HE 63/2017 vp Laki Hansel Oy:tä koskevan lainsäädännön muuttamisesta

Eduskunnan talousvaliokunnalle

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy -osakeyhtiöstä siten, että tuleville maakunnille ja sen hankintayksiköille avataan mahdollisuus käyttää yhtiötä. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi uusi säännös hankintatiedon käsittelyyn liittyvästä tietojensaanti-ja käsittelyoikeudesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.

Suomen Yrittäjien (SY) lausunto:

Suhtaudumme esitykseen varauksella. Katsomme, että esitykseen on tehtävä muutoksia eduskuntakäsittelyssä.

Yhteishankintayksiköiden käyttö on edellisen hankintalain voimassaollessa johtanut yleensä siihen, että hankinnat toteutuvat niin suurina kokonaisuuksina, että hankintasääntelyn pääasiallista tavoitetta eli kilpailua syntyy tyypillisesti lähinnä suurimpien toimijoiden kesken. On vielä liian varhaista sanoa, onko vuodenvaihteessa voimaan tullut hankintalaki hankinnan osittamisvelvoitteineen päästänyt pienempiä yrityksiä paremmin mukaan.

Myönteistä on, että maakuntia ei esityksessä velvoiteta hankintayksikön käyttöön, vaan se on ainoastaan mahdollisuus. Pidämme lakiesitykseen sisältyvää Hanselin näkemystä sille aiheutuvista 1 miljoonan euron kustannuksista varsin suurena. Sen tulisi näkyä hankintaneuvonnan yhteistyönä, joka kehittäisi hankintaosaamista maakunnissa.

Esityksen mukaan Hansel tarjoaisi maakunnille jatkossa sellaisia hankintatiedon käsittelyyn ja analysointiin sekä niihin liittyviin teknisiin ratkaisuihin liittyviä palveluita, joita se tarjoaa nykyisillekin asiakkailleen. Kun asiakaskunnan laajennuksen nähdään johtavan näin suuriin kustannuksiin, uhkana on, että määriteltyjen palveluiden sijaan Hansel tosiasiassa ryhtyy aktiiviseksi valtakunnalliseksi yhteishankintojen palvelukeskukseksi. Tämä olisi vastoin hallituksen linjauksia: Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa tällaisen yksikön valmistelu tietoisesti keskeytettiin asian kohtaaman laajan vastustuksen vuoksi.

SY ei kannattanut valtakunnallista yhteishankintayksikköä, koska hankkiessaan maakuntien puolesta se sulkisi käytännössä markkinoita pk-yrityksiltä. Mielestämme maakunnat ovat kooltaan ja johtamis-, ja strategiselta osaamiseltaan riittäviä toteuttamaan tarvittavat julkiset hankinnat siten, että uuden hankintalain tavoitteet toteutuvat. Lisäksi maakunnille väläytelty käyttövelvoite olisi ollut ristiriidassa maakuntien itsehallinnon kanssa.

Markkinapuute on edellytys usealle toiminnalle – tarvitsee objektiivisen toteajan

Viimeaikaisessa lainsäädäntökehityksessä on useita esimerkkejä kilpailuneutraliteetin turvaamisesta etukäteisellä markkinapuuteselvityksellä. Esimerkiksi kasvupalvelu-uudistuksessa maakunnan oman tuotannon perustamisen edellytys on, ettei markkinaehtoisia toimijoita ole. Myös jätelainsäädännön toissijaisen vastuun mukaiset palvelut edellyttävät objektiivisesti todettua markkinapuutetilannetta. Sama markkinapuutteen olemassaolon vaikutus toteutuu myös uuden hankintalain in house -rajojen soveltamisessa: rajat ovat korkeammat, mikäli muita toimijoita ei selvitetysti ole.

Markkinapuutteen selvittämisessä on tärkeää, että selvittäjänä on taho, joka ei itse ole ehdolla kyseisen palvelun toteuttajaksi. Muutoin syntyy intressiristiriita, objektiivisuus vaarantuu, ja tehty arvio markkinapuutteesta todennäköisemmin riitautuu. Vähimmilläänkin asia voi aiheuttaa ristiriitoja paikallisessa päätöksenteossa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto täyttäisi objektiivisuuden vaatimuksen, mutta sen valvonta näissä kysymyksissä on ainakin nykyisin luontevammin jälki-, kuin etukäteistä.

Hansel luonteva taho havaitsemaan mahdollisia markkinapuutteita

Ehdotamme, että Hanselia ohjattaisiin toimimaan markkinapuutteen selvittäjänä ja toteuttajana nykyisille ja tuleville asiakkailleen. Markkinapuute-analyysi olisi itsenäinen palvelu, eikä sen tarvitsisi liittyä hankintaprosessiin. Analyysin tulosta voitaisiin katsoa voimassaolevaksi esimerkiksi noin 2 vuotta. Mitä lyhempi aika, sitä vähäisempi on mahdollisesti esiin nouseva tarve säätää erillisestä muutoksenhausta markkinapuute-analyysipalvelulle.

Markkinapuutetta kartoittavat analyysipalvelut hyödyttäisivät yhteiskuntaa ainakin seuraavasti:

• Palvelulle on selvää tällä hetkellä patoutunuttakin kysyntää,
• Objektiivisuuden parantuessa riidat ja väitteet puolueellisuudesta vähenevät, jolloin säästetään prosessikustannuksissa,
• Etukäteinen selvitys antaisi oikeussuojaa sekä maakunnalle että palveluntarjoajalle, kun saavutetaan rauha investoida ja varautua, sekä
• Maakunnat ja niiden hankintayksiköt voisivat keskittyä hankintojen tekemiseen, valmisteluun, hankinnan kohteen substanssiosaamiseen sekä hankintojen osiin jakamisen kysymyksiin.

Suomen Yrittäjät

kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin