Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Eduskunnan sosiaali- ja terveyskunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme kunnioittavasti seuraavaa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu keskeisiä työmarkkinajärjestöjä ja Suomen Yrittäjiä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017.

Sairauspäivä- ja kuntoutusrahan määrä

Esityksessä esitetään sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrän laskusääntöä muutettavaksi siten, että ne määräytyisivät palkkakertoimella tarkistettavaan nykyiseen 30 000 euron vuosityötulon rajaan asti 70 prosentin mukaan ja sen ylittävältä osalta 20 prosentin mukaan. Nykyisin 30 000 tulorajan ylittävästä osasta 56 443 euron vuosityötuloon saakka päivärahaetuuden määrä on 35 prosenttia ja 56 443 euroa ylittävästä osasta 25 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan tulorajan ja korvausasteen muutoksen säästövaikutukseksi on arvioitu 25 milj. euroa vuositasolla ja 18 milj. euroa vuonna 2017. Säästövaikutus kohdistuu sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen vakuutusmaksuilla rahoitettavaan osuuteen, joten valtion menoihin säästöt eivät kohdistu. Esityksen arvioidaan alentavan työnantajan sairausvakuutusmaksua 0,01 prosenttiyksikköä sekä palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksua samoin 0,01 prosenttiyksikköä.

Kyse on julkisen talouden vuosia 2017—2020 koskevan suunnitelman valmistelun yhteydessä päätetystä sairauspäivärahaa koskevasta lisäsäästöstä. Säästövaikutus kohdistuu yli 30 000 euroa vuodessa tienaavien etuuksiin. Emme vastusta esitystä tältä osin.

Kuntoutusraha

Edelleen esityksessä ehdotetaan osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettaisiin takuueläkkeen tasolle. Em. vähimmäismäärä ja maksussa olevat vähimmäismääräiset kuntoutusrahat tarkistettaisiin kansaneläkeindeksillä työeläkeindeksin sijasta. Ehdotus vähimmäismäärän korottamisesta takuueläkkeen tasolle lisäisi kuntoutusrahamenoja vuositasolla noin 13 milj. euroa. Menolisäys kohdistuisi valtion rahoitusosuuteen kuntoutusrahamenoista. Ehdotuksen kuntoutusrahan vähimmäismäärän ja maksussa olevien vähimmäismääräisten kuntoutusrahojen tarkistamisesta kansaneläkeindeksillä työeläkeindeksin sijasta arvioidaan vähentävän jonkin verran kuntoutusrahamenoja.

Työkyvyttömyyseläke takuueläkkeenä on osatyökykyiselle tai vammaiselle nuorelle taloudellisesti kannattavampi etuus kuin nuoren kuntoutusraha. Tämä ohjaa nuoria hakeutumaan työkyvyttömyyseläkkeelle paremman toimeentulon vuoksi. Nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärän korottamisella takuueläkkeen tasolle olisi mahdollista lisätä järjestelmän selkeyttä ja kannustavuutta. Pidämme esitystä tältä osin perusteltuna ja kannatettavana.

Kansaneläkelaitoksen ammatillista kuntoutusta koskevan päätöksen perusteella olisi mahdollista myöntää kuntoutusrahaa myös yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle. Lisäksi Kansaneläkelaitokselle säädettäisiin velvoite selvittää nuoren kuntoutusrahaa koskevan hakemuksen yhteydessä hakijan oikeus ammatillisena kuntoutuksena myönnettäviin korvauksiin koulutarvike- ja matkakustannuksista. Ehdotus kuntoutusrahan myöntämisestä yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle lisäisi kuntoutusrahamenoja vuositasolla noin 1,5 milj. euroa. Menolisäys kohdistuisi pääosin valtion rahoitusosuuteen kuntoutusrahamenoista. Vaikutukset työnantajien sairausvakuutusmaksuun ja palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävään päivärahamaksuun arvioidaan vähäisiksi. Ehdotukset koulutarvike- ja matkakustannusten korvaamisesta lisäisivät sairaanhoitovakuutuksen kuntoutus- ja matkakorvausmenoja vuositasolla noin 1,0 milj. euroa. Vaikutukset vakuutettujen sairaanhoitomaksuun arvioidaan vähäisiksi. Pidämme esitystä myös tältä osin perusteltuna ja kannatettavana.

Sairaanhoitokorvaus julkisissa tiloissa annetusta yksityisestä terveydenhuollon palvelusta

Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi sairausvakuutuslakia siten, että vuoden 2011 maaliskuun alusta voimassa ollutta väliaikaista lakimuutosta sairaanhoitokorvauksen maksamisesta julkisissa tiloissa annetusta yksityisestä terveydenhuollon palvelusta jatkettaisiin vuoden 2018 loppuun. Siltä osin kuin väliaikaisessa laissa on rajoitettu yhden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän omistuksessa olevan osakeyhtiön antamien terveydenhuoltopalvelujen korvaamista, säännöstä muutettaisiin. Nykyisen säännöksen mukaan muun kuin kunnan tai kuntayhtymän omistusosuuden on oltava vähintään 25 prosenttia osakeyhtiön osakepääomasta, jotta yhtiön antamien palveluiden kustannuksista voidaan maksaa sairaanhoitokorvauksia. Ehdotuksen mukaan säännöstä ei sovellettaisi kuntalaissa säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden vuoksi yhtiöitetyssä toiminnassa.

Tältä osin esitys liittyy hallituksen esitykseen 212/2016 kuntalain 150 §:n muuttamiseksi. Em. esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevaa siirtymäsäännöstä siten, että kuntalain yhtiöittämisvelvoitetta sovellettaisiin työterveyshuollon sairaanhoito- ja muiden terveydenhuoltopalveluiden tuottamiseen vasta vuoden 2019 alusta.

Suomen Yrittäjät on vastustanut hallituksen esityksessä 212/2016 esitettyä muutosta. Ehdotettua muutosta perustellaan sote- ja maakuntauudistuksen tilanteella. Sote- ja maakuntauudistus muuttaa olennaisesti kuntien toimintaympäristöä vuonna 2019. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan työterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut tulee yhtiöittää vuoden 2016 loppuun mennessä, mikäli niitä hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Tällaisia toimijoita ovat kuntien terveyskeskukset sekä liikelaitokset. Kilpailuneutraliteettivajeet eivät ole kuntien, valtion, kuntalaisten, veronmaksajien, terveydenhuollon asiakkaiden tai kansantalouden etu. Kilpailun toimimattomuuden kustannus näkyy julkisten varojen käytön tehottomuutena, palvelutarjonnan suppeutena, korkeampina veroina sekä hitaampana tuottavuuden ja talouden kasvuna.

Olemme esittäneet, että kuntalain 150 §:n muuttaminen toteutetaan siten, että kuntien liikelaitoksille ei myönnetä siirtymäaikaa. Terveyskeskusten osalta siirtymäaikaa voidaan pidentää kahdella vuodella esitetyn mukaisesti.

Emme kannata esitystä tältä osin.

Ystävällisin terveisin
Suomen Yrittäjät

Harri Hellstén
työmarkkina-asioiden päällikkö