Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Työelämä murtaa ennakkoasenteita

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja OSAOn yhteistyöllä on pitkät perinteet. Alueen yrittäjille on tärkeää, että osaajia on saatavilla ja niitä valmistuu OSAOn eri yksiköistä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti erilaisissa työ- ja suunnitteluryhmissä, arvioinneissa ja näkyvyydessä. Viimeisimpänä konkreettisena tuotteena on OSAOn ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Aamuriihi konsepti. Siinä kokoonnuttiin alkuun paikanpäälle yhdessä erilaisten teemojen äärelle, tuoden esille niin yrittäjien, oppilaiden ja opettajien näkemyksiä ajankohtaisten aiheiden lisäksi. Koronavuonna Aamuriihi -konsepti on vetänyt linjoille runsaasti osallistujia. Tämä kertoo siitä, että yrittäjät arvostavat oppilaitosyhteistyötä.

Työelämäyhteistyö toimii koronasta huolimatta. Tilaisuuksia on järjestetty eri toimialoilla ja kohtaantoa pidetty yllä ja pyritty edistämään eri keinoin. Yritykset ovat kiinnostuneita kohtaamaan opiskelijoita, kertomaan yrityksissä tehtävästä työstä ja rekrytoimaan tulevia ammattilaisia. Opiskelijoiden positiiviset kokemukset työstä korjaavat mahdollisia ennakkoluuloja, joita on voinut olla ennen työpaikalle menoa. Ryhmäkoti TuposVillasta hoitaja Eija Dahlström kertoo, kuinka opiskelijan kanssa käydään usein ensimmäinen keskustelu siitä, onko hänellä entuudestaan kokemusta kehitysvammaisuudesta.

”Joskus opiskelija on ihan ensimmäistä kertaa tekemisissä kehitysvammaisten, erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. Tällöin perehdytys lähtee siitä näkökulmasta. On tärkeää, että opiskelija oppii näkemään asukkaamme yksilöinä, omine tarpeineen ja erityispiirteineen. Usein sen oivaltaminen, että jokainen on oma yksilöllinen persoonansa, auttaa ihmisten kohtaamisessa ja murtaa näin myös ennakkoluuloja. Joskus opiskelija pelkää, ettei hän osaa toimia kehitysvammaisten kanssa. Alussa voi olla esimerkiksi kommunikaatio-ongelmia, kun ei aivan heti opi yhteistä tapaa keskustella ihmisen kanssa, joka ei esimerkiksi puhu tai viito. Kun näkee opiskelijan innostuvan, viihtyvän työssä ja olevan avoin oppimaan, on harjoitteluaika hedelmällistä koko työyhteisölle. Tämä innostaminen ja oppimisen mahdollisuuksien luominen on koko työyhteisön tehtävä. ”Kiitos, mulla oli kivaa ja tykkäsin olla täällä”, on paras palaute minkä opiskelijalta voi saada. Harjoittelun lopussa ja näytön päätteeksi on palkitsevaa todeta – hei, sinä opit ja sinä riität ihan omana itsenäsi.”

Yhteistyö opettajien kanssa on myös ollut helppoa ja toimivaa. ”Yhteistyötä on hyvä kehittää niin, että työpaikkaohjaajat saavat tukea ohjaustyölleen esimerkiksi oppilaitoksen järjestämän koulutuksen myötä. Ammattitaitokriteerit ja muuttuvat näyttövaatimukset vaativat myös työssä ohjaajalta osaamista ja tietojen päivittämistä”, toteaa Eija.

Koulutuksen aikana opitaan oman työn ja ammatin vaatimukset ja vaikutukset terveydelle ja työkyvylle sekä omaksutaan keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan ja työstä palautumisen edistämiseen. Työterveyslaitoksen toteuttamassa Työkykyä sosiaali- ja terveysalan yrittäjän arkeen –hankkeessa on laadittu suositukset keinoista työn kuormitustekijöiden hallintaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjillä ja työntekijöillä.  Työn fyysisten kuormitustekijöiden hallintaan keskitytään osiossa “Kroppa kovilla!”, työn kognitiivisiin kuormitustekijöihin osiossa “Miljoona asiaa!” ja työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin osiossa “Tunteet työssä!” Suositukset tarjoavat vinkkejä työn kuormitustekijöiden hallintaan ja soveltuvat useille aloille, erikokoisiin yrityksiin. Suositukset on laadittu asiantuntijatietoon perustuen ja kehittämisessä on ollut mukana hankkeeseen osallistuneita yrittäjiä ja verkoston jäseniä (www.ttl.fi/potkipitkalle). Työelämällä on tärkeä rooli siinä, että opitut asiat toteutuvat työelämässä. Yrittäjät ja yritykset ovat avainasemassa siinä, miten asiat viedään käytäntöön.

Hoitaja Eija Dahlström, ryhmäkoti TuposVillasta kertoo, että työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta, unen ja ravinnon merkityksestä työssä jaksamiseen keskustellaan usein opiskelijoiden kanssa. Nuorten kohdalla on hyvä varmistua siitä, että opiskelijalla on kaikki hyvin ja voimavarat riittävät työssä. Opiskelijaa on hyvä herätellä huomaamaan, että työelämää on paljon edessä ja omaan työssäjaksamiseen kannattaa panostaa. Jokaisessa työssä on omat erityispiirteensä ja vammaistyössä on sekä fyysisiä että psyykkisiä kuormitustekijöitä, jotka täytyy tunnistaa jaksaakseen työssä. On tärkeää puhua opiskelijoille oman työn ja tulevan ammatin arvostamisesta. Siitä, että täytyy osata kehua ja kiittää itseään, kun tietää tehneensä työnsä hyvin.  Omien vahvuuksien tunnistaminen on monelle nuorelle haasteellista. Vahvuuksiensa tunnistaminen on kuitenkin suuri voimavara läpi koko työelämän. Sen ymmärtäminen, että tässä työssä ei kukaan ole koskaan valmis, voi monelle nuorelle olla myös helpottava huomio, Eija toteaa. “On koko elämä aikaa kehittyä ja oppia.”
 

Kirjoittajista:

Minna-Liisa Myllylä työskentelee Koulutuskuntayhtymä OSAO:ssa työelämäkoordinaattorina. www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille/
Eveliina Korkiakangas työskentelee Työterveyslaitoksella projektipäällikkönä Työkykyä sote-yrittäjän arkeen – keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan –hankkeessa. www.ttl.fi/tyokykya-sote-yrittajalle

Eveliina Korkiakangas ja Minna-Liisa Myllylä

Kuvassa vasemmalla Eveliina Korkiakangas, Työterveyslaitos ja oikealla Minna-Liisa Myllylä, OSAO
Eveliina Korkiakangas työskentelee Työterveyslaitoksella projektipäällikkönä Työkykyä sote-yrittäjän arkeen - keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan -hankkeessa.
Minna-Liisa Myllylä työskentelee Koulutuskuntayhtymä OSAOssa työelämäkoordinaattorina