Etusivu > Satakunnan Yrittäjät > Rauman Yrittäjät > Rauman Yrittäjät ry > Rauman Yrittajien 80 Vuotishistoriikki

Etsi

Lapin Osuuspankki

Lapin Osuuspankki on raumalainen Op-ryhmän pankki, joka tarjoaa 8,5 henkilön riuskoin voimin kaikki pankki- ja vahinkovakuutuspalvelut yksityishenkilöille ja yrityksille. Pankilla on yli 5.000 asiakasta joista puolet Lapin ulkopuolelta. Nykyään pankki- ja vakuutuspalvelut ovat sijainnista riippumattomia ja niinpä palvelujamme voi käyttää vaikka toiselta puolen tätä kaunista planeettaamme. Tavoitteenamme on tarjota hyvää palvelua, vähän parempaa kuin muut. Olemme olemassa vain asiakkaitamme ja omistajiamme varten. Omistajaksemme on tosi helppo tulla, niinpä meillä onkin yli 2.000 omistajaa.

Miten tähän onkaan päädytty, vuosien varrelta:

Lapin Ylisenpään Osuuskassa ja Lapin Alisenpään Osuuskassa perustettiin molemmat vuonna 1922. Alku oli vaatimatonta. Kassojen toimistot olivat sivutoimisen osuuskassan hoitajan kotona. Jäseniltä otettiin vastaan talletuksia ja ensisijaisena tehtävänä oli pienviljelijöiden tukeminen myöntämällä lainoja Osuuskassojen keskuslainarahastosta. Muita lainattavia pääomia ei juuri ollut. Myös taloudellisen ajattelutavan edistämiseen ja säästäväisyyskasvatukseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Vuodesta 1925 alkaen talletuksia voitiin ottaa vastaan muiltakin kuin jäseniltä. Samasta vuodesta alkaen säästämiskasvatusta hoidettiin koulusäästötoiminnalla 1960-luvulle asti. Koulusäästölippaissa oli lokero joka oppilaalle ja opettaja hoiti markkojen viennin pankkiin.

Vuosina 1928 – 32 lamavuodet ulottuivat Suomeen. Puutavaran markkinahinnat ja metsätulot laskivat pitkään. Tämä aiheutti elintason laskua ja maksuvaikeuksia koko maassa. Amerikan pörssiromahduksen jälkeen teollisuustuotanto väheni, rakennustoiminta pysähtyi miltei kokonaan ja työttömyys lisääntyi. Tiloja pakkohuutokaupattiin, Satakunnassa pakkohuutokaupat olivat kuitenkin harvinaisempia kuin muualla maassa.

Lapin kassoissa vedettiin syvään henkeä ja  yhdistettiin voimat vuonna 1931. Alisenpään Osuuskassa fuusioitiin Ylisenpään Osuuskassaan, nimeksi tuli Lapin Osuuskassa.

Sotavuodet 1939 – 45 olivat kovaa aikaa myös taloudellisesti. Sotaa, kauppasaartoja, hintojen nousua. Monet tuotteet olivat kortilla ja niiden saaminen edes sitä kautta vaikeaa. Epävarmat ajat lisäsivät sodan alkuviikkoina käteisvarojen tarvetta ja rahaa otettiin muutenkin pankkitileiltä sukanvarteen. Sitten tilanne muuttui. Luotot eivät käyneet kaupaksi, ei ollut ostettavaa. Raha hakeutui pankkitileille, josta pankit lainasivat sitä valtiolle sodankäyntiin ja elintärkeisiin sosiaalisiin tarpeisiin. Sodan jälkeen palveluja piti tehostaa, kun kassa oli saanut uusia jäseniä erityisesti Karjalan siirtoväestä. Pankin aukioloajat laajenivat joka arkipäivälle. Inflaatio laukkasi edelleen tulisesti. Valtiovallan kekseliäisyyttä osoittaa vuonna 1946 toteutettu setelien leikkaus, joka setelistä leikattiin puolet pakkolainaksi valtiolle. Rahalaitokset hoitivat tämän puolikkaiden keruun.

Lapin Osuuskassa vakiinnutti olojaan vuonna 1947 ja hankki ensimmäisen oman kiinteistön. Sodan jälkeen alettiin myydä monenlaisia tuotteita veromerkeistä verkkomerkkeihin. Lahjakortit otettiin käyttöön. Veromerkkien avulla hoidettiin palkkojen ennakonpidätys. Verkkomerkeillä taas osoitettiin että kalastusmaksu on maksettu.Myöhemmin on myyty mm. kirjoja ja adresseja.

Elintaso kohosi hiljalleen 1950-luvulla. Käyttöön tuli pitkä paperi, vekseli, jolla sai lyhyttä lainaa ja ajan kulumaan nopeasti. Pankkisiirtotoimintaa aloiteltiin; raha kulki kätevästi pankista toiseen kun tilisiirtolappuja ajelutettiin päivittäin maksukeskuksiin kirjattavaksi. Pankkitakaukset tulivat kuvaan mukaan.

1960-luvulla vaurastuminen jatkui. Pankissa aloitettiin asiakkaiden arvopaperien hoito ja tallelokeroiden vuokraaminen. Vuonna 1963 uusittiin rahat, markan arvosta pudotettiin kaksi nollaa pois. Sitten vuonna 1965 valmistui uusi toimitalo, jossa pankin lisäksi olivat tilat K-Suurmyymälälle.

Vuonna 1970 laki muuttui ja kassasta tuli pankki, Lapin Osuuspankki. Kansa alkoi matkustaa ihan ulkomaille asti ja pankki välitti valuuttaa näille reissuille. Takaisinkin ostettiin jos jotain oli jäänyt.

1980-luvulla oli leimallista tekniikan kehitys. Pankkikortteja, sitä muovirahaa, otettiin käyttöön ja tyylikäs shekkien kirjoittaminen kaupan kassajonossa alkoi päättyä. Rahaa alkoi saada ihan seinästä, pikapankeista, kellon ympäri. Vuosikymmenen lopulla tietokoneita alkoi tulla koteihin ja pieniinkin yrityksiin. Pankkiasiointia aloiteltiin tietokoneella. Korkomarkkinat vapautuivat ja valuuttasääntelystä luovuttiin. Tämä yhdessä innosti suomalaiset niin kutsuttuun kasinopeliin. Osakkeita ja asuntoja ostettiin innolla ja usein velaksi. Tämä ei onneksi saanut Lapissa suurta suosiota sillä iloiset kasinovuodet päättyivät 1990-luvun alkupuolella korkotason jyrkkään nousuun, lamaan, konkursseihin, pankkikriisiin ja pariin devalvaatioon.

Vuonna 1990 pankille valmistuivat uudet toimitilat laajennuksena vanhaan kiinteistöön. Niissä tiloissa viihdytään edelleen. Verkkopankki op.fi:n myötä pankkipalveluja alettiin käyttää internetin välityksellä vuonna 1996. Osuuspankilla oli maailmassa toinen ja Euroopassa ensimmäinen verkkopankki.

Lappilaista pankkitoimintaa yhdistettiin toisen kerran vuonna 1993, jolloin Lapin Osuuspankki osti Suomen Säästöpankin Lapin konttorin liiketoiminnan. Vuonna 1994 liityttiin Euroopan Unioniin, jolloin meistä tuli oikein tosi eurooppalaisia. Eurooppalainen raha euro saatiin tilivaluuttana käyttöön vuonna 1999, sitten vuoden 2002 alussa sanottiin markalle haikeat hyvästit ja siirryttiin kokonaisuudessaan euron käyttöön.

Op-Bonukset, silloiselta nimeltään Platinabonukset, otettiin käyttöön vuonna 1999. Näistä asiakkaat ovat pitäneet näihin päiviin asti. Vuonna 2000 verokarhu iski ahnaan kouransa viimeisiinkin pankkitalletuksiin ja vuosikymmenten korkotuottojen verovapaus päättyi.

Op-ryhmä teki vuonna 2005 ison ostoksen hankkimalla vakuutusyhtiö Pohjolan (nykyisin Op-vakuutus) Osuuspankit alkoivat myydä vahinkovakuutuksia. 1.1.2009 Lapin kunta liittyi Raumaan, tuli ihan kaupunkilainen olo. Pankkipalvelut siirtyivät älypuhelimiin vuonna 2012, saatiin Op-Mobiili.

Tänään

Edelleen tunnemme vastuuta toimialueestamme, olemme juurtuneet tähän seutukuntaan ja pyrimme toimimaan yhteisen hyvän huomioiden. Palvelemme myös entistä enemmän muualla asuvia, joiden mielestä Lapin Osuuspankin tapa toimia on juuri heille oikea.

Pankki on tehnyt nämä vuodet yhteistyötä paikallisten yritysten ja yrittäjien kanssa. Lappilainen yritystoiminta on pienteollisuus- ja maatalousvaltaista. Maa- ja metsätalouden lisäksi toimialoina ovat olleet puunjalostus, metalliteollisuus ja elintarviketeollisuus. Pankki on ollut mukana yritysten elämässä, mahdollistanut investointeja ja hoitanut finanssiasioita. Osasta yrityksestä on kasvanut maanlaajuisesti tunnettuja ja jopa vientiyrityksiä. Näistä menestyksistä on voitu olla yrittäjien kanssa iloisia ja ylpeitä. Osuuspankin arvot ovat Ihmisläheisyys, Vastuullisuus ja Yhdessä menestyminen. Näillä arvoilla pyrimme asiakkaiden ja toimialueen yhteiseen menestykseen.

Teksti ja kuvat: Lapin Osuuspankki.

Alla otteita Lapin Osuuspankin historiikista: