9.9.2020 klo 10:33
Uutinen

Pk-yritysbarometri: Yritysten näkymät laskeneet Pohjois-Savossa – satsaukset kilpailukyvyn parantamiseksi kuitenkin kasvaneet

Liikevaihdon kasvu hiipuu

Odotukset liikevaihdon kehityksestä laskivat merkittävästi Pohjois-Savossa. Saldoluku tippui kevään barometrista 33 yksikköä ja on nyt miinus kuusi. Helmikuussa liikevaihdon kehitys nähtiin muuta maata positiivisempana maakunnassamme.

– Kriisin heijastuminen näin voimakkaasti pk-yritysten suhdannenäkymiin ja liikevaihdon kehitykseen on surullista mutta ei yllättävää, toteaa Savon Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Tarja Arbélius. Toimialojen välillä on kuitenkin eroja ja on myös yrityksiä, jotka ovat selviytyneet korona-ajasta tähän asti suhteellisen hyvin, Arbélius muistuttaa.

Yritykset ennakoivat kannattavuutensa heikkenevän. Keväällä kannattavuuden saldoluku oli viisi, kun nyt se laski miinus yhteentoista. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen näkee syyt suhdanteiden heikkenemisen takana.

– Suhdanneodotukset ovat ymmärrettävästi tällaisessa tilanteessa muuttuneet epävarmemmiksi. Menneenä keväänä oli todella tärkeää, että erityisesti pk-yrityksiä yrityksiä pystyttiin auttamaan koronakriisin keskellä. Yritykset löysivät erilaiset tukirahoitukset suhteellisen hyvin. Nyt on tärkeää, että saadaan rakennettua luottamusta yleisesti talouteen, että yrittäjillä olisi uskallusta ja halua investoida, kuten barometristä käy ilmi, Patrikainen summaa tuloksia.

Investoinneissa nihkeyttä – valonpilkkuna panostukset innovaatioihin ja tuotekehitykseen

– Yritysten näkymät investointien arvon sekä tuotannon ja tuotteiden kehityksestä ensi vuoden osalta putosivat kevään tuloksista, kertoo Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Saldoluku tippui miinus kahdesta lukuun -21, mikä on samaa luokkaa Pohjois-Karjalan yritysten kanssa.

Myönteistä ovat kuitenkin maakuntamme yritysten arviot innovaatioiden ja tuotteiden kehittämisestä, joissa yritysten näkymät ovat plussan puolella, Aikio-Tallgren jatkaa.

– Tämä kertoo yritysten sitoutumisesta tuotekehitykseen sekä yrityksen aktiiviseen kehittämiseen. Nämä ovat oleellisia mittareita, kun katsotaan maakunnan yritysten kehittymistä muutaman vuoden aikajänteellä tästä eteenpäin.

Arviot yritysten henkilöstön määrästä heikenneet

Talouden supistuminen ja poikkeuksellisen epävarmoiksi muuttuneet tulevaisuuden näkymät vaikuttavat pk-yritysten yritysten arvioihin henkilöstön lukumäärästä. Tilanteen vaikeudesta kertoo se, että laskua tapahtui 14 yksikön verran. Tilanteesta huolimatta valtakunnallisesti 70 % yrityksistä kertoo kuitenkin pyrkivänsä säilyttämään nykyisen henkilöstömäärän.

Ulkopuolista rahoitusta haetaan investointeihin, kansainvälistymiseen ja kehittämiseen

– Kevään barometrin jälkeen entistä useammalla yrityksellä on ollut tarvetta hankkia ulkopuolista rahoitusta, kertoo Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen. Keväällä 2020 noin kaksi kolmasosaa yrityksistä ei kokenut tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle, nyt tämä osuus oli enää hieman yli puolet.

Pankki on edelleen Suomen pk-yritysten yleisin ulkoinen rahoitustaho. Kuitenkin sekä pankin että rahoitusyhtiön osuudet rahoituksentarjoajana ovat laskeneet molemmilla n. 13 %. Varsinkin Business Finlandin osuus rahoituksen tarjoajana on noussut. Nyt reilu viidennes pk-yrityksistä oli saanut rahoitusta Business Finlandilta (4 % keväällä). Finnveran osuus rahoituksen tarjoajana on säilynyt käytännössä ennallaan 12 % osuudella.

Rahoituksen saanti ei ole vaikeutunut – Finnvera varautuu yritysten tulevaisuuden haasteisiin omalla Koronalainalla

Koronakriisi ei näytä vaikeuttaneen yritysten rahoituksen saantia. Kevään tavoin noin neljällä viidestä koko maan pk-yrityksestä rahoituksen saanti tai sen ehdot eivät ole vaikeuttaneet yrityksen hankkeen toteutumista. Vain n. 5 % kertoo hankkeen jääneen kokonaan toteutumatta rahoituksen vuoksi.

– Finnvera on varautunut turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kriisin kaikissa vaiheissa ja talouden jälleenrakentamisessa. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita loppuvuonna myös omilla lainatuotteillaan, Vänttinen kertoo uudesta Koronalainasta.

Niillä pk-yrityksillä, jotka kokivat rahoituksen saannissa haasteita, rahoitusongelmat liittyivätkin kevään kyselyyn verrattuna selvästi enemmän oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen (45 %, keväällä 32 %) ja vastaavasti vähemmän velkarahoitukseen.Vänttinen arvioi Pk-barometrin tulosten vastaavan melko hyvin käytännön kokemuksia rahoituksen tilasta. Lähitulevaisuudessa yritysten luotonottohalukkuus kasvaa ja tarve hakea ulkopuolista rahoitusta lisääntyy. Vänttinen ennakoi barometrin tulosten mukaisesti, että erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä suunnitellaan nyt lainan ottamista selvästi enemmän kuin keväällä ja näiden yritysten rahoituksen tarve liittyy yhä useammin yritysten kehittämishankkeisiin. Myös oman pääoman ehtoisille rahoituksille on näissä yrityksissä kasvavaa kysyntää.

Näin tutkimus tehtiin

– Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, josta käy ilmi, mitä pienet ja keskisuuret yritykset odottavat tulevalta 12 kuukaudelta.
– Kyselyyn vastasi 5100:n yrityksen edustajat. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla.
– Laskennassa on vastausaineisto oikaistu vastaamaan kunkin alueen ja koko maan todellista rakennetta yritysten, toimialan, kokoluokan ja sijainnin suhteen. Näin tulokset ovat yleistettävissä koskemaan kunkin alueen pk-yrityksiä eikä ainoastaan vastanneita yrityksiä.
– Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse.

Lisätietoja:

Savon Yrittäjät

Tarja Arbélius, hallituksen puheenjohtaja, puh. 044 368 0507, satuniemi@satuniemi.fi
Paula Aikio-Tallgren, toimitusjohtaja, puh. 0400 404 346, paula.aikio-tallgren@yrittajat.fi

Pohjois-Savon ELY-keskus

Pasi Patrikainen, ylijohtaja, puh. 0400-327 948, pasi.patrikainen@ely-keskus.fi

Finnvera

Mikko Vänttinen, Itä-Suomen aluejohtaja, puh. 050 522 5621, mikko.vanttinen@finnvera.fi