Etusivu > Satakunnan Yrittäjät > Rauman Yrittäjät > Rauman Yrittäjät ry > Rauman Yrittajien 80 Vuotishistoriikki

Etsi

1950-luku: Kohti omaa Y-taloa

1950: Kokouksia, kauppaa ja mainoskulkueita

Vuoden merkittävien tapahtuma oli Yrittäjien Turun aluejärjestön kevätkokous Seurahuoneella, jonka toimeenpanijana Rauman seudun Yksityisyrittäjät oli. Vuoden aikana Yksityisyrittäjät järjestivät myös mainoskulkueen, jonka ajatus oli tullut paikkakunnan innokkailta mainosmiehiltä. Karavaani – joka käsitti noin 20 mainoksin somistettua autoa, vanhoja polkupyöriä jne. – keräsi katujen varsille paljon väkeä.  

1950: Y-naiset kahvittavat Y-viikoilla

Kuvaus vuoden 1950 Y-viikosta: 

”Pirteät yrittäjänaiset starttasivat taas onnistuneilla mannekiiniesityksillään ja pitkin viikkoa oli elokuvateatterissa lasten ja nuorten filmiesityksiä, missä Kippari-Kalle ja kumppanit otettiin riemullisesti vastaan. Varsinainen pääjuhla oli viikon torstaina, missä pätevänä puhujana saimme kuulla tri Tuure Junnilaa ja yleisön hauskuttajana ennen kaikkea taiteilija Eino Hyyrystä, jonka Eskon monologit ja Tuppuran Jussit olivat korkeinta laatuluokkaa. Torvisoiton tahdissa saatiin myös pyörähdellä puolitoistatuntinen ja jälleen kiitoksilla mainittavien naisten maukkaat kahvit antoivat siihen voimaa ja saivat kahvipulaan vasta joutuneen kansan silmän kirkastumaan. Y-viikon voidaan katsoa vastanneen tarkoitustaan.”

1951: Oman toimitilan metsästys

Yhdistyksen talotoimikunta aloitti työnsä vanhojen talojen katsastuksilla ja puheenjohtaja esitti jopa ”tärisyttävän rohkean kerrostalohankkeen”. Hanke koettiin kuitenkin vielä mahdottomaksi tulevaisuuden epävarmojen taloudellisten näkymien johdosta, joten talohankkeen kehittely jatkui loppuvuodesta yhteisellä kokouksella Rauman käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen, Rakennusmestariyhdistyksen, Rauman Mieslaulajien ja Marttojen edustajien kanssa, joilla oli myös oman toimipaikan puutetta.

1952: Y-taloa kunnostetaan

Yhdistys sai oman toimitilan nykyisen Syväraumankadun, silloisen Satakunnankadun, varrelta, kun kauppias Tarmo Lehtinen myi Yksityisyrittäjille omistamansa kiinteistön. Kaksikerroksisessa liiketalossa aloitettiin heti korjaus- ja kunnostustyöt.

Talon alakerrassa sijaitsi liikehuoneita, jotka korjaustöiden yhteydessä jätettiin paikalleen. Yläkerta kunnostettiin toimintatiloiksi. Tilaa yläkerrassa oli suhteellisen paljon, sillä kerhohuoneiston neliötiloiksi tuli 120 ja kadun puolella oli peräti 12 metriä pitkä juhlasali. Kokonaisuutena kerhotilat olivat ensiluokkaiset ja tarjosivat yhdistykselle erittäin hyvät kokoustilat ja yleensäkin täydet mahdollisuudet vilkkaalle toiminnalle. Kun alakerran liikehuoneista saatiin vielä vuokraa, ei talon ylläpito käynyt yhdistykselle kovinkaan raskaaksi.

1953: Y-talon tupaantuliaiset

Yhdistystalon tupaantuliaisia vietettiin tammikuussa 1953. Tupaantuliaisista muodistui lämminhenkinen yrittäjätilaisuus, jossa korostettiin yksityisyritteliäisyyden merkitystä kansakunnan ja talouselämän tärkeänä peruskivenä. Käyttöönoton jälkeisinä vuosina yhdistyksen talosta, jonka kaikki raumalaiset tunsivat Y-talon nimellä, tuli todellinen toiminnan keskuspaikka niin omistavalle yhdistykselle kuin monille muillekin järjestöille ja yhdistyksille, jotka vuokrasivat tiloja omia tilaisuuksiaan varten. 

Myös Yksityisyrittäjien Turun aluejärjestö muisti Rauman Seudun Yksityisyrittäjiä: "Tupaantuliaiset merkitsevät arvokasta saavutusta ja aidon yrittäjähengen ilmausta. Muodostukoon Rauman Y-kerhosta kaikkia yrittäjäpiirejä yhdistävä ja toimekasta järjestötyötä ylläpitävä valistuksen ahjo, jonka suojissa Y-aate elää ja luo onnea ja taloudellista hyvinvointia koko Rauman seudulle."

1955: Rauman toiset messut

Kesäkuussa 1955 Rauman seudun Yksityisyrittäjien yhdistys järjesti toiset messunsa Raumalla. Mukaan oli nyt otettu omilla osastoillaan uusikaupunkilaisia ja lappilaisia näytteillepanijoita. Messuihin tutustui yli 20 000 vierasta. Näyttelyalueeksi ei enää riittänyt Karin koulu, vaan lisää tilaa oli saatu viereisestä Kauppaoppilaitoksesta, jonka suojiin osa näyttelyistä oli pystytetty. Näytteillepanijoita oli noin 150, joista suurimmat olivat SOK, Fiskars sekä Tampella. Erikoisnäyttelyistä riistanhoitonäyttely kiinnosti eniten: esillä oli mm. täytetty täysikasvuinen karhu ja hirvenpäitä. Näyttelyn tarkoituksena oli kuvata maamme riistaeläimistöä ja antaa tietoa riistanhoitotyöstä.

Nortamon 95-vuotissyntymäpäivän kunniaksi messuille oli järjestetty kirjailijan tuotannon esittely. Messuilla oli mukana myös pitsinnyplääjä ja seilmaakari, jotka esittivät yleisölle taitojaan. Rauman suurimmat teollisuuslaitokset esittäytyivät Karin koulun juhlasalissa, jossa oli nähtävillä raumalainen puunjalostus-, laivanrakennus-, metalli-, ja nahkateollisuus. Koulurakennuksen ensimmäisen kerroksen keskeisin osasto oli Rauman kaupungin osasto, joka esitteli kaupunkikulttuuria. Osaston olivat pääasiallisesti järjestäneet Rauman Kilta ja Nortamoseor, jonka 25-vuotisjuhla sattui messuviikolle.

Messut avasi niiden suojelija kaupunginjohtaja A. B. Tammivaara. Puheessaan hän loi katsauksen Rauman talouselämään entisinä aikoina sekä messuajatuksen syntyyn. ”Todistuksena siitä, että aikaisemmat messut Raumalla ovat onnistuneet hyvin, on se, että jälleen olemme uusien messujen avajaisissa. Sanotaan, ettei suomalainen usko ellei hän näe, sen vuoksi hänelle on näytettävä. Näin voidaan kaikkein vakuuttavimmin esitellä tuotteita ja näin syntyy myöskin tervettä kilpailua tuottajien kesken”, sanoi kaupunginjohtaja messut avatessaan.

Tavanomaisten mannekiiniesitysten lisäksi ohjelmassa oli myös Kansallisoopperan operettiesitys. Nuorille järjestettiin Kisarannassa useana iltana erityiset messutanssiaiset. 

(Kuvakaappaukset Jouko Nummelan videosta)

1955: Messuvideo

Alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääset katsomaan vuoden 1955 messuista tehtyä videota:

Video: Jouko Nummela

1955: Messunäkyvyyttä Länsi-Suomessa

Rauman vuoden 1955 messut saivat paljon huomiota myös paikallisessa sanomalehti Länsi-Suomessa. Lehdessä oli messujen aikana 11.–19. kesäkuuta mm. mainoksia messuosastojen pitäjiltä, tapahtumailmoituksia sekä artikkeleja messujen tuomasta näkyvyydestä Raumalle.