Etusivu > Statement

Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi vähittäiskaupan aukioloajoista (HE 84/2009 vp)

Eduskunnan talousvaliokunnalle


Kanta uudistukseen

Suomen Yrittäjät katsoo, että aukiololainsäädäntö kaipaa selkeyttämistä. Yrittämisen edellytyksiin liittyviä kaupan aukioloaikojen selkeyttämistä vaatia ongelmia ovat olleet liikenneasemien yhteydessä tapahtuva päivittäistavarakauppa sekä kauppakeskusten ns. pakkoaukiolokysymys. Lainsäädännön selkeyttämistarpeeseen kiinnitettiin huomiota jo Eduskunnan käsitellessä valtioneuvoston vähittäiskaupan selontekoa (VNS 3/2006, TaVM 17/2006). Tämän vuoksi on perustelua, että nykyisen hallituksen ohjelmassa sitoudutaan vähittäiskauppojen aukiolosääntelyn selkeyttämiseen (pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelma, s. 49).

Vaikka aukiolosääntelyn selkeyttämistarve on ilmeinen, Suomen Yrittäjät ei kannata hallituksen esityksen hyväksymistä esitetyssä muodossa. Uudistuksen toteuttaminen heikentäisi vakavasti yrittäjävetoisen palvelevan kaupan toimintaedellytyksiä ja olisi myös kuluttajien edun vastainen. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla on vahingollisia vaikutuksia ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja palveluiden saatavuuteen.

Hallituksen esitys on kaupan suurten yritysten tavoitteiden ja etujen mukainen.  Esityksessä ei peitellä sitä, kuinka suoraan muutosehdotukset perustuvat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Kaupan Liiton sopimukseen: hallituksen esityksen perusteluiden mukaan ehdotuksen pohjana on järjestöjen sopimus yhteisistä päälinjoista aukioloaikojen selkeyttämiseksi.

Esitys perusteluineen on yksipuolinen. Se ei vastaa hallituksen yrittäjäpoliittisia tavoitteita eikä sen valmistelussa ole noudatettu hallituksen itsensä määrittämiä hyvän sääntelyn periaatteita. Vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi on laiminlyöty.

Esityksessä viitataan eri tutkimuksiin, selvityksiin ja lausuntoihin. Niitä ei kuitenkaan voida pitää miltään osin selvityksenä siitä, että hallituksen esitykselle asetetut tavoitteet tulisivat täyttymään tai että esityksellä ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Viime kädessä esitys perustuu PAM:n ja Suomen Kaupan Liiton sopimukseen, kuten yllä on todettu.

Edellä kerrotuilla perusteilla olemme sitä mieltä, että hallituksen esitystä sunnuntaipäivien aukioloaikojen laajentamiseksi ei tule hyväksyä. Jos sääntelyä kuitenkin päädytään vapauttamaan, sunnuntaiaukioloa on lyhennettävä ehdotetusta klo 12-18 välisestä ajasta esimerkiksi 12-16 väliseen aikaan. Sen sijaan ehdotukset elinkeinonharjoittajan oikeudesta pitää liikettä suljettuna kauppakeskuksissa ja huoltoasemamyynnin sääntelystä täsmentämisestä ovat perusteltuja.
 
Haluamme lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että hiusalan toimialajärjestömme Suomen Hiusyrittäjät ry on vaatinut toimialan säilyttämistä aukiolosääntelyn piirissä.

Yksityiskohtaisia huomautuksia

Hallituksen esityksen vaikutukset työllisyyteen, yrittäjien jaksamiseen ja kaupan rakenteisiin

Suomen Yrittäjät on toimittanut kirjallisen lausunnon hallituksen esityksestä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle sen toimialan osalta. Lausunnon sisältöä ei tässä enää toisteta sellaisenaan. On kuitenkin syytä kiinnittää erikseen myös talousvaliokunnan huomiota niihin hallituksen esityksen perusteisiin, jotka ovat keskeisiä asian käsittelyn kannalta. 

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ”ehdotuksen vaikutuksia työllisyyteen on vaikea arvioida… esitettyjen tutkimusten mukaan aukiolojen pidentämisen vaikutukset olisivat positiivisia.” Perusteluiden viittauksella tarkoitetaan neljää eri selvitystä. Olemme arvioineet näitä selvityksiä (LTT-tutkimuspalvelut, Kuluttajatutkimuskeskus, Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos, Palkansaajien Tutkimuslaitos) lausunnossamme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. Selvitysten tärkein sisältö voidaan tiivistää seuraavasti:

- Päivittäistavarakauppa on Suomessa erittäin keskittynyttä, sillä 85 % markkinoista on kolmen suurimman ryhmittymän hallussa (LTT-tutkimuspalvelut). Näiden suurten keskittymien toiminta markkinoilla vaikuttaa olennaisesti myös erikoiskaupan toimintaedellytyksiin.
- Jo nykyiset aukioloajat ovat palveluvaltaiselle erikoiskaupalle ongelma työvoiman saatavuuden ja kustannusten vuoksi. Osa-aikaisen henkilöstön saaminen – jota aukiolojen laajentaminen edellyttäisi – on vaikeaa. Tällöin tulee ensiksi kyseeseen yrittäjän oman työpanoksen lisääminen. Näillä liikkeillä korostuu kaksi vaihtoehtoa, joko maksaa kalliimpia sunnuntaipalkkoja tai pitää liike kiinni. Kauppakeskuksissa tulee aiheutumaan ongelmia, sillä vuokraehtoihin kuuluu liikkeen auki pitäminen myös sunnuntaisin (Kuluttajatutkimuskeskus). Näihin Kuluttajatutkimuskeskuksen havaitsemiin ongelmiin ei hallituksen esityksessä edes viitata.
- Päivittäistavarakaupan puolella osa-aikaisia työntekijöitä on kaksi kolmasosaa, kun taas erikoiskaupassa osa-aikaisia työntekijöitä on vain jonkin verran yli 10 prosenttia (Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos). On selvää, että uudistus lisää paineita osa-aikaisen työvoiman käyttämiseksi myös erikoiskaupan puolella. Tähän ei kiinnitetä vakavaa huomiota hallituksen esityksessä.
- Suomen aiempien uudistusten keskeistä sisältöä ja tilastollista seurantaa olisi tullut selvittää tarkemmin. Olisi pitänyt arvioida, voisivatko ne tarjota mahdollisuuden tehdä tarkempia analyysejä aukiolon laajentamisen työllisyysvaikutuksista myös Suomessa (Palkansaajien Tutkimuslaitos). Tähän selvitykseen sisältyvää analyysiä kansainvälisestä tilanteesta ja tutkimuksista pidetään hallituksen esityksessä yhtenä osoituksena muutosesitysten myönteisistä työllisyysvaikutuksista. Näin siitä huolimatta, että selvityksessä todetaan, ettei muutamien maiden (mm. Kanada ja Yhdysvallat) kokemuksista voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä Suomea koskien, vaan vaikutukset tulisi selvittää kunnolla.

Yhteenvetona voi todeta, että selvitykset eivät mitenkään vakuuttavasti osoita, että hallituksen esityksellä olisi positiivisia työllisyysvaikutuksia. Osassa selvityksistä on jätetty kokonaan käsittelemättä uudistuksen vaikutukset toisaalta päivittäistavarakauppaan ja toisaalta erikoiskauppaan. Erikoiskaupan jättäminen huomiotta on vakava puute jo sen johdosta, että vähittäiskaupan yrityksistä noin 80 prosenttia on erikoiskauppoja. Työntekijöiden määrällä mitattunakin erikoiskaupan merkitys on suuri, se työllistää 55 prosenttia vähittäiskaupan henkilöstöstä.

Uudistuksen toteuttaminen lisää painetta osa-aikaisen työvoiman käytölle myös erikoiskaupassa. Erikoiskauppa joutuu sopeutumaan isojen ketjujen laajojen aukioloaikojen aiheuttamaan kilpailupaineeseen ja kauppakeskusten yhdenmukaisiin aukioloaikoihin. Tästä seuraa selvä tarve osa-aikaisuuden lisäämiseksi myös erikoiskaupassa. Pitkällä aikavälillä muutos heikentää yleistä erikoiskaupan työllisyystilannetta. Ammattitaitoinen palveluhenkilökunta korvautuu halvemmalla työvoimalla, joka on epätyypillisissä työsuhteissa.

Uudistus johtaa myös tarpeeseen lisätä yrittäjien omaa työpanosta. Yrittäjien työpanoksen lisääminen tapahtuu monessa tapauksessa jaksamisen kustannuksella. Pidemmällä aikavälillä muutokset voivat aiheuttaa yrittäjävetoisten kauppojen lopettamispäätöksiä ja heikentää mahdollisuuksia löytää yritystoiminnalle jatkajia sukupolvenvaihdostilanteissa. Vähäisenä vaikutuksena ei voi pitää sitäkään, että paineet yksintyöskentelyn lisäämiseksi ovat ilmeiset. Usein nämäkin paineet kohdistuvat yrittäjään itseensä.

Kaupan rakenne perustuu markkinatekijöiden ohella sääntelyyn. Aukiolosääntely ei ole ainoa sääntelyinstrumentti, jolla rakenteeseen vaikutetaan. Olennaista vaikutusta on mm. kaavoituksella. Kuten yllä on todettu, päivittäistavarakauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä. Tähänkin ovat vaikuttaneet niin yhteiskunnan päätökset kuin markkinatekijät. Tuloksena on tilanne, jossa aukiolosääntelyn vapauttaminen hyödyttää suuria ketjuyrityksiä pienten työvoimavaltaisten yritysten kustannuksella. Hallituksen esityksessä nämä olennaiset vaikutukset sivuutetaan.

On välttämätöntä, että uudistuksen vaikutuksia kaupan alan työllisyyteen ja toimialan rakenteeseen seurataan tarkasti, objektiivisilla seurantatutkimuksilla.

Kauppakeskusten pakkoaukiolokysymys

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä hallituksen esityksessä on ns. pakko-aukioloasian sääntely. Pakkoaukiololla tarkoitetaan tilannetta, jossa kauppakeskuksessa toimivat yritykset ovat velvoitettuja pitämään liikkeensä auki niinä sunnuntaina, joina kauppakeskus on auki.

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana sitä, että pakkoaukioloja rajoitetaan nimenomaisella säännöksellä. Säännös on perusteltu sekä kannattamattomien aukioloaikojen välttämiseksi että yrittäjien jaksamisen turvaamiseksi. On välttämätöntä, että aukioloajoista voidaan päättää ottaen huomioon yrittäjien ja yritysten henkilöstön tarpeet huomioiden.

Kaupan rakenne on kehittynyt siten, että kauppakeskusten liikepaikoissa toimimiselle ei monesti ole vaihtoehtoja. Sen vuoksi ongelman ratkaisu edellyttää sääntelyä korjaamaan todellisen sopimusvapauden puuttumisen. Markkinaohjaus ei ole poistanut ongelmaa, ja se on omiaan lisääntymään, kun kauppakeskusten määrä kasvaa. Jo tällä hetkellä kauppakeskuksissa ja vastaavissa myymäläkeskittymissä toimii tuhansia erikoiskaupan yrityksiä. Jatkossa yhä useampi kaupan liikepaikka sijoittuu kauppakeskuksiin.

Kauppakeskustilanteissa on normaalia, että yritykset joutuvat sitoutumaan kauppakeskusten määrittämiin yhtenäisiin aukioloaikoihin. Osoituksena tästä voidaan pitää Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n vuonna 1997 hyväksymää mallia kauppakeskusvuokrasopimuksien sopimusliitteeksi. Mallissa on seuraavanlaiset aukioloaikoja koskevat ehdot:

- Kauppakeskuksen tavoitteena on pitää siinä toimivilla liikkeillä yhtenäiset aukioloajat. Vuokralainen sitoutuu noudattamaan yrittäjäyhdistyksen ja kiinteistön omistajan välillä kulloinkin voimassaolevia sovittuja aukioloaikoja.
- Liikkeet pidetään sopimushetkellä voimassaolevan tilanteen mukaan avoinna asiakkaille:
o Arkisin klo
o Lauantaisin klo
o Aattoina klo
o Sunnuntaina klo
- Poikkeavista aukioloajoista on aina sovittava erikseen kauppakeskuksen johdon kanssa. Poikkeavista aukioloajoista vuokranantajalle tai kauppakeskusyhtiölle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista vastaa vuokralainen.

Lainmuutoksen myötä tilanne muuttuu olennaisesti myös nykyisten sopimusten suhteen, kun sunnuntaiaukiolo tulee mahdolliseksi ympäri vuoden. Sopimuksia tehtäessä on sitouduttu sunnuntaiaukioloihin nykyisen lainsäädännön puitteissa. Erityisesti uudessa tilanteessa on aiheellista kysyä, missä määrin sopimukset ovat vuokralaisten kannalta kohtuullisia.

Kauppakeskusyhdistyksissä määräysvaltaa käyttävät yleensä suurten ketjuyritysten edustajat. Näin ollen ne päättävät aukioloajoista käytännössä kaikkien muidenkin yritysten puolesta. Se, että järjestelmää pyritään ohjaamaan valtakunnallisen kauppakeskusyhdistyksen mallisäännöillä yhtenäiseen suuntaan, on kilpailuoikeudellisestikin epäilyttävää. Itsestään selvää on, että pienten yritysten mahdollisuudet neuvotella ja sopia tasavertaisina sopijakumppaneina omista aukioloajoistaan ovat olemattomat.

Hallituksen esitykseen sisältyvässä pykälässä ehdotetaan, että kauppakeskuksissa elinkeinonharjoittajaa ei saa velvoittaa pitämään liikettään auki kaikkina viikonpäivinä. Säännöksen soveltaminen edellyttää pykälässä määriteltyjen edellytysten täyttymistä. Säännöksen vastaiset sopimusehdot ovat tehottomia.

Suomen Yrittäjien mielestä säännösehdotuksen muotoilu on kannatettava. Säännös jää välttämättä avoimeksi, sillä sen soveltamistilanteita on mahdotonta ennakoida tarkasti. Olennaista on, että säännöstä tulkitaan riittävän laajasti lähtien liikkeelle elinkeinonharjoittajien suojan tarpeesta. Tämän johdosta säännöstä on sovellettava niin, että sen tarjoama suoja on myös muiden kuin pienimpien yritysten käytettävissä. Näiltäkin osin viittaamme siihen, että neuvottelu- ja sopimusasetelma ei ole tasapainoinen.

Hallituksen esityksen lähetekeskustelussa esitettiin ajatus siitä, että säännöksen tehokkaan soveltamisen turvaamiseksi lakiin lisättäisiin uusi säännös. Uudessa säännöksessä annettaisiin liikehuoneiston vuokralaiselle oikeus jatkaa päättyvää vuokrasopimusta samoilla ehdoilla, joilla joku kolmas osapuoli on sen valmis tekemään.

Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia. Ratkaisu merkitsisi kuitenkin erittäin voimakasta puuttumista sopimusvapauteen. Sen vuoksi lienee tarpeen arvioida sääntelyn vaihtoehtoja ja vaikutuksia osana nyt toteutettavien muutosten seurantaa. Jos pakkoaukiolo-ongelma saadaan hallintaan hallituksen esityksen avulla, laajempi sääntely ei ole välttämättä tarpeen. Jos taas säännös osoittautuu tehottomaksi, on lainsäädäntöä muuttamalla huolehdittava siitä, että asetetut tavoitteet saadaan toteutumaan. Myös tämän johdosta on ehdottoman tärkeää, että eduskunta velvoittaa hallituksen seuraamaan muutosten käytännön vaikutuksia.

Lopuksi

Lausunnossa on keskitytty yrittäjävetoisen kaupan kannalta keskeisiin asiakysymyksiin. Hallituksen esityksen valmistelu on todettu yksipuoliseksi ja puutteelliseksi. Eduskunnassa tuleekin täydentää hallituksen esitykseen sisältyviä vaikutusarvioita esimerkiksi kuulemalla selvitykset tehneiden tahojen edustajia asiantuntijoina. Eduskuntakäsittelyltä on voitava odottaa riittävää huolellisuutta ja perinpohjaisuutta ottaen hallituksen esityksen laatimistapa huomioon.

On myös huolehdittava siitä, että muutosten vaikutuksia mm. kauppakeskuksissa toimiviin yrityksiin sekä toimialan työllisyyteen ja rakenteisiin seurataan, sikäli kuin esitys hyväksytään. Hallitukselta on syytä edellyttää erityisesti raportointia muutosten vaikutuksista kaupan alan yrittäjyyteen ja yrittäjien jaksamiseen. Vaikutusten arvioinnin tulee perustua objektiivisiin seurantatutkimuksiin, joiden perusteella on tehtävä johtopäätöksiä sääntelyn muutostarpeista.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY


Antti Neimala
johtaja