Pk-yritysbarometri: Suhdanteet nousussa Pohjois-Savossa – työvoimapula kasvun tulppa

Yleiset suhdannenäkymät ovat nousseet eniten Sisä-Savossa ja Koillis-Savossa. Molempien alueiden saldoluvut ovat nousseet miinukselta yli 20 yksikön. Sisä-Savo (25), Kuopion seutu (23) ja Koillis-Savo (22) ovat saldoluvuiltaan maan keskiarvon tasolla (22), tai sen yläpuolella.

Investointien arvo jää koko maassa hieman miinukselle ja saldoluku on -1. Pohjois-Savon saldoluku on -3. Osassa seutukunnista odotetaan kuitenkin kasvua. Sisä-Savon odotukset investointien arvon kehittymisestä ovat korkeimmat saldoluvulla 18 ja Varkauden seudulla toiseksi korkeimmat luvulla 7.

Yrittäjät odottavat innovaatioiden sekä tuotannon ja tuotteiden kehityksen nousevan ja saldoluku on 14. Myös kannattavuuden odotetaan parantuvan (saldoluku 9).

Työvoimapula kasvun pahin tulppa

Lähes viidennes (18 %) vastaajista kertoi työvoimapulan olevan pahin ulkopuolinen este yrityksen kehittämiselle.

– Tulokset ovat huolestuttavia, mutta linjassa Savon Yrittäjien oman tuoreen kyselyn kanssa, vahvistaa Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. 26 % Savon Yrittäjien kyselyyn vastanneista kertoi jatkuvasta ja 45 % ajoittaisesta työvoimapulasta.

– Tarvitsemme pikaisia toimia sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Yritysten pitää pystyä nousukaudella kasvamaan täydellä teholla, sanoo Aikio-Tallgren.

Varkauden seutu Pohjois-Savon veturina

Liikevaihdon odotukset ovat kasvaneet Pohjois-Savossa kautta linjan. Suurinta liikevaihdon kasvua ennakoidaan Koillis-Savossa, jossa kevään barometrin miinusmerkkisestä saldoluvusta on tultu ylöspäin 57 yksikköä (saldoluku 34). Myös Sisä-Savossa liikevaihdon ennakoidaan kasvavan saldoluvulla 38. Kovimmat odotukset löytyvät kuitenkin Varkauden seudulta, jonka saldoluku on 45. Koko maan saldoluku on 29.

Varkauden seutu erottuu positiivisesti muissakin suhdannenäkymissä. Sillä on maakunnan suurimmat saldoluvut liikevaihdon näkymissä (45), yrityksen kannattavuudessa (33) ja henkilökunnan määrässä (27).

– Varkauden seudun positiivinen vire näyttäisi myös näkyvän suurempana työvoiman kysyntänä Ylä-Savon ohella, vaikka muuten Ylä-Savossa on epävarmuutta muihin alueihin verrattuna enemmän, sanoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen.

Ylä-Savossa myös kansainvälistymis- ja investointiodotukset ovat muihin seutuihin verrattuna selvästi muita vähäisemmät.

– Selityksiä Ylä-Savon osalta lienee, että kasvupanostuksia ja kv-toimintaa on tehty jo aikaisemmin ja nyt uusien markkinoiden etsintä on työläämpää isoille toimijoille ja pienemmät ovat alihankkijoina suuremmille yrityksille. Tämä varmaan selittää myös noita alhaisempia vientiodotuksia, Patrikainen jatkaa.

Yritysten kasvuhalukkuus noussut koko maan keskiarvon tasolle

Kasvuhakuisten yritysten määrä on noussut 33 %:iin Pohjois-Savossa. Prosenttiosuus on sama kuin koko maan keskiarvo. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten prosenttiosuus (11 %) on kolme prosenttia muuta maata suurempi. Erityisesti Koillis-Savossa on voimakasta kasvuhalukkuutta (saldoluku 58). Seuraavaksi kasvuhakuisin alue Pohjois-Savossa on Varkauden seutu, jonka saldoluku on 48.

Kasvua siis haetaan ja sen myötä ennakoidaan lisäyksiä henkilöstömäärään. Keväällä Pohjois-Savon henkilöstömäärän arvion saldoluku oli miinuksella, mutta nyt se on noussut kymmeneen.

Investointien rahoituskysyntä Finnverassa kasvaa

Yritysten suhdanneodotukset ovat nousseet Itä-Suomessa koronaa edeltäneelle tasolle. Silti barometrin tulosten mukaan, esim. pohjoissavolaiset pk-yritykset kertovat hakeneensa rahoitusta kone- ja laiteinvestointeihin (Pohjois-Savo 53 %, Koko maa 36 %), sekä käyttöpääomaksi kasvuun ja kansainvälistymiseen (Pohjois-Savo 25 %, kokomaa 16 %) selvästi koko maan keskiarvoa enemmän.

– Barometrikyselyn mukaan rahoitus on yrityksen kehittämisen ulkopuolisista esteistä lähes merkityksettömin. Näin varmasti on myös käytännössä, sillä vain 5 % rahoitusta hakeneista yrityksistä ei ole saanut hakemaansa rahoitusta, toteaa Finnveran aluejohtaja Mikko Vänttinen.

Seuraavan 12kk aikana Pohjois-Savolaiset yritykset aikovat ottaa rahoitusta yrityskauppoihin ja omistusjärjestelyihin selvästi maan keskiarvoa enemmän (Pohjois-Savo 13 %, Koko maa 8 %).

Rahoituksen tarjoajina pankit jatkavat koko maassa suurimpana yritysrahoituksen lähteenä (60 % hakee rahoitusta pankista). Finnverasta rahoitusta aikoo hakea seuraavan 12kk aikana joka viides pk-yritys. Eniten rooliaan tulevien kuukausien yritysrahoituksessa tulevat kuitenkin kasvattamaan rahoitusyhtiöt (40 %, syksy 2020 19 %).

Vänttinen arvioi yritysrahoituksen rakenteen pysyvän pankkivetoisena ainakin niin kauan, kuin EKP kannustaa tukijärjestelyillään pankkeja kasvattamaan yritysrahoitustaan.

– Vaikutukset tulevat näkymään pankkien lisääntyvänä kilpailuna hyvistä asiakkaista, yritysrahoituksessa otettavan riskin leveämpänä hintahaitarina, Finnveran takausten voimakkaana jatkuvana kysyntänä sekä investointien rahoituksessa käytettävien kohdevakuudellisten rahoitusten (osamaksu- ja leasingrahoitus) lisääntymisenä.

Näin tutkimus tehtiin

• Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2021 Pk-yritysbarometri perustuu 4 592 pk-yrityksen vastauksiin (Pohjois-Savo n=216).
• Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.
• Pohjoissavolaisten vastaajien toimialat: Palvelut 60 %, teollisuus 20 %, kauppa 13 %, rakentaminen 8 %. Liikevaihto: alle 0,2 milj. € 51 %, 0,2–0,99 milj. € 24 %, 1,0–1,99 milj. € 8 %, 2+ milj. € 17 %.

Lisätietoja:

Tarja Arbélius, puheenjohtaja, Savon Yrittäjät, p. 0400 847 980, tarja.arbé lius@gmail.com
Paula Aikio-Tallgren, toimitusjohtaja, Savon Yrittäjät, p. 0400 404 346, paula.aikio-tallgren@yrittajat.fi
Mikko Vänttinen, aluejohtaja Itä-Suomi, Finnvera, p. 050 5225621, mikko.vanttinen@finnvera.fi
Pasi Patrikainen, ylijohtaja, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0400 327 948, pasi.patrikainen@ely-keskus.fi