18.8.2017 klo 09:16
Lausunto

Kierrätyksestä kiertotalouteen – Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Ympäristöministeriö

Valtakunnallinen jätesuunnitelma on kuuden vuoden välein tehtävä ja EU-direktiivin edellyttämä strateginen suunnitelma jätehuollon ja jätteiden synnyn ehkäisyn valtakunnallisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Jätesuunnitelmaan on valittu neljä painopistealuetta: rakentamisen jätteet, biohajoavat jätteet, yhdyskuntajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Asetetuilla tavoitteilla ja toimenpiteillä tähdätään jätemäärien kasvun hillitsemiseen ja kierrätyksen kasvuun sekä materiaalikiertojen turvallisuuteen. Kun valtio hyväksyy suunnitelman, sen toimenpiteet ovat valtionhallintoa sitovia. Suunnitelma sisältää toimenpidesuosituksia myös yrityksille ja muille sidosryhmille.

Pidämme positiivisena, että valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 laaditaan. Näin yrityksille muodostuu kuva siitä, mihin jätteiden synnyn ehkäisyn ja jätteiden käsittelyn toimet tullaan todennäköisesti suuntaamaan, ja voidaan hahmotella, miten ne vaikuttavat yritystoimintaan. Myös kansantaloudellisesti on järkevää hahmottaa jätepolitiikan kirjoa ja optimaalisinta keinovalikoimaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jätesuunnitelman keskeisissä vaikutuksissa todetaan, että jätesuunnitelmalla on talouteen pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia. Selvää vaikutusarviota taloudellisesta näkökulmasta ei kuitenkaan esitetä. Lisäksi jätesuunnitelmassa mainitaan, että kierrätystavoitteisiin yltäminen edellyttää myös merkittäviä taloudellisia panostuksia ja tämä saattaa merkitä jätehuoltokustannusten nousua.

  • Painotamme, että jätesuunnitelman toimenpiteiden suhteen tulee arvioida niin taloudelliset kuin yritysvaikutukset erityisesti kustannustehokkuus näkökulmasta. Näin pystytään varmistumaan, että optimaalinen keinovalikoima tavoitteiden saavuttamiseksi tullaan ottamaan käyttöön.

Katsomme, että kiertotalouden toimintaperiaatteilla voidaan luoda pidemmällä aikavälillä ympäristöä säästäen valtavasti liiketoimintamahdollisuuksia.

  • Näemme positiivisena jätesuunnitelman toimenpiteet, joissa pyritään luomaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätysalalla. Lisäksi vapaaehtoiset toimet on suositeltavia suhteessa tiukkaan sääntelyyn. Tuemme myös toimia, joilla syvennetään kiertotalouteen liittyvää tutkimus-, kokeilu- ja tilastointitoimintaa sekä panostusta koulutukseen ja viestintään.

Haluamme kuitenkin muistuttaa, että seuraaviin asioihin tulee kiinnittää huomiota toimenpiteiden käytäntöön panemisessa:

  • Muistutamme, että julkisissa hankinnoissa asetettavien kriteerien tulee olla toteutettavissa ja ne eivät saa aiheuttaa yrityksille kohtuutonta hallinnollista taakkaa kriteerien täyttämisen todentamisessa, eivätkä asettaa pieniä yrityksiä heikompaan kilpailuasemaan. Uuden hankintalain tuoma, julkisrahoitteinen hankintaneuvonta, jota yrittäjäjärjestö maakunnissa toteuttaa, on tässä asiassa niin yrittäjien kuin viranomaisten apuna veloituksetta.
  • Jätesuunnitelmassa on mainittu jakamistalouden lisäämisen mahdollisuuksista. Näemme jakamistaloudessa samanaikaisesti mahdollisuuksia ja riskejä. Oikeilla pelisäännöillä jakamistalous tarjoaa merkittävää potentiaalia yrittäjyydelle ja kasvulle tuoden samalla ympäristöhyötyjä. Samaan aikaan se voi kuitenkin huonosti toteutettuna vakavasti vaurioittaa tai jopa tuhota yritystoimintaa ja talouttamme. Mielestämme jakamistalouden tulee olla tulevaisuudessa reilua. Se ei saa olla rinnakkainen, epävirallinen talous. Markkinoilla ei voi olla tilannetta, jossa osalla toimijoista ei ole juuri mitään yhteiskunnallisia velvoitteita ja osalla on harteillaan raskas sääntely. Tämä johtaisi todennäköisesti epäterveeseen kilpailuasetelmaan. Katsommekin, että on tärkeää, että jakamis- ja vuokraustalouden edistämisessä edellytetään pelisääntöjen ja verotuskäytäntöjen kehittämistä.
  • Mahdollisessa joutsenmerkin käyttöönoton laajentamisessa uusiin toimialoihin tulee arvioida, mitkä mahdollisuudet pienimmillä yrityksillä on toteuttaa mahdolliset kriteerit.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Sampo Seppänen
pääekonomisti ekonomisti