Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Suomi voisi houkutella ulkomaista työvoimaa nopealla kotouttamisella

Työttömyyden ongelma ei ratkea laittamalla ovea vielä tiukemmin säppiin, vaan haastetta on hoidettava työperäisen maahanmuuton rinnalla, kirjoittaja toteaa.

Juttu julkaistu Kauppalehdessä torstaina 23.9. - KUVA: Vesa-Matti Väärä

Euroopassa käy kova kisa työntekijöistä, eikä Suomi välttämättä ole siinä kisassa vetovoimaisimpien maiden joukossa. Suomi-kuvaa kannattaa pohtia.

Entä jos luonnon ja julkisen terveydenhuollon lisäksi sanoitamme Suomen kilpailutekijöitä toisin – houkuttelisimme ulkomaista työvoimaa kotouttamisen nopeudella. Supercellin Ilkka Paananen kysyy, miksi emme kykenisi yhtä nopeaan ja asiakasystävälliseen kotouttamiseen kuin vaikkapa Kanadan Ottawa. Hyvä kysymys.

Hallitus teki budjettiriihessä päätöksiä ulkomaisten erityisasiantuntijoiden työlupien nopeuttamisesta 14 päivään ja D-viisumin käyttöönotosta ensi vuoden aikana.

Toimenpiteet ovat kovin köykäisiä kun muistamme, että Suomessa oli heinäkuun loppuun mennessä myönnetty noin 900 ensimmäistä oleskelulupaa erityisasiantuntijoille, 8 400 vastaavaa lupaa suorittavan työn tekijöille ja tällä hetkellä on noin 130 000 avointa työpaikkaa. Työmarkkinoille tarvitaan joka vuosi 10 000 uutta asiantuntijatason työntekijää eläköitymisen ja väestökehityksen johdosta.

Yritykset näyttävät hätävilkkua

Yritysten viimeaikaiset hätävilkut työvoimapulasta kuitataan koronan jälkeisen talouskasvun yksittäisenä piikkinä, suhdannevaihteluna tai minä nyt milloinkin. Työvoimapula tarkoittaa yritystasolla kuitenkin toimitusaikojen pidentymistä, kapasiteetin vajaakäyttöä ja kasvun rajoitteita.

Ulkomaisen työntekijän kotouttamiseen pitää löytyä samaa prosessinomaisuutta, josta olemme insinöörivetoisena maana tunnettu. Kyse ei ole siitä, onko meillä tarpeeksi linkkejä, vaan siitä, että työn perässä maahan muuttanut harhailee palvelumetsässä.

Kohtaanto-ongelman ratkaisuun tarvitaan kenttätyötä, ja tämä koskee sekä maassa jo asuvia että tänne tulevia ulkomaalaisia. Niin kauan kun tähän peruskysymykseen ei puututa, ei merkittäviä tuloksia voida odottaa.

Ulkomaisten tutkintojen hyväksyttävyys on avainkysymys

Työpaikoilla yritysten kannattaa kehittää omia valmiuksiaan vastaanottaa ulkomaisia työntekijöitä. Kokemukset kentältä ovat multipositiivisia, kuten Savon Yrittäjien taannoinen kysely osoitti. Yritykset tarvitsevat nyt rohkaisua ja näkyvämpää yhteistyötä julkisen ja yksityisen rekrytointipalveluiden kesken.


”Työvoimapula tarkoittaa yritystasolla toimitusaikojen pidentymistä, kapasiteetin vajaakäyttöä ja kasvun rajoitteita.”


Haasteet julkiselle sektorille ratkaistaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Te-palvelut, oppilaitokset ja kunnat voivat halutessaan tehdä maakunnissa toimenpiteitä, jotka vauhdittavat maassa olevien ulkomaalaisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työllistymistä sekä houkuttelevat uutta työvoimaa alueelle.

Ulkomaisten tutkintojen hyväksyttävyys suomalaisiin vastaaviin on yksi avainkysymys. Kyse on siitä, miten maahanmuuttajat pääsevät koulutustaan vastaaviin töihin. Pohjois-Savon kausityöntekijät ovat koulutukseltaan lääkäreitä ja insinöörejä, ja monella on kova halu muuttaa Suomeen. Miten vastamme tähän?

Kotimaan työttömyysluvut ja työperäinen maahanmuutto seisovat edelleen jämäkästi vastakkain. Työvoiman kohtaanto-ongelma ja kakofoninen ristiriita avoimien työpaikkojen ja työttömyyslukujen kesken hämmentävät päättäjiä ja kansalaisia. Työttömyyden ongelma ei ratkea laittamalla ovea vielä tiukemmin säppiin, vaan haastetta on hoidettava työperäisen maahanmuuton rinnalla.

Paula Aikio-Tallgren

toimitusjohtaja, Savon Yrittäjät, Kuopio