Paikallinen sopiminen ei juurikaan edennyt kilpailukykysopimuksessa
Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia edellytettiin lisättäväksi työehtosopimuksiin kilpailukykysopimusta seuranneella liittokierroksella. Suomen Yrittäjien tekemä selvitys paljastaa, etteivät paikallisen sopimisen mahdollisuudet ole merkittävästi lisääntyneet.
Hallitus edellytti 17.2.2016 antamassaan tiedonannossa, että kilpailukykysopimuksen paikallisen sopimisen ratkaisun on sisällettävä mahdollisuus sopia paikallisesti työajoista sekä palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista. Lisäksi hallitus edellytti selviytymislausekkeen määrittelyä sellaisia tilanteita varten, jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita. Selviytymislausekkeen nojalla taloudellisissa vaikeuksissa olevassa yrityksessä voitaisiin paikallisesti sopia palkka- ja muiden työehtojen tilapäisestä sopeuttamisesta.
– Paikallinen sopiminen ei edennyt hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Palkoista ja palkanlisistä sopiminen paikallisesti ei edelleenkään ole mahdollista, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä kertoo yrittäjäjärjestön tekemän selvityksen päätuloksen.
Suomen Yrittäjät tarkasteli selvityksessään kuutta keskeisintä yksityisen sektorin työehtosopimusta: kaupan, teknologiateollisuuden, kiinteistöpalvelualan, matkailu- ja ravintola-alan, tietotekniikan palvelualan ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Ne kattavat noin 460 000 palkansaajaa.
– Kaikkiin työehtosopimuksiin ei tullut edes niitä paikallisen sopimuksen mahdollisuuksia, joita kilpailukykysopimuksessa edellytettiin. Kilpailukykysopimuksen vaikutusta paikallisen sopimisen edistämisessä ei siten tulisi liioitella. Muut uudet paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat merkitykseltään pieniä, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä sanoo.
Kilpailukykysopimuksessa edellytettiin selviytymislausekkeen ja työaikapankin mahdollisuuden lisäämistä työehtosopimuksiin. Selviytymislausekkeiden osalta kävi ilmi, että vaikka hallituksen edellyttämiä selviytymislausekkeita on lisätty useisiin työehtosopimuksiin, niiden käyttämisen edellytykset ovat tiukat eikä selviytymissopimuksella yleensä voida varsinaisesti alentaa työvoimakustannuksia.
Työajan pidentäminen 24 tunnilla on kytketty myös paikallisen sopimisen laajentumiseen, vaikka siitä on sovittu suoraan kilpailukykysopimuksessa.
– 24 tunnin työajan pidentämisestä on harhaanjohtavaa puhua paikallisen sopimisen laajentumisena, sillä se olisi toteutettu joka tapauksessa. Kyse on vain siitä, miten työajan pidentäminen käytännössä toteutetaan. Toki paikallisesti sopien työajan pidennys voidaan toteuttaa kullekin työpaikalle sopivalla tavalla.
– On myös hyvä muistaa, että kaikki työehtosopimusalat eivät ole mukana kilpailukykysopimuksessa. Paikallinen sopiminen ei edennyt näillä aloilla sitäkään vähää.
Kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jääneet merkittävimmät sopimusalat olivat elintarvikeala, kuljetusala ja rakennusala.
Lisätietoja:
Lue koko selvitys tästä: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/a/suomen-yrittajat/tutkimukset/muut-t…
työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula@yrittajat.fi
lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät, p. 040 7760 560, albert.makela@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 105 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2014 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 64 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
