Etusivu > Pirkanmaan Yrittäjät > Ylöjärven Yrittäjät > Sata Tarinaa Yrittajyydesta Ylojarvella > V o 2

Etsi

Velhovision tarina, Maaret Borg

Velhovision tarina

Yrittäjyyden kipinä iski minuun noin parikymppisenä. Harmi. Jos kipinä olisi iskenyt teini-ikäisenä, perheestäni olisi löytynyt sopiva harjoittelufirma autotallista. Vartuin maaseudulla ja maalla tulonlähteisiin piti käyttää mielikuvitusta. Autotallissa isäni rämisteli pellintaittokoneilla valmistaen piipunhattuja ja räystäitä.

Isäni oli hyvin taitava, mutta yrittäjyydestä hänellä ei ollut hajuakaan. Häntä nimittäin vaivasi liiketoimintaa heikentävä luonteenpiirre, minkä huomaan usein vaivaavani itseänikin (mielestäni työn hinnoittelu on tervanjuontia ja laskutuspäivä painajaista) – eihän nyt työstään kehtaa pyytää.

Penkkareissa Velhona – no jaa – ’muutama’ vuosi sitten

Suuri yllätys ei liene, että peltifirma, jonka palkkiot maksettiin lähinnä tupakkana, ei kovin montaa vuotta pysynyt pystyssä.

Joskus leikittelen ajatuksella, mitä olisi tapahtunut, jos olisinkin ollut apuna. Isäni firma olisi saanut logon, kotisivut, markkinointisuunnitelman, hinnastot  jne. Ties vaikka olisin nyt Pirkanmaan kovimman pelti-firman toimitusjohtaja, oikea alan peltisepätär. Ajatuksilla leikittely on kumman piristävää.

Tökkivä taulubisnes

Ihan ensimmäinen liikeideani oli taulujen myynti. Tulostin kauppojen ilmoitustauluille näyttäviä ’Teen tauluja tilauksesta’ -mainoksia maalaamieni taulukuvien kera. Ainut tilaukseni oli kaverin sukulaiselle valokuvasta maalattu perunapelto-maisema. Palkaksi taisin saada tuoksukynttilöitä.

Unelmien seinämaalailua

Eteen tuli lastenhuoneen remontin tarve. Poistin tapetit, tein pohjatyöt sekä maalasin koko seinän peittävän seinämaalauksen Bilteman seinämaaleilla. Lopputuloksen johdosta sain itsestäni jutun Aamulehteen.

Koko prosessi tuntui sen verran luontevalta, että aloin haaveilla sisustusmaalausliikkeen perustamisesta. Yrityksen nimeksi piti tulla Fresco. Tein kustannuslaskelmia, mietin mainontaa ja suunnittelin logon, mikä oli kuin mustesiveltimellä kirjoitettu, ihan tyylikäskin siis.

Valitettavasti tälläkin liikeidealla on tylsä loppu, sillä elämä ehti kuljettaa muualle. Mutta elin yrityksen perustamisen päässäni ja suorastaan hengitin ‘Frescoa’ niin voimakkaasti, että aivoni kääntyivät lopullisesti yrittäjämäiselle vaihteelle.

Yrittäjyyden perusteiden korkeakoulu

Elämä kuljetti palkkatyöhön sympaattiseen perheyritykseen. Täällä näin livenä yrityksen pyörittämisen prosessin. Toimin myös reskontran hoitajana, ja koin henkilökohtaisia tunne-elämyksiä sen mukaan, miten kassavirrat käyttäytyivät. Nuuskin mahdollisuuksia menojen pienentämiseen ja tulojen kasvattamiseen ja usein olinkin innostuneena esittelemässä ideoitani johtoportaalle. Työpaikallani ja minulla oli hyvä symbioosi käynnissä – alitajuntaisesti imin kuin sieni kannuksia yrittäjyyteen.

Läpimurto – joulupukin reki

Puolisoni oli aikoinaan töissä it-alan firmassa. Joulun alla heille tuli mieleen idea, josko tuunaisivat yrityksen kotisivuille jouluisen ilmeen. Puolisoni nakitti duunin minulle: ‘paa tohon ylätunnisteeseen vaikka lentävä joulupukin reki’. No innostuin ja tein.

Muutaman vuoden päästä sain yhteydenoton puolisoni entiseltä työkaverilta. Hän toimi nyt eräässä markkinointifirmassa ja he tarvitsivat toiminimellä varustettua graafikkoa. Minut muistettiin tämän joulupukin reen teon takia. Sain tilaisuuden osoittaa taitoni, menestyin ja vihdoin minulla oli kauan kaipaamani syy hakea y-tunnusta.

Kymmenen vuotta pähkinänkuoressa

Velhovision alkutaival oli raskasta. Ensin kahdeksan tuntia palkkatöissä, työmatkat, perhe-elämän pyöritys ja illalla edessä vielä Velhovision työt. Muistan kyllä myöhäiset illat ja viikonloput, kun suunnittelin esitteitä tai rakensin kotisivuja. Velvollisuuden tuntoisena murehdin päivällä iltatöitä ja illalla päivätöitä.

Siirtyminen osa-aikaisesta yrittäjyydestä täysyrittäjyyteen onnistui pienen Bruno-vauvan avulla. Tiesin äitiyslomalle lähtiessäni, että reskontraa en tule enää pyörittämään toisille.

Nyt elämä on tasapainoista (tai ainakin tasapainoisempaa). Leipä ei välttämättä ole aina kovin leveää, mutta olen onnellinen saadessani tehdä itseni näköistä työtä, omin ehdoin. Lämmin kiitos tästä kuuluu jokaiselle hyvälle tyypille matkani varrella, olitte sitten perhettä, ex-pomoja, kollegoita tai tai niitä tärkeimpiä – asiakkaita.

- Maaret

Ylöjärven Yrityspalvelu