Suomen Yrittäjien lausunto digitaalisen infrastruktuuristrategian kuulemistilaisuuteen

Liikenne- ja viestintäministeriö

Laajakaistayhteydet ovat tietoyhteiskunnan tärkeintä perusinfrastruktuuria. Jos data ei liiku tai sen siirtäminen sakkaa, hyytyvät tuotannon rattaat ja tuottavuutta ja hyvinvointia edistävät innovaatiot.

Siksi on tärkeätä, että Suomi pitää huolen digitaalisen infransa laadusta ja kattavuudesta. Julkisen sektorin ohjausrooli on tässä suhteessa keskeinen, ja siksi käynnissä oleva strategiatyö ja sitä seuraavaa jalkautus on tärkeätä tehdä asiaankuuluvalla vakavuudella ja vaikuttavuudella.

Yritysten digitalisaation taso vaihtelee

Selvitystemme mukaan noin joka kymmenes kotimainen yritys on vahvasti digitaliseesti suuntautunut. Näistä yrityksistä 60 prosenttia on perustettu 2000-luvulla ja ne ovat muihin yrityksiin nähden kasvuhakuisempia ja nopeammin kasvavia.

Harmillisesti peräti joka kolmas yritys on pudonnut digikelkasta, eikä juuri hyödynnä verkkosivuja tai merkittävissä määrin muitakaan digitaalisia työkaluja, prosesseja tai kanavia.

Näiden kahden ääripään väliin mahtuu iso kirjo digitalisaatiosta kiinnostuneita yrityksiä, joista osa on paremmin ja osa heikommin kartalla liiketoimintansa digitoinnissa. Yrittäjän oma kiinnostus uutta teknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan on keskeisin menestystekijä yrityksen toiminnan digitalisoimisessa.

Tietoliikenneyhteydet erottamaton osa kilpailukykyä

Kiihtyvää vauhtia etenevä digitalisaatio murtaa laajemman yhteiskunnan ja erityisesti liiketoiminnan rakenteita altistaen aiemmin suojassa olleet kotimarkkinoiden sopukat globaalille kilpailulle. Samalla se ruokkii myös uutta kasvua ja kehitystä.

Jokainen yritys kohtaa digitaalisen murroksen omalla tavallaan. Kohtaamiseen vaikuttavat yrityksen toimialan, sijainnin, asiakaskunnan, kilpailijoiden ja alihankkijoiden lisäksi liiketoimintamalli sekä sen toteuttamiseen sovelletut työvälineet, prosessit, organisaatiomallit sekä eritoten yrittäjän ja työntekijöiden osaaminen.

Nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat erottamaton osa yhä useamman yrityksen toimintaa ja kilpailukykyä. Niillä on erittäin suuri merkitys siihen, miten yrityksemme ja niiden omistajat kykenevät tarttumaan käsillä oleviin mahdollisuuksiin sekä uudelleen luomaan itsensä ja kokonaisia toimialoja.

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan yritysjohtajista 39 prosenttia ja talous- tai kehitysjohtajista yli puolet nimesi tietoliikenneyhteydet keskeiseksi kehittämiskohteeksi alueellaan.

Strategiset ohjausinstrumentit mietittävä huolella

Digitaalisen perusinfran strateginen rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen edellyttävät (1) laajasti jaettuja ja riittävän kohdennettuja tavoitteita, (2) toimivia markkinoita, (3) ketterää lupakäytäntöä ja kokeiluihin kannustavaa toimintaympäristöä:

(1) Mielestämme strategian tavoitteiden on katettava niin laajakaistaverkon toimivuuteen ja kattavuuteen (loppukäyttäjänäkökulma) kuin sen rakentamiseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvät seikat (prosessi- ja tuottajanäkökulma). Molemmissa on rima asetettava kansainväliselle huipputasolle.

Se, määritelläänkö strategiaan määrällisiä vai laadullisia tavoitteita, ei ole niin tärkeää kuin se, mitkä ovat ne julkisen vallan ohjausinstrumentit, joilla strategian kannalta olennaiset tahot saadaan sitoutettua tavoitteiden saavuttamiseen ja tarvittavaan yhteistyöhön. Niin tavoitteiden kuin ohjausinstrumenttien laadinta on tehtävä laajapohjaisesti sidosryhmien kanssa, mutta yhteiskunnan kokonaisetuun keskittyen.

(2) Kiinteän valokuituyhteyden rakentamisen tunnistettuihin markkinaongelmiin on suhtauduttava vakavasti ja ne on nähtävä julkisen ja yksityisen sektorin yhteisenä strategisena kehityshaasteena. Tulevaisuuden digipalvelut edellyttävät huippunopeita yhteyksiä, joita langattomilla verkoilla ei välttämättä saavuteta. Siksi kiinteiden yhteyksien rakentaminen on otettava infrastruktuuristrategian keskiöön unohtamatta kuitenkaan langattomien verkkoyhteyksien kattavuutta ja seuraavan sukupolven langattoman teknologian kehitystyötä.

(3) Laajakaistan rakentamisen lupakäytäntöjä on varsinkin kuntatasolla yhtenäistettävä ja kevennettävä. Esimerkiksi ilmoitusmenettelyllä tapahtuvaa tiealueella työskentelyä voitaisiin laajentaa. Kaavoituksessa kaikkinensa on otettava nykyistä ennakoidumpi näkökulma digi-infran rakentamiseen. Uudenlaiset ketterämmät rakentamismenetelmät, kuten mikrosahaus, on myös otettava hallitusti mutta määrätietoisesti käyttöön.

Yrittäjäkentän tuki kannattaa hyödyntää

Suomessa on noin 283 000 yritystä, joista Suomen Yrittäjien jäseniä on yli kolmannes. Digitaalisen infrastruktuuristrategian jalkautuksessa kannattaakin hyödyntää järjestömme asiantuntemusta ja empiiristä tietoa. Keskusjärjestömme lisäksi varsinkin paikalliset (397 kpl) ja alueelliset (20 kpl) yrittäjäyhdistyksemme ovat laajakaistaratkaisuista vastaaville viranomaisille ja tuottajille verrattoman hyviä suunnittelu- ja viestintäkumppaneita.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Joonas Mikkilä
toimitusjohtaja digi- ja koulutusasioiden päällikkö