Etsi

Ambulanssiyrittäjyyden toimintaedellytykset palautettava

Pohjois-Savossa ei yksityisiä toimijoita enää ollenkaan

Terveydenhuoltolain muutos johti siihen, että pienet ambulanssiyritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa ja kuljetuksien kustannukset ovat kasvaneet. Suomen Yrittäjät vaatii, että yrittäjyys ambulanssipalveluissa on palautettava palvelutuotannon keinovalikoimaan.  Vuonna 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta sairaanhoitopiirille viimeistään vuoden 2013 alusta lähtien.  

 – Tuskin lainsäätäjä tarkoitti, että sairaanhoitopiirit siirtäisivät palveluiden tuottamisen itselleen tai usein pelastuslaitoksille. Kotimaiset pk-yritykset olivat hoitaneet tehtävän vuosikymmeniä laadukkaalla tavalla, mutta lakimuutoksen jälkeen toimintansa ovat lopettaneet lähes kaikki alan yrittäjät, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Kustannukset kasvoivat Pohjois-Savossakin merkittävästi

- Heti lain voimaantulon jälkeen sairaanhoitopiirimme rupesi hoitamaan ensihoitoa koko maakunnan alueella yhteistoimintana Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Samalla kaikki yksityiset ambulanssiyritykset lakkauttivat toimintansa töiden loputtua. Yritysten toimintaedellytysten palauttaminen tuntuu tässä vaiheessa haasteelliselta koko toimialan alasajon jälkeen, kertoo Savon Yrittäjien asiakkuuspäällikkö Mia Simpanen, jonka tehtäviin kuuluu myös yritysten ja julkisten organisaatioiden hankintaosaamisen kehittäminen.

Simpanen muistelee, että yksittäisten pientenkin kuntien osalta kustannukset kasvoivat merkittävästi – satoja tuhansia euroja per kunta, vaikka toiminta ja sen laatu eivät juurikaan muuttuneet.

- Näkisin mieluusti, että yksityisten toimijoiden osuus toimialalla kasvaisi, mutta se vaatisi Pohjois-Savossa merkittäviä poliittisiakin päätöksiä, Simpanen jatkaa.

Vuoden 2011 lakimuutoksen myötä ja kuntien siirrettyä palvelun sairaanhoitopiirin tuotettavaksi Pielaveden Sairaankuljetus Oy:n toiminta loppui. Silloinen yrittäjä Kalevi Niskanen uskoo, että Pohjois-Savosta löytyisi innokkaita ja ammattitaitoisia yrittäjiä alalle. Omalla kohdallaan hän ei näe yrittäjyyttä enää ajankohtaiseksi tällä alalla.

- Uskon, että julkinen ja yksityinen sektori voisivat toimia alalla tasa-arvoisesti, rinta rinnan. Kuntien tulisi kuitenkin tarkastella kustannuksia huolellisesti – mitä se on nyt ja mitä se olisi yrittäjät mukaan otettuna, Niskanen toteaa.

Muutos johti kahdenlaisiin ongelmiin  

Suuressa osassa maata sairaankuljetuksessa on luovuttu yritysten käytöstä ja se on otettu yksinomaan julkiseksi tuotannoksi.   

Toinen ongelma on kohtuuttoman korkeat referenssivaatimukset silloin, kun yrityksiä kilpailutetaan sairaankuljetusta tuottamaan. Vaatimukset ovat johtamassa alan keskittymisen julkiseen tuotantoon ja vain isoimpien palveluntuottajien käsiin. Markkinoiden toimivuus on uhattuna.

Ennen lakimuutosta kunnat järjestivät sairaanhoitokuljetukset itse. Palvelut järjestettiin tyypillisesti ostohankintana.   

– Kun kunta kilpailutti, muistettiin huomioida pienempien paikallisten yritysten mahdollisuus tarjota. Nyt myös kunnat ovat huolissaan kustannuksien kasvamisesta, Kujala sanoo.   

Myös hankintalaissa säädetään, että mikäli hankintaa ei jaeta osiin, siitä on esitettävä perusteet. Julkisia hankintoja kehitettäessä olennaista on, että julkinen sektori kantaa vastuunsa palvelumarkkinoiden toimivuudesta.   

Kolme keinoa kuljetusongelman korjaamiseksi  

Suomen Yrittäjien Kujala vaatii muutoksia ambulanssiyrittäjyyden elvyttämiseksi:   

Sairaanhoitopiireillä on oltava palvelustrategia myös sairaankuljetuksiin. Siinä on oltava yrittäjyydelle vahva sija.  

Pelastuslaitosten sairaankuljetusmonopolin sijaan palvelut on järjestettävä julkisena hankintana sekä kiireellisissä että kiireettömissä kuljetuksissa.   

Julkiset hankinnat on toteutettava niin, että pienetkin yritykset voivat olla mukana.  

Kujalan mukaan sairaanhoitopiirien ja jäsenkuntien on nyt arvioitava terveydenhuoltolain muutoksen vaikutukset ja palautettava ambulanssiyrittäjyyden toimintaedellytykset.   

Lisätietoja:  Ensihoito Suomessa -raportti

Kalevi Niskanen
p. 050 569 1500

Savon Yrittäjät 
asiakkuuspäällikkö Mia Simpanen,
p. 044 368 0505, mia.simpanen(at)yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, 
p. 0400 567 925, anssi.kujala(at)yrittajat.fi 

elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin, 
p. 050 550 3488, satu.grekin(at)yrittajat.fi