Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Kommentit Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista

Näkemyksenne ja kommenttinne väliraportissa esitetyistä, kuntiin vaikuttavista muutosvoimista.

Työryhmä on kuvannut 23 muutosvoimaa, joista haluamme korostaa erityisesti seuraavien merkitystä:

1) digitalisaatio

Digitalisaatio on Suomelle mahdollisuus lisätä tuottavuutta. Digitalisaatio ja kasvava aineeton talous vaikuttavat työmarkkinoihin ja työn tekemisen tapaan laajasti. Nopeasti muuttuvassa maailmassa uusiutumiskyky on jatkuva haaste, kun ammatteja häviää ja uusia syntyy.  Työn pysyvyys heikkenee ja vaatimukset kasvavat.

Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön ja Finnveran teettämän Pk-yritysbarometrin perusteella tiedetään, että digitaalisesti suuntautuneet yritykset ovat muita yrityksiä uusiutumiskykyisempiä ja kasvuhaluisempia. Samalla tavalla uskomme, että se vaikuttaa myös kunnissa, kuten työryhmä on asiaa kuvannutkin: tulevaisuuden kunnan menestystä määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaa.

2) työelämä ja työn tekemisen muuttuvat tavat -> nuoret

Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on viimeisten vuosien aikana vahvistunut merkittävästi. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan peräti 20 prosenttia 18–24 -vuotiaista harkitsee perustavansa yrityksen seuraavan kolmen vuoden kuluessa. 2000-luvun alussa näin ajatteli vain muutama prosentti ikäryhmästä.  Käynnissä on merkittävä asenteiden sukupolvimurros, jonka tuloksena työmarkkinoille on tulossa entistä yrittäjähenkisempiä nuoria. Yrittäjäkuntamme ikääntyy nopeasti, joten markkinoille kaivataan uusia tulevaisuuden tekijöitä.

Tämä on haaste myös kunnille, johon tulevaisuuden menestyvät kunnat varmasti tarttuvat. Yrittäjähenkiset nuoret osaajat löytävät reitit itsensä toteuttamiseen – ne johtavat kuitenkin nopeasti sellaisiin kuntiin ja kaupunkeihin – myös ulkomaille, joissa yritysten toimintaedellytykset ovat suotuisat.

  • osoittaa yrittäjyys- ja elinvoimavastaavan
  • käy säännöllistä vuoropuhelua yrittäjien kanssa
  • panostaa koulutukseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen
  • tarjoaa yrittäjille mahdollisuuksia kehittää osaamistaan
  • huomioi pk-yritykset maankäytössä ja maapolitiikassa
  • toteuttaa kaavoituksen avoimesti ja johdonmukaisesti sekä kuulee prosessin aikana myös yrittäjiä
  • hoitaa lupaprosessit sujuvasti ja ohjaa hakijaa asiakaspalvelulla
  • ajattelee liikennesuunnittelussa myös asiakasvirtoja​

3) talouskehitys ja työllisyys

Jotta kunta voi hoitaa tehtäväänsä, se tarvitsee verotuloja. Se saa niitä yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä. Kunnan kannattaa pitää taloutensa terveenä sekö vero- ja maksutasonsa vakaana ja kilpailukykyisenä.

4) väestökehityksen polarisoituminen -> muuttoliike 

Väestön määrä on vähentynyt maaseudulla ja kauempana kasvukeskuksista sijaitsevissa kaupungeissa, jotka eivät ole kyenneet tarjoamaan riittävästi työpaikkoja. Saman arvion mukaan maahanmuuttajat painottuvat suurimpiin keskuksiin, mutta kantaväestön vanhemmat ikäluokat muuttavat pienille paikkakunnille. Väestö keskittyy kaupunkikeskuksiin. Siellä missä on ihmisiä – ovat he sitten työikäisiä tai eläkeläisiä – on kysyntää palveluille ja mahdollisuuksia tuottaa palveluita ja tuotteita.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö muut alueet menestyisi Suomessa tai ihmiset haluaisi asua eri puolilla maata. Päinvastoin, Suomen vahvuuksia ovat monipuolinen tuotanto- ja palvelurakenne, joka jakautuu kohtuullisen tasaisesti eri puolille maata. Tätä luontaista kehitystä pitää vahvistaa. Muuttoliike ja kaupungistuminen ovat tunnistettavissa globaaleiksi trendeiksi, joita on vaikea pysäyttää. Muuttoliike tulee nähdä alueiden erilaisuuteen perustuvan kehitystyön voimavarana. Sen avulla voidaan tunnistaa luonnollisia menestysalueita, joiden menestystekijöitä vahvistamalla voidaan saada aikaan niin vahvaa kasvua, että sen hyödyt säteilevät laajalle.

Maan sisäisen muuttoliikkeen lisäksi myös maahanmuutto tulee nähdä elinvoimaisuutta vahvistavana voimavarana.

Kaiken kaikkiaan kehittämisen näkökulmana tulee olla koko maan voimavarojen ja painopistealueiden hyödyntäminen.

5) sote- ja maakuntauudistus -> kuntien erilaistuminen

Kun kuntiin kohdistuva sotesääntely poistuu, vapautuu valtavasti energiaa ja päätöksenteon resursseja, jotka on suunnattava elinvoiman edellytyksien luomiseen. Tämä on mahdollisuus.

On tärkeää, että kunnat saavat luvan erilaistua. Uudistumisen kannalta merkittävää on saada kunnat irti hallintonäkökulmasta palvelemaan kuntalaisia ja yrityksiä.

Tulevaisuudessa kunnan luottamushenkilötkään eivät ole vain päätöksentekijöitä, vaan entistä enemmän kunnan kehittäjiä, markkinoijia ja tulevaisuuden rakentajia sekä verkostojen vetäjiä. Kunnissa pitää tehdä uudistuksia, kokeilla, kysyä asukkailta ja yrityksiltä sekä sen jälkeen toimia asioiden hyväksi.

Menestyvän kunnan pitää ottaa mallia yrityksistä:

  • ottaa riskejä
  • olla innovatiivisia
  • tehdä lupauksia
  • panostaa asiakkaisiin

ja sen jälkeen varmistaa, että annetut lupaukset toteutetaan. Se edellyttää vahvaa luottamusta kuntien poliittisen ja virkamiesjohdon sekä yritysten välillä.

 

Näkemyksenne ja kommenttinne väliraportissa esitetyistä tulevaisuuden kunnan skenaarioista ja visioista.

Neljä skenaariota (innostava elinvoimakunta, ratkaisut etsivä kunta, laiska kunta ja lannistunut kunta) ovat varmasti paikkansa pitäviä ja niistä kaksi ensimmäistä toivottuja tulevaisuuskuvia.

Meillä ei koko yhteiskuntana kuitenkaan ole varaa siihen, että osa kunnista ajautuu / jää näihin negatiivisiin tulevaisuuskuviin kiinni. Näissä kunnissa sekä kuntalaisten että yritysten toimintaedellytykset heikkenevät ja se heikentää myös kuntien olemassaolon edellytyksiä. Tulisi löytää keinoja, joilla näiden kuntien kehityssuuntaan voisi vaikuttaa niin, että suunta kääntyisi parempaan kunnan oman tekemisen ja kumppanuuksien kautta.

 

Näkemyksenne siitä, mitkä ovat eri skenaarioiden vaikutukset oman kuntaryhmänne/edustamanne tahon näkökulmasta.

Edustamme koko maata ja eri puolilla Suomea sijaitsevia jäsenyrityksiämme (n. 115 000). Teemme joka toinen vuosi elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) –kyselyä. Viime keväänä 2016 tehty kysely osoitti, että muutosta ei ole juurikaan tapahtunut kahden edeltävän vuoden aikana. Yritysten antama kokonaisarvosana kuntien elinkeinopolitiikasta on vain 6,7. Yrittäjät eivät näe kuntien elinkeinopolitiikkaa kovin myönteisessä valossa. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kunnissa harjoitetaan sekä hyvää, että huonoa elinkeinopolitiikkaa, sillä kokonaisarvosanat vaihtelevat kunnittain suuresti. Parasta elinkeinopolitiikkaa maakuntana harjoitetaan Pohjois-Savossa ja heikointa Kymessä. Parhaita yksittäisiä kuntia ovat Keitele, Lieto ja Seinäjoki.

Kuten edellä todettua, niin uusi yrittäjäsukupolvi on aiempaa valmiimpaa hakemaan yritystoiminnalleen sen vaatiman ympäristön. Tämä tulisi kunnissa ymmärtää, sillä pk-yritykset ovat luoneet maahamme yli 100 000 työpaikkaa menneen vuosikymmenen aikana ja sen lisäksi ne tuovat kuntiin palveluja ja verotuloja.

 

Näkemyksenne siitä, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa oman kuntasi/edustamanne tahon rooliin?

Kunta on pitkään ollut peruspalveluyksikkö. Tämä rooli vaihtuu toimintaedellytysten ja hyvinvoinnin edistäjäksi sekä entistä vahvemmin kuntademokratian mahdollistajaksi.

Kunnista tulee elinvoiman rakentajia. Tulevaisuudessa menestyvät sellaiset kunnat, jotka pystyvät tavoitelähtöiseen toimintaan ja vaikuttavuuteen. Tämä vaatii vaihtuvia ja joustavia verkostoja, joissa julkiset ja yksityiset ovat tasaveroisia kumppaneita.

Elinkeinopolitiikkaa tulee jatkossa tehdä korostuneesti kumppanuus- ja verkostoperiaatteella, sillä yksikään kunta ei menesty yksin. Kunta on tulevaisuudessa vahvempi palveluiden kehittäjä, alusta erilaisille toimijoille ja kumppanuuksille.

Uskomme, että yrittäjien ja kunnan kumppanuusrooli vahvistuu nykyisestään.

 

Jotta kunnat voivat uudistaa omaa rooliaan, millaisia muutoksia mielestänne tulisi toteuttaa kuntalain osalta? 

Suomen Yrittäjien mielestä elinkeinotoiminnan harjoittaminen ei ole kunnan tehtävä.

Kunnan yleistä toimialaa on rajattava tiukasti, jotta kilpailuneutraliteettiongelmat saadaan hallintaan. Lähtökohtana tulee olla se, että kunnat ohjataan keskittymään perustehtäväänsä ja samalla saadaan julkinen sektori pois markkinoilta, jonne se ei kuulu. Tähän liittyy myös jo toteutettu osauudistus (ns. yhtiöittämispykälä).

Kunnalla pitää olla entistä selkeämpi vastuu markkinoiden toimivuudesta. On kunnan etu, ettei se päästä syntymään alueelleen yksityistä monopolia millekään toimialueelle eikä toisaalta itse ylläpidä julkista monopolia vaan avaa palveluitaan yhä enemmän muiden tuottamiksi.

 

Jotta kunnat voivat uudistaa omaa rooliaan, millaisia muutoksia mielestänne tulisi toteuttaa kuntapolitiikan osalta? 

1) Palvelualoitteet käyttöön kunnissa

Palvelualoite on mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan palvelun kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta siten, että palvelu voidaan tuottaa laadukkaammin ja halvemmilla kustannuksilla ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Palvelualoite lisää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja on osa edistyksellistä, rohkeaa kuntademokratiaa

Yksityisellä sektorilla kilpailu ja jatkuva laadun parantaminen ja toiminnan tehokkuuden arviointi ovat itsestään selvyyksiä. Julkisella puolella asia vaatii ajattelutavan muutosta kun kilpailuasetelmaa ei ole ollut.

Palvelualoite edistää kuntalaisten ja kunnan alueella toimivien tahojen osallistumista kunnan toimintojen kehittämiseen. Hyötyjä ovat mm. kustannustietoisuuden lisääntyminen, uusien palvelutuotantotapojen löytyminen sekä positiiviset vaikutukset alueen elinkeinoelämään.

2) Kuntalaisten ja yritysten digitaalisia osallisuus- ja vaikuttamiskeinoja lisättävä kunnissa

3) Elinkeinopolitiikka vahvempaan rooliin kunnissa, sillä onnistuessaan se parantaa työllisyyttä ja vahvistaa kunnan elinvoimaa

 

Suomen Yrittäjät

 

Susanna Kallama
elinkeinoasioiden päällikkö