6.9.2018 klo 13:21
Uutinen

Yrittäjän päivän seminaari tiivisti: yhdessähän näitä tehdään!

Tavoitteet ovat kovat, mutta ne on mahdollista saavuttaa. Kuopion Yrittäjien, Kuopion alueen kauppakamarin ja Kuopion kaupungin järjestämä Yrittäjän päivän seminaari tiivisti #Kuopio 2040 -suunnitelman lupaavat näkymät, vaatimukset ja matkaa hankaloittavat karikot. Yrittäjän päivän tunnukseksi ja eri toimijoiden ajatukseksi kiteytyi optimismi ja yhdessä tekeminen.

Kuopion Yrittäjät ja Kuopion alueen kauppakamari ovat asettaneet yhteiseksi tavoitteekseen kiihdyttää Kuopion kasvua niin, että vuoteen 2040 mennessä kaupungissa on 200 000 asukasta. Tavoite on myös Kuopion kaupungin strategiassa.

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen muistutti seminaarissa, että pessimisti ei pety, mutta optimisti onnistuu.

– Kuopion kaupunki mahdollistaa tekemisen, yrittämisen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kuopio on hyvän elämän kaupunki, joka Itä-Suomen veturin roolin lisäksi pitää mieltää yhdeksi eurooppalaisista kasvukeskuksista, ja tämä myös meidän kuopiolaisten kannattaa muistaa, Pirhonen kuvaili.

Pirhonen kertoi, että Kuopio oli yrittäjäkyselyssä viime vuonna toiseksi paras yritysystävällisyydessä ja ykkönen asukastyytyväisyyskyselyssä. Kaupungissa on käynnissä monia rakennus- ja kehityshankkeita, Finnpulpin biotuotetehdas mukaan lukien.

Kuopiossa rakentaminen on tänä vuonna ennätysvauhdissa ja se tasaantuu ensi vuonna, mutta asukasluvun kehitys hieman notkahti viime vuonna.

Urbaania vetovoimaa tarvitaan

Ropo Capital Oy:n toimitusjohtaja Artti Aurasmaa muistutti, että Kuopion kehityslinjana pitää olla selkeästi kaupungin eikä maaseutukunnan kehittäminen. Kaupungin toimivassa keskustassa pitää olla urbaania asumista ja palveluita.

– Odotan Kuopion kasvavan ja kaupungistuvan edelleen ja samalla kiinnostavan myös muualla asuvia. Me rekrytoimme myös teknologiaosaajia ja paluumuuttajia onkin tullut pääkaupunkiseudulta, Aurasmaa esitteli.

Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuman taiteellinen johtaja Jorma Uotinen hehkutti Kuopiota ja sen vetovoimaa koko sydämestään.

– Kuopiolla on ollut fundamentaalinen vaikutus uraani ja toimintaani, ja kaupunki näyttää minulle aina parhaat puolensa. Kuopio on mennyt sydämeni läpi!

Uotinen muistutti, että tapahtuma on Pohjoismaiden suurin tanssifestivaali, jolle Kuopiossa löytyy hyvät esiintymisareenat, kuten kaupunginteatteri ja musiikkikeskus.

– Paikallisesti ei ehkä aina huomatakaan, miten merkittävä festivaalimme on ja miten hienossa ympäristössä se saa toimia.

Pienyrityksiä ja hienoja tapahtumia

Yritysesittelyissä yrittäjä Jenni Rissanen Paju Consultingista muistutti, että myös pienet yritykset laajoine verkostoineen ovat tärkeitä Kuopion kehittymisen kannalta, ja kaupungin järjestämien kilpailutusten pitäisi soveltua myös pienille mutta resurssiviisaille yrityksille.

– Koulujen ja päiväkotien kunto voi olla yksi menestystekijä, joka ratkaisee lapsiperheiden muuttohalukkuuden, muistuttaa Rissanen.

Yrittäjät Allu Koskinen ja Tatu Säisä esittelivät viime kesänä 30 000 kävijää kerännyttä urheilun ja viihteen Sunsets Kuopio -tapahtumaa. Tapahtuma on 12 vuoden aikana kasvanut jopa yli rohkeimpien odotusten ja tavoitteena on Suomen suurimman ilmaisen viihdetapahtuman luominen. – Tärkeää kehittämisessä on ollut se, että ideaa ei ole missään tyrmätty, vaan mahdollistetaan tekeminen.

Alkuvaiheessa olevan maakunnallisen Future Savo -vetovoimahankkeen kuulumisista kertoi projektipäällikkö Tiina Pursiainen.

Ekosysteemimalleista ja sen yhteisen arvolupauksen merkityksestä ja lupauksen lunastamisesta kertoivat Timo Ovaskainen Asuntamo Oy:stä ja Arto Vidgren Tuotteistajatalosta.

Työperäinen maahanmuutto avuksi

Päätoimittaja Aija Pirisen juontamassa paneelikeskustelussa kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, rehtori Mervi Vidgren ja ylijohtaja Kari Virranta pohtivat, miten Kuopiossa mahdollistetaan yritysten tavoitteiden toteutuminen.

Pirhosen mukaan 200 000 asukkaan Kuopion toteutuminen tarvitsee aktiivista, työperäistä maahanmuuttoa. Se ei tapahdu itsestään, vaan vaatii myös, että koulut, asuminen ja muu vastaanottokykyyn kuuluvat tekijät ovat kunnossa.

Virranta painotti, että ehkä tietyn asukasmäärän sijasta pitäisi tavoitella aitoa, hallittua kasvua, joka ei kuitenkaan tyhjennä ympäröivää maakuntaa.

Vidgrenin mukaan Kuopiolla on hyvä strategia ja visio, ja kuopiolaisten pitää muistaa myös itse kehua kaupunkiaan. Hänen mukaansa tarvitaan uutta yrittäjyyttä, ja kaupungissa opiskelevat nuoret pitäisi saada opiskelun jälkeen myös jäämään paikkakunnalle.

Seminaarin päätöspuheenvuorossa PetterSteel Oy:n Petteri Heimonen toivoi, että Kuopion kaupunki ottaisi johtovastuun #Kuopio 2040 -hankkeesta ja tulisi asiassa enemmän julkisuudessa esille.

– Hanketta tulisi pitää jatkuvasti esillä ja saada tieto siitä ja Kuopion tarjoamista mahdollisuuksista leviämään yhä laajemmalle, Heimonen huomautti.

Tilaisuuden juonsi Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Karppi.

Teksti ja kuvat: Jarmo Seppälä