Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yritysten ja yritysten liittymien sisämarkkinoista (SMIT)

Talousvaliokunta

Esitys

Komissio ehdottaa, että sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon tehostamiseksi komissiolla olisi jatkossa tietyissä tilanteissa ja tietyin edellytyksin mahdollisuus kerätä tietoa suoraan yrityksiltä. Tätä tiedonkeruuta varten komissio perustaisi erityisen tietojenkeruutyökalun, Single Market Information Tool (SMIT).

Esityksen mukaan sisämarkkinoiden häiriöt ovat usein seurausta yritysten sisämarkkinoiden toimintaa haittaavasta käyttäytymisestä. Esimerkkeinä tällaisesta toiminnasta voidaan mainita asiakkaiden maantieteelliseen sijaintiin liittyvä syrjivä kohtelu, tuotteiden jakeluun liittyvät ongelmat sekä alueittain pirstaloituneet rahoitusmarkkinat. Neuvosto on toistuvasti kehottanut komissiota keskittämään tutkimuksensa kansantalouden toiminnan kannalta kaikkein haitallisimpiin sisämarkkinarikkomuksiin ja priorisoimaan tällä perusteella ne asiat ja talouden sektorit, joihin se ensisijaisesti rikkomusasioina puuttuu.

Voidakseen tehokkaasti toteuttaa tätä neuvoston vaatimusta, komissiolla on esityksen mukaan oltava mahdollisuus hankkia kattavasti ja yksityiskohtaisesti tietoa tutkittavana olevan markkinan tai markkinasegmentin toiminnasta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yksityiskohtaista tietoa markkinoiden koosta ja markkinatoimijoiden käyttäytymisestä (esimerkiksi niiden kustannusrakenteesta, tuotoista ja hinnoittelupolitiikasta).

Suomen Yrittäjien lausunto

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että Euroopan komissio pyrkii löytämään uusia keinoja sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Suomen Yrittäjät pitää kuitenkin esiin tuotuja keinoja päästä esityksen tavoitteeseen ongelmallisina. Esitetty tiedonkeruutyökalu (SMIT) kohdistuu yrityksiin vaikka jäsenvaltiot ja komissio ovat vastuussa esteiden poistamisesta sisämarkkinoilta siten, että ne toimisivat tehokkaasti. Viimeinen asia mitä yritykset kaipaavat tässä tilanteessa on lisää pakottavia velvoitteita ja byrokratiaa. Komission tulisi ennemminkin kehittää pakottavat työkalut väärinkäytösten korjaamiseksi siten, että jäsenvaltiot korjaisivat ongelmat ilman, että pakottavat säännökset kohdistuisivat yrityksiin. Jäsenvaltiot ovat suurimmaksi osaksi vastuussa sisämarkkinoiden sirpaloitumisesta, eikä yritykset. Esityksessä korostetaan sitä, että se olisi viimesijainen keino saada tutkinnassa tarvittavia tietoja ja vain, jos kaikki muut komission käytössä olevat tietojensaantikeinot ovat epäonnistuneet. On myönnettävä, että joissain tapauksissa joidenkin yritysten toiminta voi vaikuttaa negatiivisesti sisämarkkinoiden toimintaan. Tällöin komissiolla tulisikin olla oikeutus tarkastella sisämarkkinoita ja kerätä tietoja.

Esitys ei kuitenkaan riittävän selvästi tuo ilmi, että mitä muita keinoja tiedon hankkimiseksi tulisi käyttää ennen kuin tiedonkeruutyökalua (SMIT) ruvetaan käyttämään viimesijaisena keinona. Esitykseen tarvittaisiin konkreettinen listaus menettelyistä tai keinoista, joita tulisi toteuttaa ennen kuin tiedonkeruutyökalun (SMIT) prosessia ruvettaisiin käyttämään.

Esityksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan komissio voi pyytää tietoja jos tiedot eivät ole riittäviä tai asianmukaisia eikä niitä ole mahdollista hankkia kohtuullisessa ajassa. Ei voida pitää hyväksyttävänä, että yritykset joutuvat maksamaan seuraamuksista, jos myöhästymiset tai viivytykset ovat johtuneet muista instituutioista tai viranomaisista.

Suomen Yrittäjät vastustaa asetusehdotuksen keinoja vaatia sanktiouhkaisesti yrityksiltä tietoja. Tämän osalta esitystä voidaan pitää erittäin ongelmallisena. Tietojenvaihdon tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen ja siten yritystä ei tulisi rangaista vastausten antamattomuudesta, väärien tai harhaanjohtavien tietojen luovuttamisesta tai jos tiedot eivät ole riittävän kattavia.

Suomen Yrittäjät vastustaa, että pk-yrityksiä tuodaan tällaisen sanktiojärjestelmän piiriin. Kyselyt aiheuttavat kustannuksia ja ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Pk-yritykset ovat erityisen haavoittuvaisia byrokratialle ja velvoitteille. EU:n ja hallituksen tavoitteena on vähentää yritysten hallinnollista taakkaa, tämä esitys päinvastoin lisää sitä.

Mikroyritykset on suljettu soveltamisalasta, ja pk-yrityksiltä tietoa pyydettäisiin vain harvassa tilanteessa. On toisaalta hyvä, että mikroyritykset eivät ole esityksessä mukana. Kuitenkin ongelmaksi voi tällöin muodostua kyselytutkimuksen luotettavuus. Suurin osa yrityksistä on mikroyrityksiä, ja iso osa yrityksistä on pk-yrityksiä. Riskinä olisi, että tulevan EU-lainsäädännön pohjaksi tulisi puutteellista selvitystä, kun vain isoimpia yrityksiä kuultaisiin ja mikro- ja pk-yrityksiä ei otettaisi riittävästi huomioon uutta lainsäädäntöä.

Liikesalaisuuksien luovuttaminen nähdään myös erityisen ongelmallisena. Yritykset eivät halua luovuttaa liikesalaisuuksiin perustuvaa tietoa. Ehdotuksen mukaan yritysten luottamuksellisia tietoja suojataan ja tietoja voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on hankittu. Kuitenkin yksikin liikesalaisuuksien tietovuoto voi vahingoittaa yritystä merkittävästi. Lisäksi on mietittävä, että miten läpinäkyvänä voidaan pitää sellaista lainsäädäntöä, joka säätäminen perustuu salassa pidettäviin liikesalaisuuksiin.

Suomen Yrittäjät pitää Suomen kantaa ja siinä olevia ehdotuksia erityisen kannatettavina. Siihen olisi tärkeä lisätä edellä esiin tuotu konkreettinen listaus menettelyistä tai keinoista, joita komission tulisi toteuttaa ennen kuin tiedonkeruutyökalun (SMIT) prosessia ruvettaisiin käyttämään.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Petri Holopainen
lainopillinen asiamies