Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi ”Laskutuspalvelu-yritysten ja niiden käyttäjien verokysymyksiä”

Verohallinto

Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä. Seuraavassa esitämme joitain huomioita luonnoksesta.

Lausunto

1 Johdanto

Ohjeluonnoksessa todetaan, että vaikka työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä laskutuspalveluyrityksiä käyttäviä henkilöitä pidetään yrittäjinä, verotuksessa laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja voivat kuitenkin sopia työsuhteen muodostumisesta. Tällöin laskutuspalveluyritys on työn suorittajan työnantaja. Edelleen todetaan, että käytännössä laskutuspalveluyritys on työn suorittajan muodollinen työnantaja, koska se ei esimerkiksi hanki asiakkaita, jolle työ tehdään, se ei tee työtä koskevia sopimuksia eikä se sovi työtä koskevasta veloituksesta työn suorittajan asiakkaiden kanssa. Laskutuspalveluyritys ei myöskään johda ja valvo työn suorittajan tekemää työtä, kuten työnantaja normaalisti tekee.

Käsityksemme mukaan ohjeessa otetaan kanta, jonka mukaan laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja voivat vapaasti sopia, että kyseessä on verotuksellisesti työsuhde, ja että laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalle maksama korvaus on EPL:n mukaista palkkaa, vaikka Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa (diaarinro A4/200/2017) kuvatut työsuhteen tunnusmerkit eivät täyttyisi. 

Selvyyden vuoksi asiaa olisi hyvä kuitenkin vielä hieman tarkentaa. Käsityksemme mukaan laskutuspalveluyritys ja työnsuorittaja eivät kuitenkaan voisi sopia myös toimeksiantosuhteen muodostumisesta, jos Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa kuvatut toimeksiantosuhteen tunnusmerkit eivät täyttyisi. 

4 Palkan ja työkorvauksen kerryttäminen

Ohjeluonnoksessa todetaan, että jos työn suorittaja voi itse päättää, nostaako hän palkan heti vai kerryttääkö hän sitä useammalta laskulta, kyse on niin sanotusta palkan disponoinnista. Edelleen luonnoksessa todetaan, että tällaisessa tilanteessa työn suorittaja on saanut palkan hyväkseen EPL 11 §:n mukaisesti jo silloin, kun laskutuspalveluyritys olisi voinut maksaa palkan hänelle. Sama koskee työkorvausta.

Käsityksemme mukaan, jotta kyse on palkan disponoinnista edellä kuvatulla tavalla, työn suorittajalla tulee olla aito mahdollisuus päättää korvauksen nostamistavasta siten, että hän voi valita eri vaihtoehdoista. Ainoastaan sopimuksen allekirjoittaminen, jossa esimerkiksi todetaan palkkion maksu kerran kuukaudessa, ei vielä olisi tällaista disponointia.

5 Laskutuspalveluyrityksen perimän palkkion vähentäminen 

Ohjeluonnoksessa todetaan, että laskutuspalveluyrityksen perimä palkkio ei ole EPL 15 §:ssä tarkoitettu työstä välittömästi aiheutunut meno, eikä sitä voida vähentää ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Lisäksi ohjeessa todetaan, että laskutuspalveluyrityksen työn suorittajalta perimä palkkio on työn suorittaja tulonhankkimiseen liittyvä meno ja viitataan palkasta tehtäviä vähennyksiä koskevaan TVL 95 §:ään. 

Selvyyden vuoksi kohdassa olisi hyvä esimerkillä avata, miten palkkion käsittely työn suorittajan verotuksessa toteutuu sekä ennakkoperinnässä että omassa henkilökohtaisessa verotuksessa. Lisäksi ohjeessa olisi selvyyden vuoksi todettava kustannuksen käsittely työkorvauksen saajan tilanteessa.

6 Työnantajan sairausvakuutusmaksun peruste

Ohjeluonnoksen mukaan mikäli laskutuspalveluyritys veloittaa työn suorittajalta maksamansa sairausvakuutusmaksun palkanmaksun yhteydessä, maksu on työn suorittajan tuloverotuksessa vähennyskelpoinen kulu hänen tuloverotuksessaan TVL 95 §:n mukaisesti.

Käsityksemme mukaan sairausvakuutusmaksun käsittely ennakkoperinnässä ja työn suorittajan verotuksessa olisi tässä tapauksessa vastaava kuin edellä kohdassa 5 mainitussa palkkion käsittelyä koskevassa tilanteessa. Selvyyden vuoksi sairausvakuutusmaksun käsittelystä voisi lisätä esimerkin tai viitata kohtaan 5.

7 Vakuutetun sairausvakuutusmaksun peruste ja vuosi-ilmoittaminen

Eläkevakuutusyhtiöt ovat 1.5.2017 linjanneet, että laskutuspalveluyritystä käyttävät työn suorittajat ovat yrittäjiä, joiden on vakuutettava itsensä yrittäjän eläkelakien mukaan, jos säädetyt edellytykset täyttyvät. Ohjeluonnoksessa esitetään erilaisin esimerkein TyEL-maksujen perimisen käsittelyä vuoden 2017 aikana.

Käsityksemme mukaan eläkevakuutusyhtiöiden kannanotto on ollut linjaus eikä suoraan yrityksiä velvoittava. Näin ollen käytännössä on voinut esiintyä tilanteita, joissa TyEL-maksun perimistä koskeva käsittely on muutettu jossain vaiheessa vuoden 2017 aikana, mutta ei välttämättä juuri 1.5.2017 alkaen. Nähdäksemme tämä tulisi jollain tavoin huomioida myös ohjeessa.

8 Työeläkemaksu ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu verokortilla

Ohjeluonnoksen taulukossa on lueteltu maksetun korvauksen ja sairausvakuutusmaksun perusteita eri tilanteissa. Käsityksemme mukaan on myös laskutuspalveluyrityksiä käyttäviä työkorvauksen saajia, joilla on y-tunnus. 

9 Arvonlisäverotus

Ohjeluonnoksessa käsitellään arvonlisäverotusta melko lyhyesti. Nähdäksemme ohjeessa tulisi vielä tarkemmin selventää, että työsuhteessa arvonlisäverokohtelu ratkeaa nimenomaisesti laskutuspalveluyrityksen arvonlisäverovelvollisuuden mukaan. Tästä seuraa muun muassa seuraavat asiat:

  • arvonlisäverollisen toiminnan alaraja (10 0000) arvioidaan laskutuspalveluyrityksen liikevaihdon perusteella (ei työn suorittajan) ja
  • työn suorittajan mahdollisiin kustannuksiin liittyvät arvonlisäverot eivät ole hänelle vähennyskelpoisia.

Ohjeluonnoksessa todetaan myös, että AVL:n mukaan osa palveluista voi olla verottomia, esimerkiksi terveydenhoitopalveluja. Verottomuus edellyttää muun viranomaisen lupaa tms. Jos laskutuspalveluyritys myy näitä palveluja, samat verottomuuden edellytykset koskevat sitäkin.

Ohjeessa tulisi vielä tarkentaa edellä mainittua ja siitä seuraavia seikkoja esimerkein. Eli mikäli työn suorittaja, esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilö, on työsuhteessa, arvonlisäverokohtelu määräytyy laskutuspalveluyrityksen arvonlisäverovelvollisuuden mukaan eikä työn suorittajan arvonlisäverovelvollisuuden mukaan. Mikäli kyse on sen sijaan toimeksiantosuhteesta, arvonlisäverokohtelu määräytynee työn suorittajan arvonlisäverovelvollisuuden mukaan. Myös tästä olisi selvyyden vuoksi hyvä lisätä esimerkki.

Suomen Yrittäjät


Sanna Linna-Aro
veroasiantuntija