Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta – yrittäjien näkökulma

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitykseen esittämistä muutoksista.
Suomen Yrittäjät pitää palvelutuottajalain uudistamista tarpeellisena ja lakiesitystä kokonaisuudessaan hyvänä. Siirtyminen ennakkolupaan pohjautuvasta järjestelmästä rekisteröintiin perustuvaan menettelyyn joustavoittaa järjestelmää ja vähentää yrittäjiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.

1.    Erilaiset tuottajat yhdenvertaiseen asemaan

Lain soveltaminen kaikkiin palveluntuottajiin samanlaisena on oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuuskysymys. Kaikkien palveluntuottajien yhdenmukainen kohtelu on välttämätöntä myös tasapuolisten kilpailuolosuhteiden näkökulmasta. Kun lakia sovelletaan samalla tavalla kaikkiin tuottajiin, selkeytyvät myös rekistereitä ylläpitävien viranomaisten tehtävät.
Myös kansalaiset saavat tarvitessaan kootusti yhtäläistä tietoa erilaisista palveluntuottajista. Viranomaisen sote-palveluntuottajille asettamat ehdot ja niiden täyttymisen valvonta lisäävät asiakkaiden luottamusta. Asiakkaan ja potilaan on voitava luottaa siihen, että palveluntuottajarekisteriin hyväksytty toimija tuottaa palveluja lain edellyttämällä tavalla ja omaa riittävän osaamisen kyseisten palveluiden tuottamiseen omistuspohjasta riippumatta.

2.    Uudistusten mahdollistettava kehittäminen

Vastuullisen palvelutuottajan termin muuttaminen valtuutetuksi palveluntuottajaksi on perusteltua, koska uusi termi kuvaa paremmin palveluntuottajan tehtäviä. Sinänsä valtuutetun palveluntuottajan tehtävät ovat perusteltuja.
Luopuminen ennakkovalvonnasta mahdollistaa valvonnan kohdistamisen tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa riskiperusteisesti. Muutos on yrittäjien näkökulmasta hyvä ja toivottava.
Mahdollisuus hyödyntää yhteistä palveluyksikköä vähentää palveluntuottajien hallinnollista taakkaa, koska yhteiseen palveluyksikköön voidaan kerätä ja sieltä toimittaa kootusti viranomaisten tarvitsemat toiminta- ja taloustiedot. Yhteistä palveluyksikköä voidaan hyödyntää myös asiakastietoihin liittyvien tietokantojen keräämisessä ja välittämisessä kansallisille rekisterijärjestelmien ylläpitäjille.
Laista, kuten lainsäädännöstä yleensäkään ei saa tehdä kehittämistä ja innovaatioita hidastavaa. Siksi on perusteltua, että rekisteröintivaiheessa asetettavia ehtoja ei määritellä liian yksityiskohtaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön esittämä täsmennys siitä, että ehdot voivat koskea palvelutuotantoon käytettäviä tiloja, henkilöstöä, omavalvontaa, valvovalle viranomaiselle toimitettavia tietoja, rekisteröinnin määräaikaisuutta taikka itse palvelun sisältöä ja menettelytapoja, on riittävä.
Rekisteristä poistaminen tarvittaessa on yrittäjienkin näkökulmasta hyvä, näin rekisteri pysyy ajantasaisena ja luotettavana. Oleellista on kuitenkin, että eri valvontakeinojen käyttäminen aloitetaan lievemmästä keinosta ja palveluntuottajalle annetaan asianmukainen aika ja mahdollisuus korjata puute.

3.    Rekisterien luovutus liiketoimintakauppojen yhteydessä mahdollistettava

Nykyisellään laki potilaan asemasta ja oikeuksista ei salli potilasasiakirjojen luovutusta eteenpäin, ellei luovutukselle ole asiakkaan suostumusta tai lakiin perustuvaa syytä. Asiakkaan suostumuksellakaan rekisterinpitäjää ei voida sitovasti vaihtaa. Nykyinen potilaslaki sallii tietojen siirtämisen ainoastaan silloin, kun potilaan hoito tai hoidon suunnittelu sitä vaatii. Koko rekisterin siirtäminen ei nykyisellä lailla onnistu, ellei muuhun lainsäädäntöön, kuten palveluntuottajalakiin tehdä asiaan liittyvää erillistä valtuutusta.
Uuteen palveluntuottajalakiin pitäisikin saada selkeä sääntely, joka oikeuttaa siirtämään liiketoimintakaupan yhteydessä siirrettävään liiketoimintaan kuuluvat potilasasiakirjat ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjat. Tällöin myös asiakirjojen säilytysvastuun tulisi siirtyä asiakirjojen luovutuksen yhteydessä. Ongelmaa ei ole, jos yritysjärjestelyitä tehdään fuusiolla, jolloin oikeuksien ja velvollisuuksien siirto perustuu osakeyhtiölakiin. Liiketoimintakaupassa ja tiukasti arvioiden myös itsenäisen ammatinharjoittajan toiminnan yhtiöittämisessä tällainen potilasasiakirjojen siirto yhdeltä y-tunnukselta toiselle puuttuu.
Käytännöksi on muodostunut, että terveydenhuoltoalalla voidaan liiketoimintakaupan yhteydessä siirtää myös liiketoiminnan yhteydessä siirtyvät potilasasiakirjamerkinnät. Viranomaiset ovat tämän myös hiljaisesti hyväksyneet. Ongelma on, ettei asiaan ole laissa erillistä valtuutusta. Tämä on ongelma lainsäädännön läpinäkyvyyden kannalta, kun lain todellisia rajoituksia ei voida lukea suoraan laista tai ministeriön virallisista ohjeista.
Ongelma nousee esille myös silloin kun liiketoimintakauppojen jälkeen rekisterinpitäjiä muutetaan Kansallisessa potilastiedon arkistossa. Kansaneläkelaitoksella ei ole virallista ohjeistusta tai lainsäädäntöä siitä, millä perusteilla potilasasiakirjojen rekisterinpitäjyys voidaan kaupan yhteydessä muuttaa Kansalliseen potilastiedon arkistoon. Kela ja THL eivät ole löytäneet tähän asiaan ratkaisua, vaikka ovatkin sitä pohtineet.
Asia voi tulla esille myös EU:n tietosuoja-asetuksen valossa. Mikäli potilasasiakirjoja luovutetaan liiketoimintakaupan yhteydessä ilman lakiin perustuvaa syytä, saattavat tietoja luovuttava ja vastaanottava taho riskeerata tietosuoja-asetuksen perusteella määrättävän hallinnollisen sanktion.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen potilas- ja asiakasasiakirjojen siirtyminen liiketoimintakauppojen yhteydessä on siis selkiytettävä ja kirjattava lakiin.

4.    Maksut pidettävä pk-yrittäjille kohtuullisina

Pk-yrittäjille on tärkeää, että rekistereihin liittyvä hallinnollinen taakka ja maksut pystyvät kohtuullisina. Nyt lakiin kirjattu vuosimaksu on kohtuullinen, mutta erityistä huomiota tulee kiinnittää rekisteröinnin ja muutosten maksuihin. Nykyisellään näissä maksuissa ei huomioida yrityksen kokoa. Tämä johtaa siihen, että monet maksut ovat yrittäjien näkökulmasta varsin suuria, vaikka ne isommille toimijoille ovat kohtuullisia.
Rekisteröinti- ja muutosmaksuja määriteltäessä pitää huolehtia siitä, että maksut määritellään yksinyrittäjille ja pk-yrittäjille kohtuullisiksi. Maksuja määriteltäessä on huomioita myös se, että isolle osalle palveluntuottajista vuosimaksu on jo lisäkustannus aiempaan verrattuna.

5.    Palvelutuottajalaki on saatettava voimaan mahdollisimman pian

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta on ollut valmistelussa jo pitkään. Hallituksen esitysluonnos oli lausunnolla syksyllä 2016. Esitysluonnoksen täydennyksestä pyydettiin lausunnot alkuvuodesta 2017. Eduskunnalle lakiesitys on annettu toukokuussa 2017. Uusi laki on sosiaali- ja terveyspalvelualan yrittäjyyden näkökulmasta hyvä. Se järkevöittää säätelyä, purkaa turhia normeja ja keventää yrittäjien hallinnollista taakkaa. Suomen Yrittäjät painottaa, että lakiesitys on käsiteltävä ja saatettava voimaan mahdollisimman nopeasti riippumatta sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuudesta.

 

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen            Susanna Kallama
toimitusjohtaja                   elinkeinoasioiden päällikkö