16.6.2020 klo 08:39
Uutinen

Puolisot eivät vastaa toistensa veloista eivätkä velat periydy

Yrittäjän asiantuntija – Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy, Harri Kontturi

Kun yleinen taloustilanne kiristyy, nostavat tapahtumat hyvin usein mitä erilaisempia vastuuseen liittyviä kysymyksiä yrittäjän ja hänen läheistensä mieleen. Koska yrittäjällä on yritystoimintansa vuoksi usein vastuita kannettavanaan, puolisoa saattaa askarruttaa kysymys, vastaako hän osaltaan puolisonsa velasta. Joskus huolenkantajina ovat myös yrittäjän lapset. Onko perilliselle tulossa perintönä vastuupotti kannettavaksi vanhempiensa jälkeen.

Avioliitoissa aina lähtökohtana on puolisoiden velkojen erillisyyden periaate. Sen mukaan kumpikin puoliso vastaa itse yksin tekemästään velasta. Merkitystä ei ole sillä, onko velka syntynyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Samoin merkitystä ei ole sillä, mitä tarkoitusta varten toinen puoliso on lainan yksin ottanut, vaikka eurot olisikin käytetty perheen yhteiseksi hyväksi.

Erillisyyden periaate merkitsee samalla sitä, että koskaan toisen puolison omaisuutta ei voida ulosmitata toisen puolison velasta. Toisen omaisuus ei myöskään voi joutua toisen velallisena olevan puolison konkurssipesään. Näin ollen on selvää, ettei mikään muutu myöskään siinä tilanteessa, jos puolisoiden tiet johtavat erilleen ja edessä on avioero.

Ainoan poikkeuksen velkojen erillisyyteen tuo ns. elantovelka, jonka toinen synnyttänyt esimerkiksi ruokakauppaan tilille perheen elannosta huolehtiessaan. Tällaisesta elannosta huolehtimiseen liittyvästä tilivelasta puolisot ovat yhdessä vastuussa, vaikka toinen olisikin ruokakaupasta ostokset yksin velaksi tehnyt. Tilanne on toinen, jos kyse on toisen yksin yhteistä taloutta varten ottamasta rahalainasta. Kun kyse on lainasta eikä tilivelasta, toinen ei joudu vastuuseen, vaikka lainarahalla olisikin rahoitettu yhteistä elantoa.

Avopuolison asema on aviopuolisoa turvatumpi, sillä hän ei joudu vastuuseen edes toisen yhteistä taloutta varten tekemistä laskuista.

Yhteinen velka voidaan periä vai toiselta

Tilanne on toinen, jos puolisot ovat ottaneet yhteistä velkaa. Tällöin tavallisesti on kyse yhteisvastuullisesta lainasta esimerkiksi asunnon ostoon tai remonttiin. Jos velka on yhteisvastuullinen, velan erääntyessä velkoja voi periä halutessaan koko satavan vain toiselta puolisolta. Yhteisen velan kokonaan maksaneella on vastaavasti oikeus periä puolisoltaan tämän osuus velasta.

Varsinaisesta yhteisestä velkavastuusta on syytä erottaa takaus tai omaisuuden panttaus. On tavallista, että toisen puolison yksin ottamasta esimerkiksi yrityslainasta toinen puoliso on saattanut mennä takausvastuuseen. Tällöin puoliso takaajana ei sinällään ole velasta velallisasemassa vastuussa, mutta käytännössä takaus sälyttää hänelle vastuun siitä osuudesta velkaa ja korkoja, joita puoliso ei syystä tai toisesta kykene maksamaan. Samoin varsin tavallinen on tilanne, jossa toisen puolison yrityslainojen vakuudeksi on pantattu puolisoiden yhteistä omaisuutta kuten asunto tai kesämökki. Tässäkään tilanteessa puoliso ei vastaa toisen velasta velallisena. Hänen vastuunsa rajoittuu panttina olevan omaisuuden arvoon, joka konkretisoituu siten, että pantattu omaisuus viimekädessä myydään velkojen kattamiseksi ja toinen puoliso tässä menettelyssä menettää panttina ollutta omaisuuttaan.

Velat eivät periydy

Kun henkilö kuolee, hänen velkansa eivät mene samalla hautaan. Velat eivät kuollessa lakkaa vaan vastuu niistä siirtyy kuolinpesälle. Tämä merkitsee, että ennen perinnönjakoa kaikki kuolleen velat on maksettava tai niistä on tehtävä muu sopimus velkojan kanssa. Vasta velkojen maksamisen jälkeen jäävä omaisuus jaetaan perillisille.

Kuolinpesän osakkaat eivät lähtökohtaisesti vastaa kuolinpesän velasta. Jos perinnönjako on toimitettu ja myöhemmin ilmenee uutta velkaa, osakas on ääritilanteessa velvollinen palauttamaan saamansa perinnön tai korvaamaan sen arvon kuolinpesälle velkojen maksamiseen käytettäväksi. Jos kysymyksessä taas on puolisoiden yhteinen velka ja toinen kuolee, jää leski vastuuseen koko jäljellä olevasta velasta siltä osin, kuin kuolleen osuutta ei saada katetuksi tämän kuolinpesän varoista.

Asianajaja, laamanni Harri Kontturi