Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto digitaalisen infrastruktuurin strategiasta 2025

Liikenne- ja viestintäministeriö

1.    Yleiset huomiot strategialuonnoksesta

Suomen Yrittäjät kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä (LVM) siitä, että digitaalisen infrastruktuurin strategian (ent. laajakaistastrategia) valmistelua on tehty laajapohjaisesti ja sidosryhmiä osallistaen. 

Huippunopeat tietoliikenneyhteydet ovat dataan nojaavan talouden ja nykyaikaisen liiketoiminnan tärkeintä perusinfrastruktuuria. Verkkoinfrastruktuurin rakentaminen on digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön pohjustamista. Laajakaistayhteyksillä ja niihin perustuvilla palveluilla on erittäin suuri merkitys siihen, miten yritykset kykenevät vahvistamaan kilpailukykyään ja miten kuluttajat pystyvät käyttämään uusia digitaalisia tuotteita ja palveluita. 

On erittäin tärkeätä, että Suomi huolehtii digitaalisen infrastruktuurin laadusta ja kattavuudesta. Kiinteiden ja langattomien laajakaistaverkkojen on oltava nopeudeltaan ja toimintavarmuudeltaan riittäviä tulevaisuuden yksityisten ja julkisten palveluiden tarjoamiseksi ja innovaatioiden mahdollistamiseksi. 

Vaikka infrastruktuurin rakentamisen on syytä perustua markkinaehtoisuuteen, on julkisen sektorin mahdollistajarooli keskeinen niin markkinoiden toimivuuden, investointien riittävyyden, hallintomenettelyjen sujuvuuden kuin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuuden takaamiseksi. Siksi käsillä oleva strategia ja sen jalkautus on tehtävä asiaankuuluvalla vakavuudella ja vaikuttavuudella.

Kannatamme strategiaan kirjattuja yleisiä tavoitteita. Suomen on pysyttävä tietoyhteiskuntakehityksessä maailman huipulla, mikä edellyttää strategiaan kirjatulla tavalla sitä, että tavoittelemme paikkaa tietoliikenneverkkojen kärkimaana. Tämän on koskettava niin kiinteitä valokuituyhteyksiä kuin seuraavan sukupolven mobiiliverkkoteknologiaa.

Tällöin on loogista, että strategiassa Suomi sitoutuu Euroopan komission vuodelle 2025 EU-jäsenmaille asettamiin niin kiinteän kuin langattoman laajakaistaverkon määrällisiin tavoitteisiin. EU-tason tavoitteet eivät kuitenkaan saa muodostaa kansallisen kehityksen kattoa, mitä seikkaa olisi hyvä korostaa lopullisessa strategiassa. Syytä on myös pohtia muiden määrällisten mittareiden, kuten verkkoyhteyksiin tehtäviä investointien, seuraamista strategiakauden edetessä.

Digitaalisten palvelujen käyttöönotto vahvistaa nopeiden verkkoyhteyksien kysyntää ja siten niiden rakentamista. Tämän takia pidämme strategialuonnoksen tavoin tärkeänä sitä, että uusien palvelujen ja teknologioiden, kuten etäasioinnin ja -operoinnin, käytölle ei aseteta lainsäädännössä esteitä. 

Samalla on syytä huolehtia niin kuluttajien kuin yritysten valmiuksista ja osaamisesta hyödyntää uusia digitaalisia palveluita. Selvitystemme mukaan peräti joka kolmas yritys on pudonnut digikehityksen kelkasta, eikä juuri hyödynnä verkkosivuja tai merkittävissä määrin muitakaan digitaalisia työkaluja, prosesseja tai kanavia. 

Kannatamme lisäksi erityisesti sitä, että strategian tavoitteena on infrastruktuurin rakentamisen kustannustehokkuuden parantaminen sekä lupamenettelyjen sujuvoittaminen. 

2.    5G-verkkojen rakentumisen edistämiseen liittyvät taajuuspoliittiset toimenpiteet

Suomalaiset käyttävät jo nyt henkilöä kohden eniten mobiilidataa maailmassa. Datan kerääminen, siirtäminen ja soveltaminen kasvavat huimaa vauhtia, minkä takia myös langattomien verkkoyhteyksien on kehityttävä. Tämä koskee nykyistä 3G- ja 4G-teknologiaa mutta erityisesti seuraavan sukupolven 5G-teknologiaa, jolle on myönnettävä riittävästi taajuuksia niin kaupallisiin kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tarkoituksiin. 

Taajuudet ovat rajallinen luonnonvara, joten taajuuspolitiikan on oltava harkittua ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. 5G-taajuuksien toimilupien ehtoja määriteltäessä ja niitä myönnettäessä on huolehdittava, että teleoperaattoreiden toimiala säilyy kilpailtuna ja että innovatiivisilla uusilla toimijoilla on aito mahdollisuus kehittää palveluitaan ja päästä markkinoille. 

Strategialuonnoksessa on esitetty, että markkinoiden keskittyminen estettäisiin ja uusien palvelujen ja innovaatioiden kehittyminen ja tarjonta turvattaisiin toimilupaehdoin. 3,5 GHz:n toimiluvissa velvoitettaisiin toimiluvanhaltija vuokraamaan Viestintäviraston määrittelemin ehdoin taajuuden käyttöoikeus muulle toimijalle verkkopalvelun tarjoamiseksi sellaisella maantieteellisellä alueella, jolle toimiluvanhaltija ei tarjouspyynnöstä huolimatta tarjoa räätälöityä verkkopalvelua. 

Katsomme, että esitys on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Ensinnäkin on markkinoiden toimivuuden kannalta kestämätöntä, että räätälöityä verkkopalveluratkaisua hankkiva taho joutuu ensisijaisesti hakemaan sitä toimiluvanhaltijalta ja vasta tämän jälkeen muilta potentiaalisilta toimittajilta. Ratkaisua pitäisi voida jo ensivaiheessa pyytää muiltakin kuin toimiluvanhaltijoilta. 

Lisäksi pidämme tärkeänä, että taajuudet ovat vuokrattavissa milloin vain ja että vuokraamisen ehdot (voimassaolo, hinnoittelu, irtisanominen jne.) ovat sellaiset, että ne eivät aiheuta kohtuutonta taakkaa ja epävarmuutta vuokraajan liiketoiminnalle ja siten koko toimialan kehitykselle.

Viestintäviraston pitää määritellä pikaisesti taajuusvuokrauksen ehdot edellä mainituissa tapauksissa, jotta taajuuksien jälkimarkkinat saataisiin syntymään.   

3.    Verkkojen kustannustehokkaan ja nopean rakentamisen edistäminen

Raskaat lupamenettelyt ja kirjavat hallinnolliset käytännöt hidastavat tietoverkkojen rakentamista. Ilmoitusmenettelyn käytön kasvattaminen aina, kun se on vain järkevää ja perusteltua, onkin aiheellista. Merkittävä osa laajakaistarakentamisesta tapahtuu taajamissa ja kuntien alueilla, joten varsinkin kuntien menettelyillä on merkittävä vaikutus rakentamisen sujuvuuteen.

Yhden luukun periaatteen noudattaminen on lupamenettelyjen keventämisen ensimmäinen kriittinen askel. Seuraava askel on yhden kysymisen periaatteen noudattaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että julkiselle sektorille kertaalleen syötetty tieto siirtyy asiakkaan niin salliessa automaattisesti julkistoimijalta toiselle.

Kannatammekin lämpimästi sitä, että telekaapeleiden sijoittamista koskevien lupamenettelyiden kehittämisessä tavoitellaan yhden luukun periaatteen mukaista toimintamallia, jossa asiakas asioi vain yhdessä rajapinnassa viranomaisten kanssa. 

Kaivuutyöt aiheuttavat suurimman osan kiinteiden valokuituverkkojen rakennuskustannuksista. Kaivuutöiden järkevöittäminen strategialuonnoksessa esitetyin tavoin eli infrastruktuurin yhteiskäyttöä edistämällä onkin perusteltua. Verkkotietopiste.fi-palvelun kehittäminen on olennainen osa tätä kokonaisuutta, kuten on laajemminkin kaapelointiin liittyvän datan avaaminen ja kytkeminen osaksi laajempaa rakennetun ympäristön dataperusteista ekosysteemiä ja sen mahdollistavia hyödyllisiä palveluita. 

Myös uusien kustannustehokkaampien kaivuuteknologioiden, kuten mikrosahauksen, käytön esteitä on purettava varsinkin kuntatasolla parhaita käytäntöjä jakamalla. 

4.    Investointien ja rahoituksen riittävyyden varmistaminen

Valokuiturakentaminen on Suomessa tapahtunut pääosin markkinaehtoisesti. Näin on syytä olla myös jatkossa. Valtiolla on oltava vastaisuudessakin ainoastaan rajattu rooli valokuiturakentamisen tukirahoittajana poikkeuksellisen harvaan asutuilla alueilla, joissa markkinoiden kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa mutta joissa nopeita verkkoyhteyksiä vaativien julkisten palvelujen saavutettavuus on turvattava. 

Valtion tehtävänä on luonnollisesti edesauttaa verkkoyhteyksien rakentamiseen suunnatun EU-rahoituksen, kuten WiFi4EU:n ja koheesio-ohjelmien, käyttöä kunnissa.

5.    Markkinoiden toimivuuden edistäminen

Kiinteän valokuituyhteyden rakentamisen tunnistettuihin markkinaongelmiin on suhtauduttava vakavasti. Ne on nähtävä julkisen ja yksityisen sektorin yhteisenä kehityshaasteena. Toimiva ja tasapuolinen kilpailu hyödyttää kuluttajia ja muita loppukäyttäjiä, kuten yrityksiä, sillä se kannustaa teleyrityksiä alentamaan hintoja ja monipuolistamaan tarjolla olevia palveluita.

Tulevaisuuden digipalvelut edellyttävät huippunopeata ja toimintavarmaa verkkoyhteyttä, jota langattomilla verkoilla tai vanhoilla kupariyhteyksillä ei välttämättä pystytä takamaan. Seuraavan sukupolven mobiiliverkkojen rakentaminen edellyttää myös itsessään kattavaa valokuitu- ja tukiasemaverkkoa. 

Tuemme tavoitetta avoimien valokuituverkkojen rakentamisen edistämisestä ja avoimien verkkojen mahdollistavan palvelukilpailun synnyttämisestä. Tämä olisi tarpeen etenkin harvaan asutuilla alueilla, joissa päällekkäisen infran rakentaminen ei ole mielekästä saatikka kannattavaa. Toistaiseksi Suomessa avoimia verkkoja on syntynyt lähinnä julkista tukea saaneiden seutuverkkoyritysten piirissä. Syytä onkin pohtia, miten myös isompia ja valtakunnallisia toimijoita voidaan kannustaa avointen verkkojen rakentamiseen. 

Edelliseen liittyen pidämme kannatettavana, että passiivista verkkoinfrastruktuuria saataisiin nykyistä laajempaan käyttöön sitä eteenpäin vuokraamalla ja vuokraamiseen myös oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin velvoittamalla. Strategiassa ehdotettu selvitys passiivisen infran vuokraamisesta on hyvä ensimmäinen askel, jonka pohjalta on tarvittaessa ryhdyttävä lisätoimiin. 

Julkiset toimijat voivat edistää laajakaistayhteyksien kysyntää julkisia palveluita digitalisoimalla. Tätä työtä on jatkettava määrätietoisesti huolehtien samalla palveluiden käytettävyydestä. Samalla on purettava esteitä uusien digitaalisten yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöönotolta. Kuntien ja mahdollisten maakuntien on myös syytä panostaa julkisten tilojen, kuten koulujen ja virastojen, valokuiduttamiseen. Samalla on pohdittava, voisiko näitä tiloja avata paikallisten yksin- ja pienyrittäjien yhteistyötiloiksi. 

Strategiassa esitetyt markkinoiden toimivuutta edistävät toimenpiteet ovat kokonaisuutena oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Valokuituyhteyksien kysynnän vahvistamiseksi esitämmekin lisäksi, että valtio vähintään selvittäisi mahdollisuutta tuoda kuituyhteyden rakentaminen kotitalousvähennyksen piiriin. Yhteyksien kysyntää voitaisiin vahvistaa myös varmistamalla, että yritysten tekemiä investointeja aineettomaan digitaaliseen pääomaan kohdellaan verotuksessa kannustavasti.

6.    Tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen

Digitaalisen infrastruktuurin ja sitä hyödyntävien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden  kehittyminen edellyttää määrätietoista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Kannatamme strategialuonnoksessa esitettyjä toimenpiteitä 5G-verkkojen ja -palveluiden sekä valokuituverkkojen testausympäristöjen ja innovaatiohankkeiden tukemisesta myös julkisista varoista. Erityisen tärkeänä pidämme uuden verkkoteknologian liiketoiminnalliseen soveltamiseen perustuvan ekosysteemin vahvistamista. Tämä edellyttää riittäviä yksityisiä ja julkisia panostuksia teknisen osaamisen lisäksi myös liiketoiminnalliseen, erityisesti alustatalouden mahdollisuuksia valjastavaan osaamiseen. 

Julkisen sektorin innovatiivisilla hankinnoilla on merkittävä rooli paitsi digitaalisen infrastuktuurin myös siihen perustuvan liiketoiminnan kehittymisessä. Hallituksen tavoitteena on, että viisi prosenttia julkisista hankinnoista kohdistuisi innovatiivisiin hankintoihin. Tavoite on mielestämme oikeansuuntainen mutta riittämätön huomioiden julkisen sektorin tuottavuuskehityksen tarpeet. Niihin vastaamiseksi tarvitaan nykyistä määrätietoisempaa panostusta uusien innovatiivisten ratkaisujen hankintaan. Lisäksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kesken laadukkaampien ja tehokkaampien julkista arvoa luovien toiminta- ja palvelumallien luomiseksi.

7.    Muuta huomioitavaa

Haluamme muistuttaa strategian valmistelijoita siitä, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Tilastokeskuksen (2016) mukaan maamme yrityskannasta 99,8 prosenttia, ei 98 prosenttia, kuten luonnoksen sivulla 16 on erheellisesti ilmaistu.

Suomessa on kaikkiaan noin 283 000 yritystä, joista Suomen Yrittäjien jäseniä on yli kolmannes. Digitaalisen infrastruktuurin strategian jalkautuksessa kannattaakin hyödyntää järjestömme asiantuntemusta ja empiiristä tietoa. Keskusjärjestömme lisäksi varsinkin paikalliset (397 kpl) ja alueelliset (20 kpl) yrittäjäyhdistyksemme ovat laajakaistaratkaisuista vastaaville viranomaisille ja tuottajille verrattoman hyviä suunnittelu- ja viestintäkumppaneita.


Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen              Joonas Mikkilä
pääekonomisti                digi- ja koulutusasioiden päällikkö