Etsi

2016 Kolumnit

Mitä oikein tavoittelemme?

Tammikuun lopulla saimme lukea Pohjalaisesta, miten formulapiireistäkin tuttu urheilulääkäri ja yritysten johtovalmentaja Aki Hintsa ohjasi johtajia johtamaan itseään sekä kysymään itseltään missä on, ja mihin haluaa päästä. Tilaisuus oli suunnattu taloushuipuille Davosissa, mutta käyvätpä neuvot uskoakseni ihan pienenkin yrityksen johtajalle, tai ihan vain Matti Meikäläisen itsensä johtamiseen.

Puhdas kalenterivuosi on aluillaan ja yrityksissä suunnitellaan vuoden toimintaa toivoa täynnä. Päivät tuntuvat jo nyt alkavan ja loppuvan liian nopeasti. Aina on maanantai ja taas perjantai. Minne ihmeeseen katoaa viikko näiden päivien välissä?  Oma työni pursuaa mielenkiintoisia asioita ja uusia haasteita ja kun on helposti innostuvaa sorttia, sitä löytää itsensä milloin minkäkin haasteen parista. Itse olen tammikuun lapsi ja joka syntymäpäivä pysähdyn iloitsemaan siitä, että jälleen olen saanut elää yhden vuoden enemmän; sekään ei ole itsestäänselvyys. Menneen vuoden ilot ja surut voi jättää taakseen ja kääntää katseen kohti uutta.

Aika ajoin olisi hyvä pysähtyä pohtimaan mitä oikein tavoittelemme niin yksityiselämässämme kuin työelämässäkin. Tätä olen yrittänyt opettaa itselleni. Kaikkeen kun ei aika riitä, on priorisointia tehtävä. Miten ikinä edes voimme kokea onnistumisen tunnetta, ellemme ole selkiyttäneet itsellemme tavoitteita? Eräässä tilaisuudessa kuulin viisaan sanonnan: tavoittele onnistumisia, menestys tulee sen myötä. Siihen oli mielestäni puettu iso viisaus.

Tammikuun lopussa Vaasan Yrittäjät organisoi yrittäjille suunnatun markkinointikoulutuksen Pasi Raution raikkaan esityksen siivittämänä, ja yrittäjät olivat paikalla isolla joukolla. Siellä meitä kannustettiin mm. kokeilemaan jotain uutta. Selityksiä sille, miksi ei jotain voi tehdä, löytyy helposti ja monesti vain pelko on esteenä uusille asioille. Siihen saimme kehotuksen kysyä: ”mikä on pahinta mitä voisi tapahtua?” Kouluttajamme mukaan pahinta on palata vanhaan.

Ajoittain tarvitsemme ulkopuolisia unilukkareita herättelemään ja pysäyttämään meitä peruskysymysten äärelle. Itsestäänselvyydetkin katoavat aika ajoin uurastuksemme pyörteisiin ja elämä sen kuin etenee. Muistimme on välillä lyhyt elämän perusopeissa. Ollaan kiitollisia siitä hyvästä mitä meillä on. Täydellistä elämää tuskin on luvattu meille kenellekään. Lopulta elämän tyytyväisyys niin työ-kuin yksityiselämässä muodostuu melko pienistä paloista.

Taidanpa itse pysähtyä toviksi pohtimaan Hintsan kysymyksiä siitä, missä olen ja mihin haluan päästä. Muiden johtaminen kun onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla vasta sitten, kun osaa johtaa ensin itseään. Aloitan siis itsestäni.

 

Katja Rajala

Provida Oy:n toimitusjohtaja ja Vaasan Yrittäjien uusi puheenjohtaja

 

Mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä

Yrittäjäksi lähteminen on aina hyppy tuntemattomaan. Tiettyyn pisteeseen asti voidaan tehdä budjetteja, markkina-analyysejä, liiketoimintasuunnitelmia ja hankkia osaamista kouluttautumalla. Virallisia neuvoa antavia tahoja on meillä runsaasti. Epävirallisia tahoja sitäkin runsaammin. Kun kerrot lähteväsi yrittäjäksi voit törmätä ihmettelyihin ja erilaisiin viisauden sanoihin, etenkin jos aioit jättää turvallisen palkkatyön taaksesi.

Itse lähdin yrittäjäksi 90-luvun alkupuolella. Silloin en todellakaan saanut osakseni kannustavia olkapäille taputuksia ja rohkaisun sanoja. Pikemminkin päinvastoin. Ajatuksemme äänen pukeminen sai aikaan hetken hiljaisuuden, hämmentyneen ilmeen ja lopulta joukon negatiivissävytteisiä, suoria epäileviä toteamuksia.  Selvä hittitoteamus oli, että ”kyllä siinä pitää myydä!” Tämän jälkeen alkoi ääneen pohtiminen siitä, miten rahat riittää siihen ja tuohon ja mitä mikäkin maksaa. Suomi eli silloin syvintä lama-aikaa ja varsinkin lähipiirini oli lähinnä kauhuissaan moisien lisäriskien ottamisesta elämään ja ihan vielä vapaaehtoisesti. Matkan varrella osa riskeistä konkretisoitu, osa ei, mutta hengissä edelleen ollaan.

Onko mikään muuttunut reilun kahdenkymmenen vuoden aikana ihmisten asenteissa yrittäjyyttä kohtaan? Ainakin näin toivoisi. Tutkimusten mukaan nuoret miettivät enemmän yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjyyskasvatusta on saatu sisään ajettua oppilaitoksiin ja valittavina on erilaisia yrittäjyyden kursseja. Hiljalleen työ kantaa hedelmää. Vaikka kaikista ei tarvitse tulla yrittäjiä, on tärkeää, että yrittäjyyden ja yritystoiminnan ymmärrys ja arvostus lisääntyy.

Julkisen sektorin virkamiehenkin on tunnettava yrittämisen lainalaisuudet, jotta kykenee tekemään paikallisesti päätöksiä, joissa huomioidaan eri näkökulmat. Jokaisen poliittisen päättäjän tai virkamiehen tulisi kysyä niin käytännön, kuin ylemmän tason päätöksiä tehdessään; Olenko huomioinut päätöksen yritysvaikutukset?  Jokainen kunta on riippuvainen yritysten tuomista verorahoista, palveluista ja työpaikoista. Kunta voi niin hyvin kuin alueen yritykset voivat. Yritykset luovat myös palveluillaan ison osan kunnan vetovoimaisuutta.

Suomi on muutosten ja säästöpaineiden pyörrytyksessä.  Nyt jos koskaan on aika nostaa yrittäjyys ja asenteet yrittäjyyttä kohtaan kunniaan. Alueellamme on ratsastettu energiateollisuuden ympärillä ja sen eteen on tehty paljon työtä. Tähän ei saisi kuitenkaan tuudittautua liikaa. Kuntapäättäjiemme ja virkamiestemme on osaltaan huolehdittava, että kaikilla toimialoilla on hyvät yrittäjyyden edellytykset. On huolehdittava siitä, että markkinat toimivat oikein, yrittäjyyden kasvun esteet raivataan pois tieltä, olisi sitten kyse kaavoituksesta, hankinnoista, palvelusetelistä, tonttipolitiikasta tai markkinoiden vääristymisistä. Kaikki lähtee asenteista ja tahtotilasta. Kunnan niukat resurssit on keskitettävä ydintoimintoihin ja yrityksille mahdollistettava suotuisat puitteet kiinteistö- ja palvelutoiminnalle. Jokainen pohtikoon Suomen Yrittäjien uuden sloganin mukaan; ”Mitä siitäkin tulisi, ellei olisi yhtään yritystä”.

Katja Rajala

Provida Oy:n toimitusjohtaja ja Vaasan Yrittäjien puheenjohtaja

 

Kuka tätä yhteiskuntaa pyörittää?

Mikä mielikuva mielessäsi piirtyy puhuttaessa yrityksistä? Piirtyykö kuva kauppiaasta puotinsa kera, vaiko iso rakennus, jossa työskentelee satoja työntekijöitä? Pääsääntöisesti kaikki ajattelevat jälkimmäistä mielikuvaa. Todellisuus on monesti taruakin ihmeellisempää. Niin tässäkin kohtaa.

Tilastollisesti pk- yritykset pyörittävät yhteiskuntaa. Nämä yrittäjyyden arjen elämän Puuha-Petet suorittavat rakennus- ja korjaustöitä, myyvät erikoisosaamistaan, leikkaavat hiuksia, pitävät kahviloita, myymälöitä, hoitavat vanhuksia ja paljon muuta.

Maamme yritysrakenne on rakentunut siten, että jopa 93,4 % on mikroyrityksiä, jotka työllistävät 1-9 henkilöä. Pienyrityksiä (10–49 hlöä) on 5,5 %, eli toiseksi eniten. Tämä joukko osaltaan luo kunnan vetovoimaisuutta ja tuottaa palveluja kuntalaisille, jopa niin, että niiden avulla houkutellaan kuntaan uusia asukkaita ja turisteja. Tämä on myös se yrityskenttä, johon tilastollisesti syntyvät uudet työpaikat. Näitä yrityksiä ja heidän tarpeitaan olisi kuunneltava herkällä korvalla, jotta voidaan luoda hedelmälliset olosuhteet kasvulle ja kehitykselle.

Tarvitsemme toki myös isompia yrityksiä. Niiden vanavedessä kehittyy mm. erikoistumismahdollisuuksia alihankkijoille. Oma alueemme on tästä oivallinen esimerkki. Tällä hetkellä maassamme on keskisuuria yrityksiä (50–249 hlö) 0,9 % ja suuryrityksiä 0,2 % (250- hlöä). Valitettavasti tässä porukassa työpaikat ovat olleet vähenemään päin, kuten lehdistä olemme voineet jo pitkään lukea.

Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan ja jaloillaan huolehtia siitä, että palvelut ja työpaikat säilyvät, toimintoja voidaan kehittää ja kasvattaa entistä kattavimmiksi työpaikkoja lisäten, käyttämällä oman alueen yritysten palveluja. Hyvinvointi lisääntyy kohisten yritysten kunnan kassaan maksamien verotulojen myötä. Näin taas kunnalla on osaltaan paremmat resurssit tuottaa palveluja.

Alueemme herättää jo nyt hyvin kiinnostusta. Itse sain muutama päivä sitten olla puhumassa Keski-Suomen kunnanjohtajille alueemme yhteistyöstä oppilaitosten, kunnan ja yrityssektorin välillä. He olivat kovasti kiinnostuneita siitä, miten täällä toimitaan. Tehdään yhdessä töitä, että saamme tällaista kiinnostusta lisää aluettamme kohtaan! Se ei kuitenkaan tule itsestään. Töitä pitää tehdä oikealla asenteella. Kaikkien olisi suunnistettava kohti yhteistä maalia: yritysystävällistä ja elinvoimaista kuntaa kohti. 

Hieno alueemme uutinen oli myös se, että uudet toimijat hotellibisneksessä yhdessä alueemme yrittäjien kanssa uskovat Vaasan vetovoimaisuuteen tehden investointeja. Pidetään yhdessä yllä tätä alkanutta hyvää pöhinää! 

Tätä pöhinää on luvassa lisää, sillä Vaasa on esillä tänä vuonna valtakunnallisesti yrittäjyyden saralla. Meillä on tulossa syksyllä 7-9.10 valtakunnalliset yrittäjäpäivät. On hienoa, että Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät voivat vuorostaan kutsua kaupunkiimme yrittäjiä ympäri Suomen tähän jokavuotiseen tapahtumaan lataamaan yrittäjäenergiaa!

 

Katja Rajala

Provida Oy:n toimitusjohtaja ja Vaasan Yrittäjien puheenjohtaja     

 

Menneen loppuja, uuden alkuja

Elämä on ajoittain menneen loppuja ja uuden alkuja. Näin ajattelin kyynel silmäkulmassa, kun nuorimmaisen muuttokuorma oli pakattu kohti uutta opiskelukaupunkia. Toisaalta mietin, että juurihan kannoin lapseni kotiin synnytyslaitokselta ja nyt luovutan hänet kotiovesta omille siivilleen. Tokihan nuoren aikuisen kanssa saman katon alla asustelu aika ajoin sai jo salaa myös iloitsemaan ajatuksesta, että pian ei olisi tiskejä keittiössä odottamassa eikä vääntöä siitä miten arkea eletään.  Näinhän sen elämän kuuluu kulkea, mutta muuton myötä jokin vaihe päättyy. Luulen, että osa vanhemmista ymmärtää tämän ristiriitaisen ajattelun ilon ja itkun välillä. Elämän eväät on annettu ja nyt tarvitaan omaa yritteliäisyyttä arjesta selviämiseen kaukana kotoa.

Sisäistä yrittäjyyttä tarvitsee meistä jokainen elämän haasteista selviytyäkseen.  Toisilla sitä on luonnostaan enemmän, toisilla vähemmän, mutta sitä voidaan myös oppia lisää. Osa meistä valitsee yrittäjyyden jopa elannon lähteeksi. Kaikista ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta sisäisessä yrittäjyydessä ja vahvassa yrittäjämäisessä asenteessa on varmasti jokaiselle ammennettavaa. Sehän tarkoittaa yksinkertaisesti yksilön sisäistä asennetta; tapaa ajatella ja toimia, jossa oma-aloitteisuus, sitoutuneisuus, innokkuus ja palveluasenne korostuvat.

Juuri uudistuneeseen peruskoulun uuteen opetussuunnitelmaankin on vahvasti kirjattu yrittäjyys.  Yrittäjyys on käsitteenä esillä enenevissä määrin, yllättävissäkin asiayhteyksissä. Siitä on tullut jotain, mitä kovasti pitäisi olla enemmän, sillä siinä nähdään mahdollisuuksia ja ratkaisuja ajan ongelmiin puhuttaessa taloudesta ja työllisyydestä. Siitä puhutaan paljon, eikä aina joka asiayhteydessä olla edes varmoja siitä, mitä lopulta haetaan. Moni opettaja varmaan kokee olevansa uuden haasteen edessä miettiessään, miten ihmeessä näitä taitoja opetetaan. Onneksi siihenkin on tarjolla opettajille opetusta vaikkapa ”Osaavia opettajia - yrittäviä nuoria” -hankkeen myötä.

Yrityksissäkin markkinoilla pärjääminen vaatii uuden oppimista sekä oikea-aikaista toiminnan mukauttamista asiakkaiden ja ajan muuttuviin tarpeisiin. Uusia toimintamalleja ja tuotteita täytyy ottaa käyttöön ja vanhoista pitäisi osata luopua ajallaan.  Tämä on yksi keskeinen taito yrityksen markkinoilla säilymiseen. Tiukoissa paikoissa voi joutua kysymään koska on viisautta luopua ja lopettaa, koska taas aika uskoa uuteen nousuun. Puhumattakaan siitä vaiheesta, kun ikäkellojen jo kilkattaessa pitäisi osata tehdä päätös omistajanvaihdosprosessiin lähtemisestä sekä löytää yritykselle jatkaja.

Kesän jälkeen arki, työt tai opinnot käynnistyvät jälleen itse kullakin, olit sitten yrittäjä tai et. Olemme loman lopussa ja uuden kauden alussa, sateista huolimatta toivon mukaan edes vähän kesästä voimaantuneina. Kannustan meitä jokaista ottamaan syksyyn ripauksen yrittäjyyttä. Voit ottaa sen elämän lisämausteeksi; uudeksi tavaksi ajatella ja toimia. Tämä riskinotto voi palkita sinut asioiden sujuvuudella ja ehkä jopa paremmalla fiiliksellä, mutta joudut ehkä myös samalla luopumaan jostain vanhasta. Uskallatko ottaa vastaan tämän yrittäjyyden haasteen?

 

Katja Rajala

Provida Oy:n toimitusjohtaja ja Vaasan Yrittäjien puheenjohtaja

Yrittäjähuumaa ja hulinaa

Lehdet loistavat jälleen puistikoilla kauniissa väreissä. Syksy on todella vallannut luonnon ja mielen, toisilla vähän valoisammin kuin toisilla. Osa valittelee syysväsymystä nenää niistäen ja vitamiinia popsien, toiset taas uhkuvat pursuavaa energiaa. Näinhän se tapaa kesänjälkeinen elämä edetä. 

Poikkeuksellisen värikästä on syksy myös alueemme yrittäjäelämässä. Pian kaupunkimme täyttyy yrittäjistä, sillä saamme ilon ja kunnian toivottaa yrittäjät ympäri maan tervetulleeksi lataamaan yrittäjäenergiaa Vaasaan lokakuun toisena viikonloppuna. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät kiertävät ympäri Suomen ja viimeksi nämä olivat Vaasassa 80-luvulla, joten kovin usein ei osu kotiovelle. Kuka tietää, koska taas seuraavan kerran.

Arki työn merkeissä on jokaiselle täyttä puurtamista ja monesti yrittäjä kokee olevansa melko yksin. Päätöksiä on tehtävä itsenäisesti ja vastuu on kannettava. Ei ole seuraavaa porrasta, johon kääntyä kysymään tai anomaan lisää määrärahoja kassanpohjan häämöttäessä. Voi vain kävellä peilin eteen ja pitää sen maailman pienimmän tehokkaan palaverin; siinä ne päätökset on monesti tehtävä.  

Ystäväpiirini koostuu hyvin pitkälle yrittäjäihmisistä, mutta toki poikkeuksiakin on. Oman kokemukseni mukaan tyypillistä yrittäjäpersoonille on halu tehdä työtä itsenäisesti, ja yksinäisyyttä siedetään hyvin. Halutaan junailla asioita ja ottaa vastuuta, toiset yksinyrittäjinä ja toiset myös muita työllistäen. Erakkoja nämä yrittäjäihmiset eivät kuitenkaan todellakaan ole. Sosiaalisuuden kaipuu, ahkeruus ja rakkaus työhön, kuin myös ihmisiin, kuvaa lähes jokaista tuntemaani yrittäjää.

Tulevien yrittäjäpäivien aikana voi kokea hengenheimolaisuutta, verkostoitua ja tuntea olevansa osa isompaa joukkoa. Päivät tarjoavat myös oivan mahdollisuuden verkostoitua, mikäli vain itse on aktiivinen. On lupa hetkeksi irrottautua arjen keskeltä. Viikonlopun aikana myös jännitetään, sillä gaalaillan huipentumana julkistetaan valtakunnalliset yrittäjäpalkinnon saajat. Se on iso tunnustus ja on hienoa, että maastamme löytyy menestystarinoita, joissa osaltaan kannetaan vastuuta yhteiskunnastamme työllistäen, verotuloja kartuttaen ja palveluja kehittäen. Tätä maamme tarvitsee entistä enemmän.

Vaasan kaupunki huomioi myös hienosti yrittäjyysteeman tämän vuoden juhlavastaanotossaan. Hienoa, että tunnustusta tulee juhlapuheissa. Toteen ne ajetaan kuitenkin vasta arjessa ja tässä kiitos Vaasan kaupungille; yhteistyömme sujuu hyvin.

Monenlaiset muutokset ja epävarmuustekijät leijailevat yhteiskunnassamme. Ei jäädä omalla seudulla maahan makaamaan ja niitä päivittelemään, vaan toimitaan ennakoiden, ei vasta pakon edessä. Hyödynnetään tämä aika mahdollisuutena luoda uusia toimintamalleja alueemme parhaaksi siten, että kaikki toimijat puhaltavat tuulta myllyyn samaan suuntaan. Siitä syntyy energiaa!

Katja Rajala

Provida Oy:n toimitusjohtaja ja Vaasan Yrittäjien puheenjohtaja