Etsi

Kasvun pyöriin ensin kapuloita ja sitten rasvaa!

Yritysrahoitusmarkkinat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet Suomessa paljon ja tässä murroksessa monen yrityksen asema rahoittajien silmissä on saattanut muuttua paljon. Suuryrityksillä ei ole ollut vaikeuksia kasvun rahoittamisen kanssa. Viime vuosina EKP:n korkoelvytys on laskenut jvk-markkinoiden varassa toimivien rahoituskustannukset hyvin alhaisiksi, ja pääomamarkkinoilta on saanut tarvittaessa myös oman pääomanehtoista rahoitusta.

Pk-yrityksillä tilanne on kuitenkin Suomessa toinen. Suomalainen rahoitusjärjestelmä on varsin pankkivetoinen ja pankkisääntelyn tiukennettua viime vuosina, ovat pankit olleet pakotettuja kiristämään luottopolitiikkaansa. Tämä on tarkoittanut kiristyneitä vakuusvaatimuksia ja yhä tarkempaa asiakasharkintaa, joka on vaikeuttanut monien pk-yritysten rahoituksen saantia ja kasvua. Talouden kannalta tämä on myös hyvin ongelmallista, sillä pk-yritykset ovat vastanneet lähes täysin työllisyyden kasvusta viime vuosina ja on oletettavaa, että kehitys jatkuu samanlaisena. Yrittäjät ja yritykset ovat olleet tästä turhautuneita ja se on näkynyt kitkeränä palautteena pankeille, vaikka syyttävä sormi pitäisi osoittaa enemmän päättäjiin.

Kapuloita rahoituksen tielle ovat laittaneet nimenomaan poliitikot, jotka ovat hyvää tarkoittaessaan halunneet estää uuden rahoitusmarkkinakriisin syntymisen. Euroopassa yksi todennäköisimpiä kriisin lähteitä olisi pankkivetoinen yritysrahoitus, sillä potentiaaliset luottotappiot ovat esimerkiksi asuntolainoittamiseen verrattuna selvästi suuremmat. Näkökulma on tästä vinkkelistä ymmärrettävä.

Jos päättäjät ovat vaikeuttaneet yritysrahoitusta, niin toisaalta sitä on myös pyritty helpottamaan erilaisten EU-tasoisten takausjärjestelmien kautta. Kun pankkien riskinottoa on hillitty, niin toisaalta näiden takausten kautta on varmistettu, että kasvuhakuiset yritykset eivät jää ilman tarvittavaa velkarahaa. Tätä kehitystä voisikin tulkita niin, että päättäjät ovat halunneet pankkien rahoituksen suuntautuvan yhä enemmän kasvaviin yrityksiin ja vähentävän riskinottoa vakiintuneiden, huonokuntoisten yritysten suhteen. Täällä pohjoisessa yritykset ovat pk-barometrin mukaan kertoneet rahoitusolosuhteiden kiristyneen viime vuosina ja varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa osa yrityksistä on ollut vaikeuksissa kiristyneiden vakuusvaatimusten kanssa.

Finnveran tehtäviin on kuulunut kasvuyritysten rahoituksen mahdollistaminen. Syyskuussa tähän tehtävään liittyen hartiamme levenevät, kun liitymme Euroopan Investointirahaston takausohjelmien tarjoajien piiriin. Lanseeraamme uuden pk-takauksen, joka mahdollistaa kasvuhakuisille yrityksille vakuudettoman ja ilman omarahoitusosuutta myönnettävän kiinteän 80 % takauksen pankkilainalle. Se on tarkoitettu investointeihin, käyttöpääomaan ja tuotekehitykseen ja pankki hoitaa takauksen hakemisen asiakkaan puolesta Finnverasta. Enimmäislainamäärä on 150 000 euroa. Uuden tuotteen tarkoituksena on mahdollistaa suomalaisten kasvuyritysten rahoituksen saanti.

Tämä lienee tulevien vuosien trendi. Pankkien sääntely ei nimittäin näytä vähenevän. Ehkä Eurooppaan odotetaan syntyväksi Amerikan tapaista arvopaperimuotoista yritysrahoitusmarkkinaa, jossa riskit hajaantuisivat suuremmalle joukolle toimijoita, mutta tämä kehitys näyttää olevan hidasta. Joukkorahoitus on kasvanut ja ottanut pienen siivun viime vuosina yritysrahoittamisesta, mutta volyymit eivät ole vielä sellaisia, että ne haastaisivat pankkirahoittamista laajamittaisesti. On siis todennäköisestä, että EU-tasoisia rahoitusohjelmia nähdään vielä vuosikausia. Toivottavasti me suomalaiset olemme myös riittävän valveutuneita, että osaamme niitä täysimääräisesti käyttää.

Muista siis kysyä pankistasi voisiko Finnveran uusi pk-takaus mahdollistaa uuden kasvuhankkeesi toteutuksen. Hyvät hankkeet eivät saa jäädä rahoittamatta vakuusvajeen takia.

 

Pasi Vartiainen

Kirjoittaja on Finnvera Oyj Pohjois-Suomen aluejohtaja Pasi Vartiainen.