16.3.2020 klo 13:21
Uutinen

Korona-tietoa yritysjuristin näkökulmasta

Maakunnallisen lakineuvonnan yhteistyökumppanin Asianajotoimisto Surakka Oy:n yritysjuristin näkökulmia koronatilanteeseen

1. Käytössä olevien tietojen perusteella viruksen ei pitäisi olla vaarallinen perusterveelle, työikäiselle henkilölle. Tämän vuoksi työnantajalla ei voitane katsoa olevan lakiin perustuvaa velvollisuutta siirtää työntekijää esim. etätöihin tai vapauttaa työntekovelvollisuudesta. (Tilanne saattaa olla toinen, jos työntekijä kuuluu selvästi johonkin riskiryhmään.) Sen sijaan työnantajan velvollisuuksiin kuuluu mielestämme ohjeiden antaminen siitä, kuinka tartuntoja työpaikalla voidaan ehkäistä.

  • Pakottava lainsäädäntö ei kuitenkaan ole vastuullisen ja hyvän työnantajan ainoa ohjenuora.

2. Etätyö vaatii työnantajan ja työntekijän yhteisen sopimuksen, jos asiasta ei ole sovittu aiemmin.

  • Etätyön salliminen mahdollisuuksien mukaan voi olla hyvä tapa huolehtia siitä, että yritys säilyy toimintakykyisenä.
  • Tunnollinen työntekijä ei lomaile etätyöpäivänä: usein etätyöpäivät ovat juuri tehokkaimpia. Työn tuloksia voidaan kontrolloida myös etätyössä.

3. Jos lääkäri määrää työntekijän karanteeniin, hänelle ei tarvitse maksaa palkkaa. Kela maksaa työntekijälle tartuntapäivärahaa, joka korvaa täyden palkan. Yrittäjä saa tartuntapäivärahaa YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.

  • Työntekijän oma halu tai yhteinen sopimus ei oikeuta tartuntapäivärahaan. Etätyön salliminen ja normaali palkanmaksu voi kuitenkin olla edellä esitetyin perustein järkevää.

4. Tartuntatautilainen mukaan alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi pidettäväksi kotona ja huoltaja tämän vuoksi on estynyt tekemästä työtään.

  • Työntekijällä on oikeus jäädä pois työstä pakottavasta syystä, jos tällainen määräys kohdistuu sellaiseen lapseen, joka ei voi olla yksin kotona. Jos etätyökään ei ole mahdollista, työntekijällä on oikeus palkan sijasta Kelan maksamaan tartuntapäivärahaan.

5. Jos päiväkoti tai koulu suljetaan, työntekijällä saattaa lapsen iästä riippuen olla tällöinkin oikeus olla pois työstä, mutta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa.

  • Jos päiväkoti suljetaan viranomaisen määräyksestä eikä korvaavaa paikkaa järjestetä, pitäisi tilanne mielestämme rinnastaa siihen, että lapsi on määrätty pidettäväksi kotona. Tämä olisi kohtuullista ottaen huomioon, että kunnalla on velvollisuus järjestää päivähoito. Saattaa kuitenkin olla, ettei tartuntatautipäivärahaakaan tässä tapauksessa makseta.

6. Jos työnteko estyy sekä työnantajasta että työntekijästä riippumattomasta syystä, työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa esteen ajalta mutta kuitenkin enintään kahdelta viikolta.

  • Este voisi esim. yritystä koskeva karanteeni tai toiminnan harjoittamista koskeva kielto.
  • Jos kyse on esim. asiakkaiden vähyys tms. syy, joudutaan toimimaan normaalisen YT-menettelyä ja lomautusta koskevien sääntöjen mukaan.

7. Ylivoimainen este vapauttaa yleensä sopimuskumppanin suoritusvelvollisuudesta esteen ajaksi. Ylivoimaiseen esteeseen voidaan lähtökohtaisesti vedota silloinkin, kun sitä ei ole erikseen sovittu vapauttamisperusteeksi. Sopimuksissa epidemia tai pandemia nimetään usein yhdeksi ylivoimaisen esteen muodostavaksi seikaksi, mutta tällöinkään se ei automaattisesti vapauta suoritusvelvollisuudesta. Ratkaisevaa on se, onko sopijakumppanin suoritus estynyt sellaisesta yllättävästä syystä, johon se ei ole voinut varautua ja jota se ei voi kohtuudella välttää.

  • Pandemiasta johtuva asiakaskato ei oikeuttane lykkäämään maksuja eikä työntekijäpula jättämään toimituksia tekemättä. Sen sijaan viranomaisten määräämä karanteeni tai toimintakielto muodostaa todennäköisesti ylivoimaisen esteen.
  • Pitkäjänteistä toimintaa harjoittavalta yritykseltä löytyy toivottavasti ymmärtämystä sopijakumppanille, joka on joutunut ongelmiin pandemian vuoksi. Esimerkiksi toimitusketjuissa on kuitenkin myös oma selusta syytä turvata.

8. Jokaiselle on tietenkin tärkeää pyrkiä varmistamaan myös omien saatavien tilanne. Luotonvalvontaan on syytä panostaa ja tarkistaa esimerkiksi luottolimiittien ja vakuuksien tilanne.

9. Yrityssaneeraus on usein varteenotettava vaihtoehto sekä vaikeuksiin mahdollisesti joutuvan yrityksen että myös velkojan kannalta.

Asianajotoimisto Surakka Oy Kauppakatu 26 A, 2. krs, 80100 Joensuu puh. 010 206 0140 asianajotoimisto@surakka.fi

https://surakka.fi/