Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi jätelain muuttamisesta

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa otsikkoasiasta. Luonnos koskee hallitusohjelmaan kirjatun kuntien yksinoikeuden rajaamisen toteuttamista (jätelain 32 §) sekä hankintalain yleisistä sidosyksikkösäännöksistä poikkeamista (jätelain 145a §). 

Tämä esitys ei sisällä niitä muutosehdotuksia, joiden avulla kunnan toissijaisen jätehuoltovastuun (TSV) määritelmää täsmennettäisiin, ja joilla luottamus ja läpinäkyvyys kuntaomisteisten yhtiöiden toimintaan saataisiin palautettua valvontakeinoja tehostamalla. Nämä jätelain 33 §:n ja 44 §:n täsmennykset annetaan yhdessä markkinapaikkaa koskevan esityksen kanssa myöhemmin vuoden 2018 aikana.

Edellytämme toimijoiden tasapuolista kohtelua

Jätetoimialalla on pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset isot yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa samoista asiakkaista. Käytännössä kyseessä on keskustelu hankintalainsäädännön sidosyksikkömääritelmistä, joiden mukaan kuntayhtiö voi kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään 5 prosentin tai 500 000 euron edestä. 

Ympäristöministeriö esittää, että jätetoimialalla poikettaisiin hankintalain säännöksistä pienten yritysten vahingoksi. Erityisen ongelmallisen voidaan pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voivat kilpailla yritysten kanssa 10 prosenttia toiminnastaan aina vuoteen 2030 saakka. Siirtymäajan jälkeen määritelmä palautuisi 5 prosenttiin. 

Pidämme erittäin perusteettomana, että ministeriö esittää jätetoimialalle sellaista kilpailua vääristävää lainsäädäntöä, jota ei ole pidetty mahdollisena millään toisella toimialalla. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että kokoluokaltaan monikymmenkertaisella sote-toimialalla määritelmä tulee hankintalaista ja toimialakohtainen siirtymäsäännös ulottuu vain vuoden 2021 loppuun.

Esityksen mukaan kuntayhtiö voisi saada epäreilua etua 10 prosenttia liikevaihdostaan. Se voi tarkoittaa käytännössä useita miljoonia euroja. Perusteeton etuoikeus syntyy siitä, että kunnallisella osakeyhtiöllä on julkisilla verovaroilla rakennettu infrastruktuuri, kalusto, henkilökunta ja resurssit, jotka ovat olemassa kunnan velvoitteiden hoitamiseksi. Myös kunta-asiakkaat ja tulovirrat on jo etukäteen taattu ja olemassa. Yksityisen pienyrityksen tulee omin varoin tehdä nämä asiakashankinnat ja investoinnit. On selvää, ettei asetelma ole tasapainoinen ja reilu, jos kuntayhtiö lähtee toimimaan markkinoilla kilpaillen samoista asiakkaista yritysten kanssa. Esityksen vaikutusarvioinnissa ei ole otettu huomioon yrityksiin ja markkinoihin kohdistuvia vaikutuksia, esimerkiksi menetettävien ja syntymättä jäävien investointien valossa.

Selvyyden vuoksi muistutamme, ettei edellä esitettyä tilannetta ole käsillä liikelaitosten, kuten HSY:n osalta. Nämä toimijat eivät kilpaile yritysten kanssa asiakkaista, vaan hoitavat ainoastaan kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Myöskään kaikki kuntayhtiöt eivät toimi markkinoilla tai toiminta on hyvin vähäistä. Jos kuntayhtiö haluaa toimia markkinoilla säännöksiä enemmän, sekin on sallittua. Tällöin vain tietyt etuoikeudet eivät enää ole näiden yhtiöiden osalta sallittuja.

Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna, että kuntaomisteiset osakeyhtiöt ovat lain silmissä samalla viivalla pienten yritysten kanssa, kun toimitaan kunnan vastuun ulkopuolella ja kilpailuilla markkinoilla. Ensisijaisena vaihtoehtona olisi hankintalain noudattaminen suoraan ilman jätetoimialle asetettua omaa sidosyksikkösääntelyä. 

Vaadimme ainakin, että jätehuollossa on samat pelisäännöt siirtymäaikojen suhteen kuin muilla toimialoilla. Esitetty 12 vuoden siirtymäaika on perusteettoman pitkä, ja sitä tulee lyhentää siten, että 5 prosentin sidosyksikkörajaa ryhdytään noudattamaan vuoden 2020 alkaen. Toissijaisesti katsomme, että siirtymäaika ei saisi olla ainakaan sote-toimialalle asetettu siirtymäaikaa pitempi.

Markkinapaikkaa koskeva valmistelu ja rahoitus taattava – TSV-täsmennykset tarvitaan

Jätelain 33 ja 44 pykäliin suunnitellut täsmennykset tulee toteuttaa tietyin rajauksin kesäkuussa 2017 esitetyn luonnoksen mukaisesti. On tärkeää, että kunnan vastuulla olevan toiminnan täsmentäminen TSV-palveluiden osalta on tärkeää varsinkin, kun TSV:n ongelmat huomattiin jo hankintalain valiokuntakäsittelyssä. Myös tehokkaan ja läpinäkyvän kilpailullisen valvonnan kannalta on tärkeää, että kirjanpidon eriyttämisvelvollisuutta täsmennetään nykyisestä.

Samalla pidämme tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa toteutuakseen riittävän rahoituksen. Hanke on hyvä, ja valmistuessaan se avaisi kilpailua, parantaisi kuntalaisten jätehuollon palveluja sekä vaikuttaisi tätä kautta kustannuksiin alentavasti. Koska poliittista tahtotilaa tätä hyvää hanketta kohtaan on, se täytyy toteuttaa nopeutetussa aikataulussa jo ensi vuoden kuluessa. Riittävää kunnianhimoa aikatauluihin tarvitaan, jotta tavoite saattaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä toteutuisi.

Muita huomioita

Hallitusohjelmassa on ilmaistu tahtotila rajata kunnan vastuuta kotitaloudessa syntyvien jätteiden jätehuollon järjestämiseen. Suomen Yrittäjät pitää kuntien yksityisoikeuksien poistamista, markkinoiden avaamista ja yrittäjyyden edistämistä oikeana suuntana myös jätehuollon markkinoiden osalta. 
Hallituksen esitysluonnos ei kaikilta osin vastaa hallitusohjelman kirjausta, vaan kuntien omien jätteiden jätehuolto jäisi edelleen kunnille. Yksinoikeuksien rajaaminen asumisessa syntyvään jätteeseen selkeyttäisi jätehuollon vastuunjakoa, vahvistaisi alan markkinoita sekä toteuttaisi hallitusohjelma suoraan sekä välillisesti myös muita tavoitteita yrittäjyyden, kilpailullisuuden ja kilpailuneutraliteetin vahvistamisesta.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät


Janne Makkula                    Tiina Toivonen
työmarkkinajohtaja            lainsäädäntöasioiden päällikkö