Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjien ja kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan

elpo2016_pohjoispohjanmaa_final.pdf

Pohjois-Pohjanmaalla yrittäjien antama kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta oli 6,6. Luku koko maassa oli lähes sama eli 6,7. Parhaan kokonaisarvosanan sai Pohjois-Pohjanmaalla Kempele 7,3. Jaetulla toisella sijalla olivat Liminka 7,1 ja Siikalatva 7,1.

Yrittäjien kokonaisarvosanat vaihtelivat 5,9 – 7,3 välillä maakunnassa. Yrittäjät arvioivat kuntien elinkeinopolitiikassa tärkeimmäksi sen, että kuntien päätöksenteko on yrittäjälähtöistä. Toiseksi tärkein kokonaisuus on kuntien hankinnat. Näissä kokonaisuuksissa parhaiten onnistui Siikalatva. Eri osa-alueista yrittäjät olivat tyytyväisimpiä kuntien oppilaitosten tapaan edistää yrittäjyyttä (ka 6,8). Heikoin arvosana tuli edellisen tutkimuksen tavoin edelleen julkisista hankinnoista (ka 6,3).

Kuntien elinkeinopolitiikan kehittäminen edellyttää aktiivista ja suunnitelmallista yhteistyötä yritysten kanssa. Vain avoimuudella ja yhteistyöhakuisuudella voidaan saada tuloksia aikaan. Elpo mittaristo kysely on tarkoitettu keskustelua sparraavaksi työvälineeksi. Tulosten pohjalta voidaan elinvoimaisuutta kehittää.

Maakuntauudistuksen yksi selkein ja ymmärrettävin muutos on se, että kuntien rooli elinvoimaisuuden kehittäjänä tulee nousemaan entisestään, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Toivommekin, että tuloksia käydään läpi paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yhteistyön lisääminen on välttämätöntä, jatkaa Kolehmainen.

Kempeleen kunta alueen paras

Kempeleen kunta oli yrittäjien arviossa maakunnan ykkönen seuraavissa osa-alueissa: kunnan viestintä ja tiedottaminen, koulutus ja osaaminen, kuntapalvelut ja infrastruktuuri ja kehittämisyhtiön tms. toiminnoissa. Kakkosija saavutettiin mm. kunnan hankintapolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa sekä resursseissa. Kolmas sija tuli kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydessä kymmenen muun pohjoispohjalaisen kunnan joukossa.

Olemme parin vuoden aikana tehneet tietoisen suunnanmuutoksen niin elinkeino- ja markkinointi- kuin maankäyttö- ja tonttipolitiikassammekin. Hienoa, että uudistusten tulokset alkavat näkyä, tiivistää tunnelmia Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi. Positiivisen kehityksen taustalla on vahva yrityskentän kuuleminen ja muutosten ankkuroiminen niihin. Onnistumisia on tullut monella uudistusrintamalla: uusi strategia, organisaatio- ja toimintakulttuuriuudistus, henkilörekrytoinnit, kaava- ja tonttipolitiikan monipuolistaminen, viestinnän ryhtiliike jne. Olemme kokonaisvaltaisesti onnistuneet parantamaan Kempeleen kilpailukykyä elinkeinopuolella. Avain menestykseen kiteytyy kolmeen pointtiin: vahva yhteydenpito ja avoimuus kunnan ja yrittäjien välillä, päättäjien rohkeus reagoida toimintaympäristön murroksiin ja tehdä tarvittavia linjamuutoksia sekä virkamiesten aito ymmärrys ja oikea asenne palvella kenttää, Lohi jatkaa.
Kunnissa elinkeinopuolen riittäviin resursseihin tulee satsata ja ne tulee kohdentaa viisaasti. Yrittäjien ja kuntien tulee yhdessä keskustella elinkeinopoliittisista tavoitteista. Avoimuus ja yrittäjän kuunteleminen yrityksiin vaikuttavissa päätöksissä on tärkeää. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyysvaikutus on suuri, summaavat Kolehmainen ja Lohi tuloksia.
 

Hankinta-asioissa tarvitaan lisää vuoropuhelua

Hankinta-asioiden sujuvoittamiseksi tarvitaan koko maassa ja Pohjois-Pohjanmaalla paljon vuoropuhelua yrittäjien ja kuntien välillä. Kuntien tulisi toteuttaa hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet ja tehdä kilpailutuksen ulkopuoliset pienhankinnat huomioiden paikalliset pk-yritykset. Yrittäjät kaipaavat tulevista hankinnoista tietoa etukäteen ja toivovat tulevansa kohdelluksi tasavertaisesti muiden palveluntarjoajien kanssa. Yrittäjät ymmärtävät, että kunnan tulee järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti.

Kunnan hankintapolitiikka ja siinä onnistuminen nouseekin kunnan elinkeinopolitiikan toiseksi tärkeimmäksi osa-alueeksi. Kuntien hankintastrategiat ja -ohjeet olisi hyvä olla avoimesti saatavilla. Uusiutuva hankintalaki ja sen näkyminen otsikoissa on varmasti lisännyt yrittäjien kiinnostusta julkisiin yksiköihin asiakkaana, summaa mittaristokyselyn tuloksia Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hankinta-asiamies Tiina Talala.

Tutkimuksen taustaa

Elinkeinopoliittisen mittariston tarkoituksena oli selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymistä. Nyt toteutettu mittaristokysely oli seitsemäs. Tiedot kerättiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2. – 20.3.2016 välisenä aikana. Pohjois-Pohjanmaalla vastaajia oli yhteensä 311 ja vastausprosentti oli 7,2 %, koko maassa vastaajia oli 6347 ja vastausprosentti 7,8 %. Kuntakohtaisissa raporteissa esitetyssä vertailussa on kaikkien niiden kuntien tulokset, joissa vastauksia on ollut 10 tai enemmän.

Yrittäjät arvioivat kouluarvosanoin 4-10 kunnan elinkeinopolitiikkaa ja elinkeinopolitikan osa-alueita: elinkeinopolitiikkaa ja resursseja, kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, viestintää ja tiedottamista, koulutusta ja osaamista, kunnan hankintapolittikkaa, kuntapalveluja ja infrastruktuuria sekä seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toimintaa. Elinkeinopolitiikan osa-alueiden kehityssuuntia vastaajat arvioivat 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (-2=kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan…+2=kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan).

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, p. 050 527 7288
Hankinta-asiamies Tiina Talala, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät p. 050 441 4718
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi p. 0500 688 594