaa palvelujen tuottajana yritysten kilpailijana. Kunta järjestää peruspalvelut, mutta suuri osa ihmisten tarvitsemista muista palveluista jää yritysten tuotettavaksi, ja niitä on todella paljon.

Juha Yli-Parri:                     

Hankintaan tulee luoda järjestelmä, mikä suosii paikkakuntalaista, vaikka hinta olisi kallis. Hankintaa rajoittaa laki, jota noudatetaan.

 

KYSYMYS 2.

Kun peruspalveluja siirretään ulkopaikkakunnille, myös asiointi siirtyy muualle. Esimerkki: terveyskeskuksessa käynti Vammalassa – käynpä apteekissa ja ruokakaupassa samalla, mikä vaikuttaa suoraan Punkalaitumelaisiin yrityksiin ja verotuloihin. Miten vastaat tähän ja millaisena näet jatkossa sote-palvelujen tuottamisen ja pysyvyyden kunnassa? Entäpä muiden kunnallisten peruspalvelujen pysyvyys (kirjasto, koulut, päivähoito, elinkeinopalvelut…)?

Timo Karunen:                    

Yksityishenkilöiden tekemiin hankintoihin voidaan vaikuttaa tiedottamalla ja neuvonnalla. Kuntalaisille on kerrottava, kuinka jokaisen yksilön käyttäytyminen vaikuttaa palveluiden pysyvyyteen. Tiedottamisessa kunta ja yrittäjäjärjestö voivat tehdä yhteistyötä. Sote-palveluiden siirtyessä maakunnalle uskon peruspalvelujen pysyvän paikkakunnalla suunnilleen samassa laajuudessa kuin nykyisinkin. Koulu (myös lukio), päiväkoti ja kirjasto toimivat nyt tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Kunnan on varmistettava hyvän henkilökunnan saatavuus myös tulevaisuudessa. Elinkeinopalvelut kunta voi tuottaa itse tai ostaa sellaiselta toimijalta, ettei synny eturistiriitoja.

Tapio Korhonen:               

 Niin kauan kuin voidaan pysyä itsenäisenä niin palveluita voidaan pitää. Se että terveyspalvelut menevät ulkopaikkakunnalle on huono asia, johon pitää yrittää vaikuttaa.

Jani Lintunen:                     

Sote-palvelujen osalta näyttää todella huonolta, jos nämä palvelut loppuvat niin varmasti tulevat vaikuttaan muihinkin palveluihin. Jos tätä menoa jatketaan niin täällä ei ole kohta muuta kuin koulu ja päiväkoti. Olisi todella tärkeää kunnan pitää palveluista kiinni eikä päästää niitä paikkakunnalta pois koska ne ovat sen jälkeen todella vaikea saada takaisin.

Linda Lähdeniemi:                   

Juuri tämä on yksi niistä syistä, miksi peruspalveluiden tulisi säilyä kunnassa. Näiden tilanteiden vuoksi tarvitaan kunnalta vahvaa edunvalvontaa. Mikäli sote-uudistus tulee, uskon, että paikkakunnalla säilyvät suunnilleen samanlaiset palvelut kuin tällä hetkellä. Ja tietenkin se, että kunta säilyy itsenäisenä, on kaiken perusta.

Marja Wakkala:                  

Näinhän se menee kuin kuvailette, samalla käydään ostoksilla, kun käydään hakemassa muita palveluja. Siksi mahdollisimman monien peruspalvelujen säilyvyys omassa kunnassa on pyrittävä turvaamaan. Se on varmastikin jokaisen kuntalaisenkin toive. Niin kauan kuin kunta säilyy itsenäisenä mainitsemanne peruspalvelut säilyvät paikkakunnalla. Toivon edelleen, että mm. vanhustenhuolto vielä palautuu julkisen puolen tuottamaksi, minkä lisäksi kuntaan perustettaisiin yksityisiä hoitoyksiköitä ja hoitopalveluyrittäjät huolehtivat kotona asuvien palveluista (niin kuin nyt onkin tapahtunut ja mikä on todella ilahduttavaa).

Juha Yli-Parri:                     

Asiakaskäynti menee tavoitetason alapuolelle, niin palvelua karsitaan. Eli kuntaan pitäisi tulla henkilö, jonakin päivänä ja hoitaa paikkakunnalla lääkäri ajat siten. Siihen pitää tehdä päätös, että toimintaa halutaan pitää ja ollaan valmiita mahdollisiin kustannusten nousuun.

 

 Kunnan päätöksenteko:

 KYSYMYS 3.

Mitä esteitä kunnallisessa päätöksenteossa näet yrittämiselle Punkalaitumelle? Uusien yritysten paikkakunnalle tulo sekä nykyisten kasvaminen, kehittyminen ja pysyvyys? Mitä toimenpiteitä voitaisiin kunnassa tehdä esteiden poistamiseksi?

Timo Karunen:                    

Kunnan päätöksenteko on usein yritysten näkökulmasta liian hidasta. Siksi pitää olla valmiiksi päätettyjä toimintamalleja, jotka ovat tasa-arvoisia kaikille yrityksille ja kunta voi niiden perusteella toimia nopeammin.

Tapio Korhonen:                 

Kunnan johdon tulisi istua pöydän ääreen ja miettiä tämänhetkisten yritysten tukemista.  Se millä saataisiin uusia yrittäjiä, meidän pitäisi näkyä, että olemme yrittäjä ystävällinen kunta, tänne on hyvä yrittäjän tulla.

Jani Lintunen:                     

Tällä hetkellä oman kokemuksen perusteella kunta ei kuuntele yrittäjää ja tähän asiaan on saatava muutos. Minun mielestäni kunnassamme kaikki yrittäjät ovat yhtä tärkeitä ja kunnan on otettava kaikkien yritysten tarpeet huomioon tasapuolisesti. Moni yritys hakee jo nyt toimeen tulonsa muilta paikkakunnilta mutta maksavat veronsa kuntaan näistä kunnan on kyllä syytä pitää kiinni, etteivät vallan toimintaansa muualle siirrä. Uusien yritysten paikkakunnalla tuleminen voi olla jonkin moinen haaste mahtaako kunnalla olla kohta enää tarjota toimitiloja, kun on kaikki myyty.

Linda Lähdeniemi:                   

Kunnan päätöksenteko on hyvin byrokraattista ja sehän tulee hyvin pitkälti monilta osin suoraan laista, kuten aikamääreet ja muut. Prosessia sinänsä ei voida nopeuttaa, mutta siihen pystymme vaikuttamaan, että pyörä lähtee liikkeelle nopeasti, kun yritykset päätöksiä tarvitsevat. Uusien yritysten paikkakunnalle tuleminen vaatii sitä, että Punkalaidun näkyy kuntana kaikkialle, jotta olemme uskottava vaihtoehto yrityksille. Meidän pitäisi myös markkinoida enemmän sijainnillamme ja sen tuomilla vahvuuksilla. Koen, että tuemme nykyisiä yrityksiä parhaiten tekemällä yhteistyötä, markkinoimalla, avoimella viestinnällä sekä paikallisella hankintapolitiikalla.

Marja Wakkala:                  

En sinänsä näe esteitä päätöksenteolle, mutta en ihan ymmärrä mitä tällä kysymyksellä haetaan? Yrittäjyyden tukeminen vaatii tietynlaisen asennemaailman, jossa yritykset nähdään kunnan kehityksen rakentajina. Yrityksille tarjotaan tukea ja apua haastavissa tilanteissa kunnan palveluna.   

Juha Yli-Parri:                     

Esim. kaavamuutos liian kankea järjestelmä kuulemisineen ja valitusaikoineen. Jatkuvaa yhteydenpitoa kunnan ja yrittäjien välillä, ja näin tulisi mahdolliset kehitysehdotukset nopeammin päätöksentekoon.

 

KYSYMYS 4.

Miten mielestäsi yritysvaikutusten arviointi tulisi ottaa huomioon kunnan päätöksenteossa?

Timo Karunen:                    

Yritysvaikutusten arviointi on aivan välttämätöntä. Menestyvät yritykset ja niiden työntekijän tuovat kunnalle tuloja. Ihannetilanteessa luottamushenkilöt ja viranhaltijat ottavat elinkeinoelämän huomioon ilman erityistä arviointia. Osa ihmisistä ajattelee näin luonnostaan, osa tarvitsee koulutusta. Luottamushenkilöistä suurempi osuus pitäisi olla yrittäjiä/yrittäjähenkisiä.

Tapio Korhonen:                 

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ettei ainakaan heti vastaan asioissa olla vaan tutkittaisiin tarkemmin.

Jani Lintunen:                     

Paikalliset yritykset on otettava ensisijaisesti huomioon koska ne tuovat kuntaamme verotuloja ja työpaikkoja.

Linda Lähdeniemi:                   

Yritysvaikutusten arviointi voitaisiin lisätä ainakin jollain tasolla vakituiseksi osaksi kunnan päätöksentekoa.

Marja Wakkala:                  

Ympäristövaikutuksia arvioidaan mutta ei yritysvaikutuksia. Pakko tässä kohtaa taas myöntää tietämättömyyteni, mutta kuulostaa todella järkevältä. Jos ajatuksena on esim. jonkun hankinta tai hankkeen yhteydessä miettiä, mitä kaikkea saataisiin omasta kunnasta ja mihin hintaan, ja mikä merkitys sillä olisi paikallisille yrittäjille ja yritystoiminnalle, ja tätä peilattaisiin muualta tehtäviin hankintoihin. Toteutus vaatii elinkeinoelämän osaajaa. Olisiko siis esim. elinkeinoasiamiehen tai vastaavan palkkaaminen hintansa arvoinen sijoitus näiden asioiden näkemiseen/osaamiseen?

Juha Yli-Parri:                     

Kyllä tulee ottaa vakavasti ja kehittää toimintamalleja.

 

Yhteistyö kunnan ja yritysten välillä:

KYSYMYS 5.

Yksi teko tai toimenpide, millä saadaan kunnan ja yritysten yhteistyötä paremmaksi? Ja perustelut sille.

Timo Karunen:                    

Enemmän yhteisiä tilaisuuksia ja keskustelua. Tutustuttuaan hyvin ihmiset toimivat tehokkaammin yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Tapio Korhonen:                 

Yrityksiin tutustuminen. jotta tiedettäisi paremmin mitä palveluita kunnassa on saatavilla.

Jani Lintunen:                     

Kaikki yritykset saman arvoiseksi. Kunnanjohdon ja virkamiesten on otettava kaikkien yrityksien tarpeet huomioon ja haettava yhdessä kompromisseja asioiden eteenpäin viemiseksi. Juuri yksi yrittäjä sanoi, että kyllä toisia yrityksiä somessa kehutaan ja peukutellaan mutta ei heitä.

Linda Lähdeniemi:                   

Selkeä ja yhteinen visio tulevasta ja seuraavista askeleista, miten siihen päästään. Kunnalla ja yrityksillä tulee olla yhteinen näkemys, jotta pystymme lähtemään kehittämään toimintoja ja toimintamalleja kohti yhteistä päämäärää. Ja tämähän onnistuu vain tuntemalla toisemme ja keskustelemalla sekä nostamalla myös haastavammat asiat esille.          

Marja Wakkala:                  

Olen ihmetellyt YRITYSREKISTERIN puuttumista. Kun olen sitä peräänkuuluttanut, minulle on vastattu, että kunta hoitaa vain rekisterin ”alustaa” ja yritysten tulee itse päivittää tiedot rekisteriin. Jos tuo rekisteri luotaisiin kunnan toimesta, se kertoisi kaikista yrityksistä samat tiedot. Jos yritykset sitä itse rakentavat, jokaisen esitysmalli on kovin erilainen ja rekisteristä tulee sekava. Tuon rekisterin puuttuminen vie monta palvelujen ostajaa muualle eli palvelut haetaan vaikkapa naapurikunnasta, kun ei edes tiedetä, mitä kaikkia palveluja tässä kunnassa tuotetaan. Olen kertonut, että vaikka olen täällä ikäni asunut, en silti tiedä mitä kaikkea yrityksiä ja yritystoimintaa tästä kunnan alueelta löytyy.  Siksi selkeän yritysrekisterin toteutus kunnan työnä olisi edes pieni askel yhteistyön saralla. Yleisesti yhteistyöasia nousee aina esille, enkä edelleenkään ymmärrä, mikä varsinainen ongelma yhteistyön toteutumiselle on? Miksi yhteistyö ei toimi? Onko se kiinni virkamiehistä vai luottamushenkilöistä? Odotan tähän vastausta yrittäjiltä. Minkä te näette suurimaksi esteeksi yhteistyölle?

Juha Yli-Parri:                     

Jatkuva yhteydenpito yrittäjiin, esim. neljännesvuosittain. On mielestäni helpompi lähestyä virkamiestä, jos on jo tutustunut tai tavannut hänet aiemmin.

 

KYSYMYS 6.

Tällä hetkellä Punkalaitumen Yrittäjät ajavat yhteistyötä kunnan kanssa Elinkeinopoliittisessa työryhmässä sekä aktiivisesti pitämällä yhteyttä kunnan päättävään elimeen ja valtuutettuihin tavalla ja toisella. Myös yhteisiä koulutuksia on ollut suunnitteilla. Millaisena näet kunnan ja yrittäjä-yhdistyksen yhteistyön ja miten yhteistyötä voitaisiin jatkossa jalostaa? Millaista yhteistyötä?

Timo Karunen:                    

Yhteiset koulutukset on hyvä idea. Yhteistyö pitää toimia laajemmalla porukalla kuin vain Elpo-työryhmä. Kannatan yhteisiä tilaisuuksia. Luottamushenkilöiden vierailut yrityksissä olisivat tervetulleita.

Tapio Korhonen:                 

Tosiaan yrityksiä pitäisi hakea. Ei ne tänne osaa kysyä, jos ei meillä ole jotain markkinointi valttia.

Jani Lintunen:                     

Mielestä ei ole ollut kovin näkyvää. Varmaan enemmän tarvis käydä keskustelua yrittäjien kanssa ja otettava yrittäjien mielipiteitä huomioon.

Linda Lähdeniemi:                   

Elinkeinopoliittinen työryhmä on hyvä askel kohti avoimempaa ja keskustelevampaa kulttuuria. Lisäksi kunnanhallituksen tai miksei koko valtuuston ja yrittäjäjärjestöjen yhteistapaamiset olisivat erittäin tervetullut lisä. Yhteiskoulutukset ja molemminpuolinen asioiden tietoisuuden kasvattaminen olisi myös tärkeää. Olisi hienoa, mikäli luottamushenkilöt vierailisivat enemmän paikallisissa yrityksissä. Tämä on hieman jäänyt taka-alalle koronan vuoksi, mutta toivon, että seuraavalla valtuustokaudella asia otetaan jälleen esille ja yritysvierailut todella onnistuisivat.

Marja Wakkala:                  

Väitän, että luottamushenkilöiden yritysmaailman ja paikallisten yritysten tuntemus on heikko, ainakin toivon, etten ole ainut, joka sen myöntää. Yritysvierailut ja -esittelyt jne. olisivat todella mielenkiintoisia ja ehkä lähentäisivät eri osapuolia.

Juha Yli-Parri:                     

Yhteyden pito keskenään, ja mahdollisesti joku laajempi yhteistilaisuus, jossa voitaisiin keskustella. Tämän kaltainen tilaisuus pitäisi olla viikonloppuna, saattaisi olla runsaampi osallistuja määrä.

 

Elinkeinopalvelut ja kunnan vetovoimaisuus:

KYSYMYS 7.

Punkalaidun ei saanut mairittelevia arvosanoja Kuntien Yrityskokemus 2021 kyselyssä, jonka toteutti Taloustutkimus alkuvuonna 2021. Miten koet, että kunta voisi parantaa toimintaansa peilaten Kuntien yrityskokemus kyselyyn?

Timo Karunen:                    

Ongelma on sama monessa pienessä kunnassa. Paikallista asiakaskuntaa ei ole riittävästi. Kunnan olisi hyvä arvostaa enemmän myös punkalaitumelaisia muualta liikevaihtonsa hankkivia yrityksiä.

Tapio Korhonen:                 

Kunnan johdon olisi hyvä jalkautua ja käydä yrityksissä ja hiukan tiedustella mitä yritykset tarvitsevat. Mitä heiltä puuttuu. Täällä on myös pienempiä yrityksiä, jolle olisi varsin merkittävä asia, jos kunta näyttäisi kiinnostusta.

Jani Lintunen:                     

Vastasin itsekin tähän kyselyyn eikä vastaukseni hirveästi arvosanoja nostanut. Yrittäjien puheet täytyisi ottaa kunnassa vakavasti. Eikä vaiettaa yrittäjiä eikä hakea vertauskohtia historiankirjoista vaan tehtävä yhteistyötä yrittäjien kanssa.

Linda Lähdeniemi:                   

On erittäin tärkeää, että yrittäjiltä kysyttiin heidän mielipiteitään kunnan toiminnasta ja tulevaisuuden aikeistaan. Nämä tulokset otettiin kunnassa hyvin vakavasti ja niiden eteen pitää tehdä töitä vielä jatkossakin sekä analysoida yhdessä yrittäjien kanssa, mistä nämä tulokset johtuvat.

Marja Wakkala:                  

Kysely läpikäytiin luotsin toimesta hallituksessa todella pikapikavauhtia, eikä siinä ehtinyt tarkemmin kuvioihin ja yhteenvetoihin tutustumaan.  Noiden kyselytulosten läpikäynti jossain luottamushenkilöiden ja yrittäjien yhteisseminaarissa olisi todella mielenkiintoista, ja silloin myös eri arvosanoille löytyisi teiltä suullisia perusteluja. Mutta valitettavasti se jäi vain paperiksi.  Voisikohan tuon paperin kaivaa arkistoista ja toteuttaa seminaari, vaikka näin myöhemmin?

Juha Yli-Parri:                     

Ajankohtaisista asioista tulee viestiä nopeasti ja avoimesti

 

KYSYMYS 8.

Millaisia elinkeinopalveluja kunnan tulisi mielestäsi tuottaa yrityksille? Ja miten lisätä paikkakunnan vetovoimaa ja pitovoimaa yrittämisen kannalta?

Timo Karunen:                    

Uusien ja perustettavien yritysten neuvontapalvelut. Palvelut yrityskauppaa ja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville. Yritystonttien saatavuus.

Tapio Korhonen:                 

Kunnassa pitää olla sellainen henkilö, joka tietää yrittämisen kiemurat ja osaa ainakin neuvoa mihin ottaa yhteyttä.

Jani Lintunen:                     

Jossei kauppa käy niin se ei käy en tiedä auttaako siihen mikään elinkeinopalvelu.

Linda Lähdeniemi:                   

Kunnalla tulee olla mielestäni henkilö, joka vastaa yritysten ohjaamisesta oikeisiin palveluihin (esim. aloittavat yrittäjät), mutta pystyy myös itse neuvomaan tarvittaessa. Veto- ja pitovoimaan vaikuttaa paljon kunnan yrittäjämyönteinen ilmapiiri. Lisäksi kunnan kokonaismarkkinointi on myös yrittäjien näkökulmasta erittäin merkityksellinen.

Marja Wakkala:                  

Kunnassa tulisi olla sellainen osaaja, joka aidosti osaisi tukea yrityksiä näiden ongelmissa, suunnitelmissa, kehittämisessä, hankkeissa jne. ja joka jatkuvasti olisi tiiviissä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Luotsipalvelut eivät ole ainakaan itseäni vakuuttaneet ja olen sen myös esille tuonut. Toimiva tuki ja yrittäjämyönteinen asenne, joka oikeasti toteutuu käytännössä ajatuksella ”pidetään huolta yrittäjistämme, niin yrittäjät pitävät huolta tarvitsemistamme palveluista”. Uskoisin sen houkuttelevan uusia yrittäjiäkin.

Juha Yli-Parri:                     

Mahdollisia neuvonta ym. palveluita. Vetovoimaa tulee lisätä markkinointiin ja näkyvyyteen panostamalla.

 

KYSYMYS 9.

Joillekin yrityksille hyvien työntekijöiden löytäminen voi olla ongelmallista. Miten koet paikkakuntamme vetovoimaisuuden työskentelyn ja työvoiman saannin kannalta?

Timo Karunen:                    

Punkalaitumen sijainti on melko hyvä ja täällä on mm. hyvät tietoliikenneyhteydet. Koulu- ja päiväkotipalvelut toimivat uusissa tiloissa. Omakotitontteja on valmiina. Kaikki edellytykset kuntaan muuttajille ovat olemassa. Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä pitää huolehtia riittävä koulutettavien määrän säilyminen tärkeillä aloilla.

Tapio Korhonen:                 

Kunnassa on hyvät harrastemahdollisuudet, joita voisi mahdollistaa työntekijöille. Rekrytointi koulutus eri alan töihin voisi olla hyvä mittari työntekijöiden palkkaukseen.

Jani Lintunen:                      

Todella haastavaksi.

Linda Lähdeniemi:                   

Punkalaitumen tulee olla opiskelevaan lähteville nuorille varteenotettava vaihtoehto kaikissa tilanteissa, jotta ammattitaitoisen työvoiman saanti olisi helpompaa. Lisäksi koulutustarjonnan tulisi olla ehdottomasti monipuolisempaa Punkalaitumella ja lähikunnissa, jotta yhä useampi voisi lähellä kotiaan opiskella.

Marja Wakkala:                  

Uusien työntekijöiden muuttaminen kuntaan edellyttää peruspalvelujen lisäksi (koulu, päivähoito, terveyspalvelut jne.) hyväkuntoisia ja miellyttäviä asuntoja/asuntoalueita sekä riittäviä vapaa-ajan palveluja. Penttilän alueen rivitalot eivät varmastikaan houkuttele kuntaan muuttajia.

Juha Yli-Parri:                     

Saattaa olla hieman haasteellista, johtuen vapaana olevien työpaikkojen määrästä. Mikä tietysti vaikuttaa suoraan vetovoimaisuuteen.

 

Muita kysymyksiä:

KYSYMYS 10.

Mitä hyvää näette kunnan toiminnassa kaiken kaikkiaan kahden viimeisen vuoden ajalta?

Timo Karunen:                    

Edellisessä kysymyksessä jo mainitsin investoinnit kouluun ja päiväkotiin. Kunnan talous on pidetty kohtuullisessa kunnossa.

Tapio Korhonen:                 

Kunta on käyttänyt enemmän paikallisia palveluita, näen sen erittäin hyvänä asiana.

Jani Lintunen:                     

En juuri mitään, olen todella pettynyt viimeisen vuoden aikana mitä olen kuntaan ollut yhteydessä. Valitukset yrittäjää vastaan virkamiehet ottaa vakavasti mutta yrittäjää ei kuunnella ja asiat koitetaan asianomaisilta pitää salassa. Tehdään ratkaisuja ilman että keskustellaan asianomaisten kanssa. Tämäkö on yhteistyötä yrittäjien kanssa. On asia mikä tahansa niin siitä on pystyttävä keskustelemaan asianomaisten kanssa eikä heti torpata sitä.

Linda Lähdeniemi:                   

Uusi päiväkoti ja koulu tottakai. Lisäksi päätökset vesiasioiden kuntoon laittamisesta on ollut mielestäni erittäin tärkeää ja koko kunnan kannalta hyvin merkittävä päätös. Näiden lisäksi talouteen liittyvät päätökset, sillä kunnan talous on suhteellisen hyvällä tolalla. Myös panostukset nuoriin ja kuntalaisten hyvinvointiin ovat olleet hyvin merkittäviä ja mielestäni erittäin tärkeitä.

Marja Wakkala:                  

1.Koulun ja päiväkodin rakentaminen (kaikkien vastoinkäymisten jälkeen). Esim. opettajahauissa on selvästi tullut esille, kuinka väistötilojen väistötiloissa työskentelevät opettajat näkevät koulumme houkuttelevana vetovoimatekijänä. Sama näkyy päiväkodissa. Hakijoita löytyy aikaisempaa enemmän ja niitä ”tosi hyviä ja päteviä” hakijoita.

2. Päätös vesilaitoksen uudistamisesta ja näin hyvän ja puhtaan vedensaannin turvaamisen tulevaisuudessa.

Juha Yli-Parri:                     

Saatu käyttöön uusi koulu ja päiväkoti, jotka todella suuria hankkeita itsenäisessä kunnassamme.