Käänteinen kilpailutus ja kymmenet eri sääntökirjat ovat hölmöläisen hommaa: porilainen hoivayrittäjä parantaisi käytäntöä: ”Palveluseteli lisää tasa-arvoa ja on avain hoitotakuun laajenemiselle” Viiden vinkin avulla saadaan setelin edut helposti käyttöön
Hallituksen lupaama hoitotakuun laajennus onnistuu Suomen Yrittäjien mukaan vain lisäämällä palvelusetelin käyttöä. Porilaisyrittäjä Mari Kurppa Hopeakodon Palvelukoti Oy:stä tuntee hoitoalan haasteet ja muuttaisi monia käytäntöjä.
Hallitus lupaa ohjelmassaan, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon kuluttua hoidon tarpeen arvioinnista.
– Se onnistuu vain lisäämällä lakiin velvoite antaa asiakkaalle palveluseteli, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.
Palveluseteliä käyttää 80 prosenttia Suomen kunnista. Sitä käytetään kuitenkin todella vähän: seteleillä katetaan vain 0,8 prosenttia kuntien sote-kustannuksista. Tieto käy ilmi Suomen Yrittäjien julkaisemasta Jonottamatta palveluihin! Palvelusetelin hyödyt koko Suomen käyttöön -selvityksestä.
– Luku on hävettävän vähäinen, Grekin sanoo.
Myönteistä on se, että palvelusetelin käyttö on kasvanut nopeasti: vuoden 2011 noin 42 miljoonasta 374 miljoonaan vuonna 2017.
– Kuntien kannattaa jatkaa palvelusetelin käytön lisäämistä. Se nopeuttaisi esimerkiksi lääkärin vastaanotolle pääsemistä, Grekin vinkkaa.
Vuonna 2017 Satakunnan sote-menot olivat yhteensä noin 877 miljoonaa euroa, josta palvelusetelin käytön osuus oli hieman alle 10 miljoonaa euroa eli vain 1,14 prosenttia.
– Satakunnassa palveluseteliä käytetään enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja palvelusetelin käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Kannustan kuitenkin hyödyntämään palveluseteleitä entistä rohkeammin, toteaa Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen.
Kirsti Puumala ihasteli syksyn kauneutta ja ruskaa. Taustalla näkyy Hopeaharjun vanha päärakennus.
Kansalaiset eriarvoisessa asemassa – palveluseteli auttaisi
Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa luvataan valmistella palvelusetelilain uudistus ja linjata henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa.
Nyt asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa, sillä kunta päättää itse, voivatko sen asukkaat käyttää palveluseteliä. Kuntalainen ei saa palveluseteliä vaatimalla. Myös palvelusetelin käyttötapa vaihtelee: On kunnan peukalon alla, missä palveluissa ja millä kriteereillä setelin voi saada, ja riittääkö seteleitä esimerkiksi koko vuodeksi.
– Uudistus on pakko siksikin, että hoitotakuun kiristäminen ei muuten ole realistista. On pakko avata asiakkaille hoitoon pääsy kaikille palveluntarjoajille, sillä niissä hoitohenkilöstö jo nyt työskentelee. Ylikapasiteettia ei ole, Grekin sanoo.
Elli Peltoniemi lähti lounaan päätteeksi haistelemaan kirpeän syksyn tuoksuja terassille. Kuva: Vesa Saivo
Odotusaika tehostettuun usein liian pitkä
Mari Kurppa Hopeakodon Palvelukoti Oy:stä tietää, ettei tehostettuun palveluasumiseen todellakaan pääse heti tarpeen tullen, kuten monet omaiset luulevat.
– Pyörät pyörivät hoiva-alan yrittäjästä riippumattomista syistä hyvin hitaasti. Ensin pitää odottaa lääkärin aikaa ja arviota. Sen jälkeen sosiaalityöryhmä pohtii, onko vanhus oikeutettu tehostettuun asumiseen. Omaiset ovat aivan paniikissa, kun iäkäs omainen ei enää pärjää kotona, mutta polku tehostettuun asumispaikkaan on hyvin pitkä. Puoli vuotta on monelle ikäihmiselle aivan liian pitkä odotusaika.
Matti Puumala tekee jumppaliikkeitä fysioterapeutti Irma Turpeisen opastuksella. Kuva: Vesa Saivo
Kilpailutus johtaa harhaan perusasioista
Hopeakotoon voi tulla maksusitoumuksella tai palveluseteliä käyttämällä.
Palveluseteleillä voitaisiin Kurpan mukaan korvata kokonaan kuntien kilpailutus. Etenkin käänteinen kilpailutus koettelee palveluntarjoajia kovasti.
– Tilaajat vetävät käänteisellä kilpailutuksella hinnan pohjalukemiin. Vaatimuksia on paljon, muttei niistä olla valmiita maksamaan.
Mari selvittää käytäntöjen eroa.
– Tavallisessa kilpailutuksessa on mukana laatuvaatimukset, mutta vain hinta ratkaisee. Käänteisessä kilpailutuksessa puolestaan sekä vaatimukset että hinta on annettu valmiiksi. Mukana ovat jopa sanktiot.
Hänen mielestään yleistyvä suuntaus on todella väärä.
– Usein perusasiat, kuten esimerkiksi asiakkaan itsemääräämisoikeus sekä tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö, unohtuvat.
Pentti Mäkinen nauttii lounasta kesäisen koivikon maisemassa. Kuva: Vesa Saivo
Sääntökirjojen yhtenäistäminen järkevää
Yksi järkevä ratkaisu oli myös sääntökirjakäytäntöjen yhtenäistäminen.
– Mikseivät esimerkiksi Satakunnan alueen kunnat voisi ottaa käyttöön yhtä yhteistä sääntökirjaa? Hopeaharjussa esimerkiksi voidaan pahimmassa tapauksessa taaplata 30 erilaista sääntökirjaa, joissa kaikissa määritellään yksityiskohtaisesti asukkaan varusteet, henkilöstömitoitus, ateriat, ulkoilutukset… Tietysti myös laskutus on jokaisella omanlaisensa ja teettää paljon työtä.
Hän muistuttaa, että palvelusetelikäytäntö ja yhtenäistetyt sääntökirjat säästäisivät kuntien ja kaupunkien rahaa, tehostaisivat toimintaa ja ennen kaikkea asiakkaat saisivat yksilöllistä hoitoa mahdollisimman nopeasti.
– Mikä estää palvelusetelin laajemman käyttöönoton ja sen jalostamisen eri hoitotasoa vaativille asiakkaille, yrittäjä heittää.
Viisi järkevää vinkkiä
Palvelusetelin edut kannattaa ottaa laajasti käyttöön jo hyvissä ajoin ennen sote-uudistusta ja järjestämisvastuun siirtoa kunnilta maakunnille.
Hallituksen kannattaa:
- Määritellä perustason sote-palvelut, joihin luodaan valtakunnallinen palveluseteli.
- Kerätä hyvät kokemukset palveluseteleiden tuotteistamisesta. Jalostetaan malli valtakunnalliseksi palveluseteliksi.
- Velvoittaa julkinen sektori laskemaan sote-kustannuksensa valtakunnallisella kaavalla. Laskenta otetaan palvelusetelin hinnoitteluperusteiden pohjaksi.
- Antaa jokaiselle asiakkaalle oikeus palveluseteliin.
- Sallia maakuntien kehittää alueensa palveluseteleitä innovointiin.
Teksti: Maiju Junko
Kuvat: Vesa Saivo
