Etsi

2015 Kolumnit

Malja yrittäjyyden iloille ja suruille!

Mikä sai minut lähtemään aikoinaan yrittäjäksi? Tätä mietin huomatessani, että valtakunnallista Yrittäjän Päivää vietetään jälleen syyskuun 5. päivänä. Päivää on vietetty vuodesta 1997 alkaen. Oma taipaleeni yrittäjänä alkoi 1993 lamavuosien varjossa. Matkaan lähdin tilaisuuden, nuoruudenhulluuden ja rohkeuden siivittämänä. Nuoruus on mennyt, mutta hulluus ja rohkeus ovat jääneet, ja uusia tilaisuuksiakin on vielä tullut.

Vuosien aikana on saanut kokea voitonjuhlan huumaa ja onnistumisen iloa, mutta myös epäonnistumisten suolaisia kyyneliä. Katkeransuloinen kantapää on opettanut erinäisiä asioita. Pohtia on pitänyt riskinottohalujen suhdetta riskinkantokykyihin. Molempia kun tarvitaan. Riskinottohalua pitää olla alusta alkaen sekä yrityksen toiminnan kehittämisessä.  Kantokyky yleensä konkretisoituu vasta ongelmien ilmaantuessa.

Olen oppinut, että on viisautta tarvita muita. Yksin ei ole hyvä olla, eikä yrittäjänkään tarvitse olla kaiken osaava, korvaamattomuuden harhassa työtään suorittava Superhessu, joka elää maapähkinöillä. Lähipiiri voi olla taakka tai tuki, mutta paljon on tarjolla myös ammattimaista tukea.  Seudullamme on hyvät koulutusmahdollisuudet ja yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville suunnatut neuvontapalvelut. Paikallinen yrittäjäjärjestö on mitä parhain paikka verkostoitua muiden yrittäjien kesken, saada ajankohtaista tietoa ja koulutusta.  Jäsenyys Vaasan Yrittäjien hallituksessa on itselleni ollut näköalapaikka myös siihen, mitä muilla toimialoilla tapahtuu. Uusia ystäviä on tullut ja monta hauskaa hetkeä vietetty.  Oman liiketoiminnan kehittämisessä on ollut hyötyä monipuolisesta verkostosta.

Vaasassa on ollut tapana, että vuosittain kaupungin hallitus ja Vaasan Yrittäjien hallitus tapaavat toisensa. Nyt tapaaminen ajoittuu Yrittäjän Päivän jälkeiselle viikolle. Tämä hieno perinne mahdollistaa konkreettisesti päättäjän ja yrittäjän kohtaamisen, tilaisuuden vuoropuhelulle siitä, missä mennään ja minne suuntaan pitäisi olla menossa. Aikamme vaatii entistä nopealiikkeisempää toimintaa kehitykseen ja muuttuneisiin tarpeisiin reagoimiseksi. Ketterä kunta reagoi ja toimii siten, että kaikilta tahoilta löytyy tekemisen meininki, ymmärrys ja halu viedä ripeästi asioita eteenpäin. Itse peräänkuulutan virkamiehiltä päätöksenteon rohkeutta ja uskallusta käyttää sitä toimivaltaa, mikä suotu on. Näin vältytään turhalta pysähtyneisyyden tilalta.

Ymmärryksen lisääminen puolin ja toisin on tärkeää. Sen ei pitäisi olla keneltäkään pois, että yrityksille saadaan luotua hyvät toimintaedellytykset tuottaa palveluja, työllistää ja kartuttaa verotuloja kaupungin kassaan. Viime vuosina suunta on ollut oikea ja tämän vuoropuhelun merkitys on ymmärretty jo ylemmällä tasolla. Haaste on jalkauttaa asenne ja toimintamalli käytännön virkamiespäätöksiin ja yhteisiin rajapintoihin.

Siispä malja kaikille yrittäjille, iloille ja suruille! Ollaan ylpeitä yrittäjistä, eikä lopeteta elämässä yrittämistä. Silloin kun elämässä loppuu yrittäminen, loppuu kehitys, niin yksilö-, kuin yritystasolla.

 

Katja Rajala

Provida Oy;n toimitusjohtaja ja Vaasan Yrittäjien hallituksen jäsen

 

Miten menikään lisääntymisen laskuoppi?

Paljon on viime viikkoina puhuttanut pääministeri Juha Sipilän hallituksen listaus maamme kilpailukyvyn edistämiseksi ja talouden kuriin saamiseksi. Ajattelinpa minäkin laittaa lusikkani soppaan ja nostaa tältä listalta yhden kohdan esiin, nimittäin vauvalaskun. Tämä kun oli listalla se valoisa juttu, joka on jäänyt hieman muiden varjoon.

Tällä hetkellä vauvalaskun maksaa naisen työnantaja. Vuosikausia etenkin Suomen Yrittäjänaiset ovat yrittäneet vaikuttaa siihen, että vauvoista aiheutuvat kulut jakautuisivat yhteiskunnassamme oikeudenmukaisemmin. Nyt sinnikkyys palkitaan ja lopulta asia on otettu vakavasti. Laskelmien mukaan kustannus on yritykselle 17 000 euroa vauvaa kohden. Hallituksen tuoma kaavailtu kädenojennus on 2 500 euron suuruinen kertakorvaus äidin työnantajalle. Tämä on julkinen tunnustus sille, että kustannustenjako ei ole ollut tähän asti oikeudenmukaisella tasolla.

Itse toimin ja työllistän naisvaltaisella alalla, joten tämä teema on ollut kovasti yrityksemme arkea viime vuosien ajan. Iloisia perhetapahtumia on siunaantunut kuin sieniä sateella.  Itse naisena ja äitinä ymmärrän kovasti lapsenteon ilot. Sitä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi tämän lystin maksaa vain naisen työnantaja. Kokemukseni mukaan tässä touhussa on oma roolinsa myös miehellä. Asian ei muutoinkaan sinänsä pitäisi liittyä työnantajaan. Pienelle yritykselle työntekijän raskaaksi tuleminen saattaa olla jopa toiminnan kohtalonkysymys. Esimerkkejä elävästä elämästä löytyy vaikkapa kampaamoalalta ja muilta naisvaltaisilta toimialoilta.

Yrityksemme vuosibudjettia laatiessani henkilöstömenojen kohdalla täytyy suorittaa lisääntymisen todennäköisyysoppia. Tätä oppia ei opetettu kalkyloimaan yliopistossa, mistä sinänsä muutoin hyvät eväät sainkin. Tämän lisäksi oma juttunsa on sijaisten metsästys ja tiimien tiimiytymiseen menevä aika. Asiakkaatkaan eivät hypi innosta henkilökunnan vaihtuvuutta seuratessaan. Mutta tämäkin on osa työelämää, lisääntymisen suhteen elämän lainalaisuudet huomioiden.  Toki myös oma yritystoimintammekin perustuu siihen, että alle kouluikäisten määrä on tilastojen nousevilla käyrillä.  

Ehkä joku ajattelee, että onko tällä kaikella kustannustenjaolla vaikutusta muutoin kuin työnantajan kassaan. Kyllä on, sillä vauvalasku hidastaa naisten työllistymistä, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Naiset ovat nykyisin hyvin koulutettuja eikä meillä ole varaa sivuuttaa tätä osaamista pois työmarkkinoiden käytöstä tai yrittäjyyden saralta. Tällä hetkellä yrittäjistä alle 30 prosenttia on naisia.

Kaikkeahan ei lopulta kuitenkaan voi mitata rahassa. Edelleenkin vilpittömästi onnittelen työntekijäämme hänen kertoessaan vauvauutista. Kansakuntamme jatkuvuudenkin näkökulmasta lapsia tarvitaan. Väestön ikärakenne ja huoltosuhde on hyvä pitää tulevaisuudessakin kohdillaan. Ja ovathan ne lapset ihania!

 

Katja Rajala

Provida Oy;n toimitusjohtaja ja Vaasan Yrittäjien hallituksen jäsen

Voisiko tämä aika olla mahdollisuus?

Sote -soppaa olemme saaneet jokainen lukea tuutin täydeltä. Päässäni onkin pyörinyt vanha lastenlaulu; ”Aatsipoppaa pojat teki soppaa, josta ne ei ees tykkää, aatsipoppaa pojat teki soppaa jonka ne itse syövät…”   Mielenkiinnolla seuraan asioiden kehittymistä, keskustelu liippaa myös läheltä omaa toimialaani.

Asia sote-palveluja koskien on todella tärkeä, sillä nämä palvelut koskettavat meitä jokaista kansalaista eri elämänvaiheissa enemmän tai vähemmän. Alueiden ja palvelutuotannon jako sisältää paljon uhkia, mutta myös runsaasti mahdollisuuksia. Uhat tulee tunnistaa ja minimoida, mutta mahdollisuuksiin tulee tarttua. Monessa kohdin voimme itse päättäjänä tai yksilönä valita kumpaan takerrumme.

Hallitus päätti, että osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Se mahdollistaa, että jokainen voi itse valita käyttääkö julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Tämä lisää kaikkien tuottajien välistä kilpailua ja kilpailu taasen parantaa palvelujen saatavuutta, laatua sekä minimoi kustannuksia. Kaikki sektorit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Perusajatus kansalaisen näkökulmasta on se, että jokaisella on oikeus valita sopiva palveluntuottaja. Olemmehan kaikki erilaisia ja eri asioita arvostavia myös näidenkin palvelujen osalta.

Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt laajan yhteistyön palvelusetelilainsäädännön puitteissa. Sen laaja käyttöönotto tukisi uusien yrityksien perustamista ja työpaikkojen syntyä sekä toimisi viestinä myös alueemme ulkopuolelle yritysmyönteisestä elinvoimaisesta kunnasta. Tämä olisi yksi mahdollisuus houkutella uusia kuntalaisia ja edesauttaa monipuolisen elinkeinoelämän kasvua. Yritykset tuottavat kunnalle verotuloja ja synnyttävät työpaikkoja. Yritysten tuottamat palvelut lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja luovat valinnanmahdollisuuksia monipuolisella palvelutuotannolla. Kukaties uusia innovaatioitakin pääsisi kehittymään.

Itse olen kaikessa vahva yhteistyön puolestapuhuja. Opetetaanhan jo lapsille yhdessä tekemisen meininkiä. Hyväksytään kaikkien olemassaolo ja erilaisuus, ollaan kavereita kaikkien kanssa eikä riidellä, ja jos näin kävisi, niin sovitaan ennen auringonlaskua. Mielelläni ajattelen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttä on iso hiekkalaatikko, missä kaikki voivat leikkiä sulassa sovussa, kaikille riittää hiekkaa ja tehtävää yhteisen kakun eteen. Ei käytetä aikaa ja energiaa sen pohtimiseen kuka saa palveluja tuottaa ja kuka ei.

Toiveeni on, että Vaasan alueella tämä aika synnyttäisi intoa nähdä asioita uudella tavalla yhdessä alueen parhaaksi. Istahdetaan kaikki eri sektorit miettimään hiekkalaatikon reunalle, miten alueen palvelut saadaan tuotettua parhaalla mahdollisella tavalla.

  

Katja Rajala

Provida Oy;n toimitusjohtaja, Vaasan Yrittäjien hallituksen jäsen ja juuri valittu uusi puheenjohtaja

Milloin joulun rauha laskeutuu yrittäjille?

Monen yrityksen paras ja kiireisin sesonki ajoittuu juuri joulua edeltäville viikoille. Rautaa on taottava kun se on kuumaa, ja omaa aikaa on otettava joskus muulloin.  

Tähän aikaan vuodesta muistan aina kirkkaasti vuosien takaa oman aikani kaupan alan yrittäjänä. Päivät olivat pitkiä eikä vapaita juuri ollut edes viikonloppuina. Jalkoja jomotti pitkän päivän jälkeen, ja kotona joulua leivottiin, kokattiin ja siivottiin yöllä lasten nukkuessa. Onneksi perheen sisäinen yhteistyö toimi saumattomasti, sillä isovanhemmat ja muut tukijoukot asuivat muualla. Silloin ei tullut mieleenkään, että olisihan näistäkin kodin tekemisistä edes osan voinut ulkoistaa.

Etenkin kaupan alalla yrittäjät työntekijöineen paiskivat juuri näinä aikoina pitkää päivää. Vähittäiskauppojen ja parturi-ja kampaamoliikkeiden aukioloajat ovat vapautumassa vuoden 2016 alusta. Tämä tulee varmasti jatkossa muuttamaan tiettyjen aikojen aukioloaikoja. Kauppakeskusyrittäjillä säilyy kuitenkin jatkossakin oikeus pitää liike kiinni yhtenä päivänä viikossa.

Kiirettä on ollut muillakin toimialoilla. Ravintolat ovat taikoneet pikkujouluaterioita ja – lounaita meidän iloksemme jo monta viikkoa. On toki myös yrityksiä, joille tämä aika on rauhallista ja ruuhkahuiput osuvat kalenterissa toiselle ajanjaksolle. Moni yrittäjä kuitenkin väkertää nyt ensi vuoden budjettien parissa sekä tämän vuoden tilinpäätösasioita työstäen, yrittäen samalla järjestää henkilökunnalleen vapaita pyhien yhteyteen, itse paikkaillen ja venyen tilanteen mukaan. Sitten kun päätetään itse lopulta olla vapaalla, hiipii taivaalle nöyrä hiljainen toive: kunpa tänään ei puhelin soisi, firman putket menisi tukkoon, kassakone tilttaisi, työntekijä sairastuisi tai ettei mitään muutakaan yllättävää tapahtuisi.

Minulla on ollut viime viikkoina useita arjen kohtaamisia eri yrittäjien kanssa. Olen hiljaa mielessäni pysähtynyt ihmettelemään, että mistä ihmeestä nämä ihmiset ammentavat energisyytensä ja positiivisen asenteensa tässä pimeässä vuodenajassa joulun alla. Keskusteluissa ei puhuta siitä, miten ollaan loman tarpeessa, tai voivotella vielä tekemättömiä jouluaskareita. Todetaan vain, että kiirettä pökkää, mutta kyllä ne kaikki järjestyy. Ovatko yrittäjät oma rotunsa, vai selittyykö asia sillä, että he tekevät työkseen juuri sitä, mistä oikeasti motivoituvat ja kokevat olevansa omalla paikallaan?

Yrittäjille todellinen joulun rauha laskeutuu siitä, kun firman ovi painetaan kiinni viimeisen kerran ennen aattoa, tai kun viimeinen sähköposti, tai tarjous on lähetetty ja viimeinenkin luvattu asia on hoidettu. Vuosi on lopuillaan, on hetki aikaa pysähtyä irti arjen velvoitteista ja kääntää katse läheisiä kohden. Monesti joulupöydän ääreltä löytyvät ne ihmiset, jotka osaltaan arjen tasolla mahdollistavat yrittäjänä toimimisen.

Hengähdetään hetki kynttilän valossa ja yritetään unohtaa arjen työt. Pidetään huoli toisistamme ja sallitaan itselle sekä läheisille lepoa ilman liiallisia vaatimuksia.

 

Katja Rajala

Provida Oy:n toimitusjohtaja ja Vaasan Yrittäjien uusi puheenjohtaja