6.9.2018 klo 15:05
Uutinen

Valta sokaisee, työtön unohtuu!

Työntekijäjärjestöjen napahenkilöt kirjoittivat tiistain Savon Sanomissa (4.9.2018) sopimusyhteiskunnan uhasta. Kyse on todellisuudessa lähinnä heidän oman valtansa murenemisen pelosta. Ammattiyhdistysliike ei luota meidän demokraattiseen järjestelmäämme laatia lakeja, vaan haluavat sanella kaiken omista intresseistään. Nuo intressit eivät ole suomalaisen työntekijän, saati työttömän etu.

Ammattiyhdistyksen johtajat puhuvat ja puolustavat nyt sellaista sopimusyhteiskuntaa, joka on luotu 60- ja 70-luvuilla ja oli omana aikanaan aivan toimiva. Aikana, jolloin suomalaisia työllistivät pääasiassa suuryritykset, joiden edustajat istuvat työpaikan pelisäännöistä päättävissä pöydissä. 2000-luvun Suomi on pk-yritysten (alle 250 työllistävien) yhteiskunta. Yrityksistä yli 93% on alle 10 henkilöä työllistäviä. Pk-yrityksiin on 2000-luvulla syntynyt yli 100 000 työpaikkaa, kun samaan aikaan suuryritykset ovat vähentäneet väkeä. Suuryritykset ovat meille erittäin tärkeitä, mutta samat pelisäännöt, joilla siellä työn tekemistä säännellään, eivät toimi pienissä yrityksissä. Suomessa on Euroopan ja lähes koko maailman ahtain työlainsäädäntö. Kaikissa merkittävissä kilpailijamaissamme on tehty muutoksia, jotka mahdollistavat vaikkapa laajan työpaikalla sopimisen.

Suomalainen työntekijä on hyvin koulutettu ja ajatteleva, hän osaa sopia omalle työpaikalleen kuuluvista asioista ilman valtakunnallista korporaatiota. Toki takalaita on oltava lainsäädännössä, kuten minipalkka tai kokonaistyöaika. Myös säännökset siihen tilanteeseen, että aitoon sopimiseen ei työpaikalla päästä. Näiden työstämisessä työntekijäjärjestöillä on edelleen järkevä tehtävä.

Jäykät työmarkkinat tarkoittavat myös korkeaa työttömyysastetta, kun työtä ei voi säätää asiakkaiden tarpeiden mukaan. Annamme kilpailijamaillemme melkoisen etumatkan markkinoilla. Meillä pidetään hirmuisena voittona 72 %:n työllisyysastetta ja samaan aikaan Ruotsissa ja Saksassa työllisyysaste on 76 %. Saksan työttömyysaste on Euroopan toiseksi alhaisin, kilpailemme heidän kanssaan samoilla markkinoilla, samoista asiakkaista. Tai hyvä esimerkki veljeskansastamme Virosta, jolla paikallisella sopimisella on saatu huikea kasvu ja sitä kautta hyvinvointia kaikille kansalaisille.

Viittaus sopimusyhteiskunnan rapauttamiseen kuulostaa naurettavalta, kun nyt on kyseessä pieni muutos alle 20 työntekijän yritysten sopimattoman työntekijän irtisanomissuojaan. Hallituksen kaavailemassa esityksessä vaaditaan edelleen perusteltu syy ja kirjallinen varoitus. Nykyinen järjestelmä johtaa usein pienen yrityksen kaikkien työpaikkojen menettämiseen yhden epäonnistuneen rekrytoinnin takia. Pitkittyvät oikeudenkäynnit, joissa mikroyrittäjä häviää aina tai vaikka voittaakin, kyseessä on korkeintaan Pyrrhoksen voitto, kun oikeuden käynti on kallista. Yrittäjät tarvitsevat työvoimaa; Eivät he palkkaa osaavia tekijöitä irtisanoakseen heitä, vaan päinvastoin pitääkseen.

Nykyoloissa on helpompi turvautua työn ostamiseen yksinyrittäjältä tai vuokratyöfirmalta. Paljon rekrytoineena tiedämme, että parhaallekin sattuu virheitä tai henkilön käytös muuttuu koeajan loputtua. Väärän rekrytoinnin riski on minimoitava ja nyt käsillä oleva muutos on vain pikkuinen helpotus siihen. Annetaan demokratian toimia ja parantaa myös työn tekemisen säännöstöä kaikille sopivammaksi.

Savon Yrittäjät
Yrjö Ronkainen, puheenjohtaja Arto Nykänen, toimitusjohtaja