Järjestöt: Idän ja Lännen hyvinvointikuilu saadaan umpeen väyliä kehittämällä, VT 5:n ja idän raideyhteyksien parantamista on kiirehdittävä
Uusi eduskunta päättää, mitkä liikennehankkeet pannaan uuden, 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan ensimmäisenä alulle. Itä-Suomen väylähankkeet pitää saada prioriteettilistan kärkeen, vetoavat alueen elinkeinoelämää ja palkansaajia edustavat järjestöt.
Itä-Suomessa on kasvupotentiaalia esimerkiksi matkailussa ja teollisuudessa. Kaikkien yritysten ja toimialojen menestykseen vaikuttaa kuitenkin keskeisesti alueen saavutettavuus.
Kauppakamarin, SAK:n, Yrittäjien, MTK:n, Rakennusteollisuuden, Akavan ja STTK:n alueyksiköt Pohjois-Savosta vetoavat nyt uuteen eduskuntaan ja hallitukseen Itä-Suomen liikennetarpeiden puolesta. Järjestöjen mukaan valtion tulee sitoutua 12-vuotisessa liikenneohjelmassa Itä-Suomen saavutettavuuden selkeään parantamiseen.
Kuilu pois maan eri osien väliltä
– Idässä toimii valtavan raaka-ainevarannon keskellä esimerkiksi Ponsse, Yara, Stora-Enso ja Valio. Yritysten kilpailukyky edellyttää toimivaa väyläverkkoa. Tarvitsemme kipeästi lisää Finnpulpin Kuopioon suunnitteleman biotuotetehtaan kaltaisia investointeja tukemaan työllisyyttä ja vientiä, mutta pitkät ja kuoppaiset kuljetusmatkat ovat jarruna, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi sanoo.
Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan logistiikan osuus kaupan ja teollisuuden alojen liikevaihdosta on jopa 14 prosenttia. Väylähankkeet vaikuttavat investointi- ja muuttohaluihin.
– Idän liikenneyhteydet ovat jääneet jälkeen muusta maasta, ja tämä heijastuu väestöliikkeessä. Asukasmäärän pieneneminen näkyy voimakkaasti verotuloissa, osaavan työvoiman saatavuudessa ja yleisessä hyvinvoinnissa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kuntarankingissä Itä- ja Länsi-Suomen erot vaikuttavat syventyneen, mutta suunta voidaan vielä muuttaa, Huhtiniemi jatkaa.
Väylien parantaminen kutistaa Suomen ja päästöt
Alueen toimijat pitävät tärkeänä, että VT 5 Kuusamoon saakka parannetaan niin, että nopeusrajoitus on ympäri vuoden ja yhtäjaksoisesti 100 km/h. Tämä mahdollistaisi sujuvat ja ennakoitavat kuljetukset, turvallisen henkilöliikenteen ja työssäkäyntialueiden kasvun sekä parantaisi matkailukohteiden saavutettavuutta.
– Neljä kaistaa tarvitaan. Kaksikaistaisella tiellä kahdeksaakymppiä kulkeva raskas liikenne hidastaa kaikkien liikkumista ja on turvallisuusriski, kun kaikki haluavat ohi. Nopeimmin uudistamista kaipaavat pullonkaulaosuudet Juva–Joroinen sekä Leppävirta–Kuopio–Iisalmi, Rakennusteollisuus RT:ssä infratoimialaa Itä-Suomessa luotsaava johtaja Pekka Lyytikäinen arvioi.
Tasainen kulku hyvätasoisella tiestöllä vähentää myös raskaan liikenteen päästöjä. Päästöt pienenevät lisää, kun yhä isompi osa liikenteestä siirtyy raiteille.
– Kolmen tunnin junayhteys Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin tuo idän lähemmäs länttä ja saa monet harkitsemaan junaa lentämisen sijaan. Tähän päästään toteuttamalla ratalinjaus Kouvola–Koskenkylä–Porvoo–Helsinki, Lyytikäinen sanoo.
Idässä kiitellään pääministeri Antti Rinteen hallitusta valmiudesta kehittää Itä-Suomen raideyhteyksiä. Raidehankkeiden aloitus edellyttää rahoitusta hankeyhtiön kautta.
– Haastamme raidehankkeista hyötyviä tahoja kuten kuntia vilkkaaseen keskusteluun valtion kanssa rahoituksen järjestämiseksi. Muuten ratatyöt voivat jäädä haaveeksi. Kunnat hyötyvät, kun radan varteen tulee töitä ja asuntoja veronmaksajille. Lisäksi kaikesta rakentamisesta noin 40 prosenttia palautuu verotuloina yhteiskunnalle, SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Kai Hyttinen muistuttaa.
– Samalla, kun edellä mainittujen pääväylien kunnostamista Itä-Suomeen suunnitellaan, tulee päättäjien ryhtyä välittömiin toimiin Itä-Suomen alueen alemman tieverkoston kunnon palauttamiseksi siedettävälle tasolle. Maakuntamme kirkonkylien ja maaseutualueiden pitämiseksi asuttuna sekä elinkeinoelämälle elintärkeän raaka-ainehuollon sujuva toimiminen vaatii nopeita toimia erittäin huonoon kuntoon päässeen sivutieverkoston korjaamiseen liikenteen vaatimalle tasolle, korostaa Pohjois-Savon MTK:n toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.
Teiden kunto rapauttaa joi nyt vakavasti koko Suomen elinvoimaa.
– Maakuntamme teollisuus ja sitä kautta työpaikat perustuvat vahvasti puuraaka-aineisiin, maitoon ja mineraaleihin. Edes kantatieverkostomme ei ole nykyisen raskaan liikenteen vaatimassa kunnossa, puhumattakaan sitä alempaa tieverkostoa, saati kantatiet, Kauhanen muistuttaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Arto Nykänen,
Savon Yrittäjät:
044 368 0501, arto.nykanen(at)yrittajat.fi
Aluepäällikkö Kimmo Anttonen
Rakennusteollisuus RT / Talonrakennusteollisuus Itä-Suomi:
050 4493479, kimmo.anttonen(at)rakennusteollisuus.fi
Toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi,
Kuopion alueen kauppakamari:
050 412 0559, silja.huhtiniemi(at)kuopiochamber.fi
Alue- ja järjestöasiantuntija Kai Hyttinen,
SAK Kuopio:
044 431 4787, kai.hyttinen(at)sak.fi
Toiminnanjohtaja Jari Kauhanen,
MTK Pohjois-Savo:0405056718,
jari.kauhanen(at)mtk.fi
Puheenjohtaja Marja Leena Keinänen, STTK:n Pohjois-Savon aluetoimikunta:
mallakeinanen(at)gmail.com
Puheenjohtaja Kimmo Koskinen, Akavan Pohjois-Savon maakuntaverkosto:
04045851450, kimmo.koskinen(at)shi-g.com
Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen,
Rakennusteollisuus RT / INFRA Pohjois-Savo & Pohjois-Karjala:
0400 256 223, pekka.lyytikainen(at)infra.fi
