26.6.2017 klo 09:22
Lausunto

Suomen Yrittäjien lausunto ammatillisen koulutuksen asetusluonnoksiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa ammatillisen koulutuksen uuteen lainsäädäntöön liittyvään kahteen asetusluonnokseen. Ne koskevat ammatillisen koulutuksen rakentumista sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteita.

Asetukset tukevat pääsääntöisesti hyvin lain toimeenpanoa. Suomen Yrittäjät haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota joihinkin asetusten kohtiin, jotka saattavat vaikuttaa ammatillisen koulutuksen joustavuuteen ja nopeaan reagointiin toimintaympäristön muutoksessa.

Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta

Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen (2 luku)

Järjestämisluvan hausta (6 §) todetaan: ”Järjestämislupahakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään vuotta ennen koulutuksen suunniteltua aloittamisajankohtaa.”

Alueelliset ja alakohtaiset osaamistarpeiden muutokset voivat olla hyvin nopeita ja niiden ennakoiminen on usein vaikeaa. Koulutuksen reagoimisen osaamis- ja työvoimatarpeisiin tulee olla nopeaa.

Sen sijaan, että vaadittaisiin järjestämisluvan hakijalta pitkää odotusaikaa haun ja koulutuksen välille, tulee edellyttää ministeriöltä jatkuvaa hakemusten vastaanottamista ja korkeintaan neljän kuukauden käsittelyaikaa.

Järjestämisluvan myöntämisen tarkemmat taloudelliset edellytykset (8 §) -pykälässä koulutuksen järjestämislupaa hakevalta organisaatiolta vaaditaan mm. ”arvio maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden hallinnasta koulutuksen aloittamisvuonna sekä neljän sitä seuraavan vuoden aikana”.

Vaatimus neljän vuoden vakavaraisuusarviosta on kohtuuton sellaiselta toimijalta, joka hakee järjestämislupaa nopeasykliseen ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Pienen koulutusalan yrityksen on usein mahdotonta todentaa vakavaraisuutensa useiksi vuosiksi eteenpäin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista

Jotta ammatillisen koulutuksen opintosuorituksia palkitseva rahoitusjärjestelmä saadaan toimimaan, tulee opiskelijoiden opintosuoritusrekisteri (KOSKI) ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Perus- ja suoritusrahoitus (2 luku)

Tutkintojen ja muun koulutuksen painokertoimet (2 §) asetetaan viiteen kustannusryhmään tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella. Tämä laskentaperuste saattaa johtaa siihen, että joissain tutkinnoissa koulutuskustannukset nousevat korkeiksi koulutuksenjärjestäjän vanhentuneiden toimintatapojen vuoksi. Koulutuskustannukset voisivat olla huomattavasti pienemmät, jos siirryttäisiin esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntäviin oppimisympäristöihin. Kustannuslaskennassa tulisikin säännöllisesti selvittää kunkin tutkinnon todellisia kustannuksia.

Tutkintojen ja tutkinnon osien kustannusryhmän määräytymisessä (4 §) todetaan: ”Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tutkinnon osa kuuluu kustannusryhmään 1”. Kustannusryhmä 1 on matalin kustannusluokka. Tämä periaate on täysin ammatillisen reformin tavoitteiden vastainen. Tavoitteena on osaamisen hankkiminen, joko tutkintoja tai tutkinnon osia suorittamalla. Tutkinnon osien rahoitus tulee laskea aina sen kustannuskorin mukaan, johon tutkinto kuuluu.

Tutkintotyyppien ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen painokertoimet (5 §) määrittää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusrahoituksen painokertoimeksi 0,72 ja suoritusrahoituksen 0,36. Tämä on perusteltua silloin, kun henkilö on suorittanut tutkinnon lisäkoulutuksena. Kun henkilö suorittaa ko. tutkinnon ensimmäisenä perusasteen jälkeisenä tutkintona, tulisi painokertoimien olla 1,0. Tämä lisäisi koulutuksenjärjestäjien intressiä vailla tutkintoa olevien aikuisten kouluttamiseen.

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Veli-Matti Lamppu
toimitusjohtaja johtaja