Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen valittiin Savo-Karjalan vaalipiirin Yrittäjäystävällisimmäksi kansanedustajaksi
Pohjois-Karjalan Yrittäjien ja Savon Yrittäjien järjestämässä kansanedustajabarometrissa vaalipiirin yrittäjäystävällisimmäksi kansanedustajaksi valittiin pitkän linjan poliitikko Anu Vehviläinen. Palkinto luovutettiin perjantaina 22.1. järjestetyssä Talk Showssa Joensuussa. Tilaisuuteen osallistuivat lähes kaikki kansanedustajat joko paikan päällä tai etäyhteydellä.
– Olen erittäin otettu tästä tunnustuksesta, kommentoi Anu Vehviläinen tuoreeltaan saamasta tunnuksesta, mutta jatkoi kunnian kuuluvan kaikille vaalipiirin kansanedustajille.
– Me olemme kaikki yrittäjäystävällisiä kansanedustajia ja teemme töitä yrittäjien eteen.
Kilpailu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja Talk Shown juonsi idean isä, Pohjois-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Perttu Kouvalainen.
– Vaalipiirimme kansanedustajat ovat vakuuttaneet tukevansa yrittäjyyttä eri tavoin. Haluamme järjestönä luoda konkreettisia avauksia ja parantaa yrittäjien arkea. Tällaista keskustelua puhtaasti maakuntiemme yrittäjyyden ympärillä tarvitaan lisää, Kouvalainen kertoo.
– Korona-aika on tuonut valtavasti haasteita yrittäjille. Kansanedustajat istuvat tärkeiden lainsäädäntötoimien päällä ja siksi jatkuva vuoropuhelu on tärkeämpää kuin koskaan ennen, painottaa Savon Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbélius.
Pohjois-Karjalan ja Savon Yrittäjät lähettivät kaikille kansanedustajille marraskuussa kansanedustajabarometrin, jonka perusteella kansanedustajien yrittäjämyönteisyyttä arvioitiin. Kysymyksissä haettiin kansanedustajien näkemyksiä mm. maakuntien velkaantumisen estämiseen sekä kysyttiin konkreettisia toimia joilla kansanedustajat ovat mielestään vaikuttaneet yrittämisen edellytyksiin. Äänestyksessä molempien aluejärjestöjen raadit antoivat omat äänensä ennakkovastausten pohjalta. Tapahtuman yleisöäänestyksessä Vehviläinen sai eniten ääniä, mutta muutoin kisa oli tasainen.
Kooste kansanedustajien vastauksista
Valtion velkakierteen katkaisuun kansanedustajat näkevät tärkeänä panostamisen työllisyyden kasvuun.
Eestilä: Kannustinloukkuja on määrätietoisesti vähennettävä eli sosiaaliedut on kytkettävä paremmin jonkinlaiseen työntekoon tai osallisuuteen. Julkista sektoria on pienennettävä 10–15 prosenttia kymmenen vuoden aikana pääasiassa eläköitymistä hyödyntäen.
Vehviläinen: Koronan vuoksi otettu valtion velka on ollut perusteltua. Velkakierteen katkaisuun on kuitenkin ryhdyttävä. Velkaantumisen lopettamisen tärkein keino on parempi työllisyys ja isommat verotulot. Lisätyöpaikat syntyvät erityisesti pk-sektorille. Tämän vuoksi pk-sektorin toimintaedellytysten parantaminen on kaikista tärkeintä.
Hoskonen: Raivataan tietä olemassa olevien yritysten kasvulle ja uusien syntymiselle. Viime vaalikauden byrokratian purkutalkoot toivat 140000 uutta työpaikkaa Suomeen. Uusi kasvu on edelleen mahdollista.
Mäkisalo-Ropponen: On uskallettava edelleen panostaa työllisyyteen ja tulevaisuuteen ja siihen, että pidämme kaikki mukana.
Essayah; Työllisyys on saatava nousuun ja BKT:n kasvun on ylitettävä velkaantumiskehitys, muutoin nousua ei ole edessä.
Eskelinen; Luomalla uutta kasvua ja osaamista. Työllisyys on avainasemassa.
Heikkinen; Suomi tarvitsee rakenteellisia muutoksia, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen, jotta kulut pysyvät paremmin hallinnassa.
Huttunen; Yritysten toimintaympäristö on saatava vakautettua niin, että niillä on näkymä kauemmas tulevaisuuteen. Tärkeintä on työllisyysasteen kohentaminen. Työpaikat puolestaan syntyvät jo olemassa oleviin ja uusiin yrityksiin.
Mikkonen; Talouden elvytystoimet on tehtävä kestävästi niin, että samalla vauhditamme siirtymää vähähiilisyyteen, vain siten turvaamme yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn.
Wihonen; Meidän tulee sopeuttaa sekä julkista hallintoa että palveluja kantokyvyn mukaan.
Reijonen; Keskittymällä oman maan asioihin, auttamalla oman maamme yrittäjiä mm. verohelpotuksin, tekemällä työpaikkoja, mahdollistamalla yrittäjyys helpotetuin byrokratioin esim. ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.
Semi; Työllisyyden parantuminen, mikä tarkoittaa sitä, että vienti alkaa paremmin vetämään.
Kansanedustajat ovat yhtä mieltä, että pk-yrittäjyydellä on tärkeä ja suuri rooli Savo-Karjalan ja koko Suomen tulevaisuuden rakentamisessa.
– Työllistäminen ja irtisanominen on saatava helpommaksi ja yritysten kumulatiivista kulurakennetta alemmaksi. Samalla on huolehdittava, että millään palvelualla ei edistetä julkisen sektorin monopoliasemaa, kommentoi Markku Eestilä.
– Sinne syntyvät uudet työpaikat, jos jonnekin. Tämän vuoksi päättäjien ja virkamiesten on ymmärrettävä paikallistalolla Helsingin vallankammareihin saakka, että vain yrittäjyyden kautta Suomi nousee uuteen kukoistukseensa, kirjoittaa kansanedustajabarometrissa Anu Vehviläinen.
Myös Hannu Hoskosen ja Hanna Huttusen mielestä pk-yrittäjyydellä on kaikkein keskeisin rooli. Uudet työpaikat syntyvät poikkeuksetta pk-yrityksiin. Ministeri Krista Mikkonen pitää tärkeänä, että pk-yrityksistä huolehtimista, jotta turvaamme tulevaisuuden hyvinvoinnin.
Jussi Wihonen pitää tätä ratkaisevana roolina.
– Kun mietitään viimeistä kymmentä vuotta, ja montako 50 hlöä työllistävää yritystä on alueelle sijoittunut, niin niitä ei tule enää. Useimmat nykyiset – on aloittanut pienestä 30–50 vuotta sitten. Yrittäjät pitää yhteiskuntaa yllä, tarjoamalla työtä ja toimeentuloa sekä maksamalla veroja.
Kysyttäessä, että mitkä kolme tärkeintä konkreettista ydintoimintaa, johon kansanedustajatyö suuntautuu nyt ja tulevaisuudessa yrittäjyyden edistämisen kannalta, vastaavat he seuraavasti:
Markku Eestilä; Paikallinen sopiminen, sähkön siirtohintojen alentaminen, kiinteistöveron veroperusteiden parempi vastaavuus kiinteistön todellisen arvon kanssa.
Anu Vehviläinen; Hyvinvoivista ja tulevaisuuteen luottavista lapsista kasvaa myös omatoimisia ja rohkeita yrittäjiä. Olen eduskunta-aikanani sekä valiokuntatyössä, ministerinä ja nyt puhemiehenä pyrkinyt parantamaan lasten ja nuorten asemaa.
Hannu Hoskonen; Luonnonvarojemme tehokkaampi käyttö; maakuntaa ei saa museoida susireservaatiksi, verotuksen kannustavuus, työn vastaanottaminen pitää saada aina kannattavammaksi vaihtoehdoksi.
Merja Mäkisalo-Ropponen; Yritysten tukeminen koronakriisin yli, koulutuksen vahvistaminen koko maassa, liikenneyhteyksien kattavuuden vahvistaminen. Tulevaisuusvaliokunnassa tulevaisuuden skenaariossa yrittäjyyden huomioiminen.
Sari Essayah; Olen esittämässä puolueeni työllisyyspoliittista ohjelmaan marraskuun lopussa, jossa pääpaino on yrittäjyyden edistämisessä mm. paikallista sopimista edistämällä.
Seppo Eskelinen; Saavutettavuus, pk-yritysten ja koulutuksen vahvistaminen.
Hannakaisa Heikkinen; Olen toiminut erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien sosiaaliturvan kehittämisen puolesta eduskunnassa. Viime kaudella teimme laajasti yrityksiä auttavan, merkittävän sukupolvenvaihdoksia helpottavan uudistuksen.
Hanna Huttunen; Olin neuvottelemassa hallitusohjelmaa Elinvoimainen Suomi-pöydässä. Siellä neuvoteltiin paljon yrittäjyyteen liittyviä asioita. Edistän mm. yrittäjien jaksamiseen ja uuteen alkuun liittyviä asioita.
Krista Mikkonen; Osaaminen on avain menestykseen ja pidän sitä tärkeänä keinona edistää yrittäjyyttä. Työllistäjien asemaa olisi parannettava muun muassa perustulolla, joka takaisi jokaiselle tasaiset tulot ja kannustaisi yrittämiseen. Yksi konkreettinen teko itsensä työllistäjien sosiaaliturvan parantamiseksi tällä hallituskaudella on yrittäjä- ja palkkatulojen vakuuttamisen ja päivärahan määräytymisen uudistaminen yhdistelmävakuutuksen suuntaan.
Jussi Wihonen; Oma poika ryhtyi yrittäjäksi pari vuotta sitten 23-vuotiaana. Nyt kolme palkattua työntekijää, se on hyvä konkreettinen esimerkki ja mittari.
Minna Reijonen; Olemme kiinnittäneet (talousvaliokunta) huomiota paljon lausunnoissamme pienyrittäjyyden puolustamiseen.
Matti Semi; Yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen.
Tärkeimmäksi asiaksi yrittäjyyden edistämisen kannalta kansanedustajat nostavat paikallisen sopimisen (53,3 %) ja toiseksi tärkeimmäksi ALV-veron alennukset (13,3 %).
Työllisyyden kasvattamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen kansanedustajilta monta vaihtoehtoa. Eestilä käyttäisi paikallista sopimista ja kannustinloukut pitäisi saada pienemmiksi. Vehviläinen varmistaisi osaavan henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden. Myös Väätäinen on osaavan työvoiman saatavuuden kannalla.
Hoskosen mielestä eduskunnassa on tehtävä kokonaisvaltainen ohjelma, jossa huomioidaan tuet, lainsäädännön muuttaminen ja elinkeinojen kehittäminen. Mäkisalo-Ropponen pitäisi huolta kaikille saatavilla olevasta koulutuksesta ja kannustaisi yrityksiä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uusiin investointeihin.
Essayah käyttäisi paikallisen sopimisen lisäksi sosiaaliturvan uudistamista ja polttoaineveron alentamista. Eskelinen vahvistaisi kärkialoja ja lisäisi TKI menoja. Huttunen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa paikallisen sopimisen lisäksi. Lisäksi helpottaisi yritysten lainansaantia ja takauksia. Hän tekisi myös rohkeita kokeiluja esim. Viron/Kiteen mallin verotus. Mikkonen panostaisi mm. koulutukseen, kestävän yritystoiminnan tukemiseen ja karsisi byrokratiaa. Wihonen näkee, että talouskasvu luo kysyntää. Hokkuspokkus-keinoja ei ole. Reijonen helpottaisi byrokratiaa ja kuluja esim. ensimmäistä työntekijää työllistettäessä. Myös Semi tukisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista.
Lisätietoja
Savon Yrittäjät
Paula Aikio-Tallgren, toimitusjohtaja, p. 040 4040 346, paula.aikio-tallgren@yrittajat.fi
Tarja Arbélius, puheenjohtaja, p.0400 847 980, tarja.arbelius@gmail.com
Heikki Rissanen, viestintäkoordinaattori, p. 044 368 0504, heikki.rissanen@yrittajat.fi
