Lausunto Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan unionin tutkimuksen ja innovaatioiden Horisontti Eurooppa 2021–2027 -puiteohjelmaksi

Työ- ja elinkeinoministeriölle

Tieteelliset löydökset sekä niille pohjautuvat uudet teknologiset sovellutukset ovat eurooppalaisten yhteiskuntien ja talouksien kehittymisen perusta, jota on syytä vahvistaa niin kansallisesti kuin Eurooppa-tasolla ja niin yksityisen kuin julkisen sektorin voimin.

EU:lla on merkittävä tehtävä eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön kiihdyttäjänä sekä kansallisen tason tutkimus- ja innovaatiopanostusten kirittäjänä. Suomen Yrittäjät pitää Euroopan komission ehdotusta Euroopan unionin tutkimuksen ja innovaatioiden Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaksi kaudelle 2021–2027 yleispiirteissään oikeansuuntaisena ja kannatettavana.

Pidämme puiteohjelman kokonaisrahoituksen kasvattamista noin 100 miljardiin euroon tervetulleena suuntana. Rahoituksen kasvaessa on sitäkin tärkeämpää pitää kiinni laadun, vaikuttavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon ensisijaisuudesta hankerahoitusta jaettaessa. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelma ei saa jatkossakaan olla koheesiopolitiikan väline.

Yritykset ovat korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden ohella keskeinen osa eurooppalaista tutkimus- ja innovaatioekosysteemiä. Yritysten rooli uuden teknologian kehittämisessä ja ennen kaikkea soveltamisessa ja markkinoille siirtämisessä on huomattava. Tämän seikan komission ehdotus uudeksi puiteohjelmaksi mielestämme hyvin tunnistaa. Esitämme kuitenkin, että nykyisen Horisontti 2020 -ohjelman tapaan myös uusi puiteohjelma sisältäisi kirjauksen siitä, että tavoitteena on jakaa II ja III pilareiden yhteenlasketusta rahoituksesta vähintään 20 prosenttia pk-yrityksille ja startupeille. Tämä kannustaisi komissiota varmistamaan, että ohjelmasta viestitään riittävällä tavalla pk-yrityksille ja että pk-yritysten ohjelmaan osallistumista seurataan systemaattisesti.

Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan on määrätietoisesti ja tuloksekkaasti kehitetty kuluvalla ohjelmakaudella. Osallistumis-, kumppanuus- ja hakumenettelyjä on edelleen yksinkertaistettava seuraavassa puiteohjelmassa. Tähän liittyvät komission ehdotukset ovat mielestämme yleisesti ottaen kannatettavia. Esitämme kuitenkin, että hakijat saisivat nykyistä seikkaperäisemmän palautteen osana hakemuksensa arviointiraporttia. Tämä tukisi hakijan oppimista ja kehittymistä niin hakemusprosessin kuin itse tutkimus- ja innovaatiohankkeen osalta.

Pilarijaon säilyttäminen uudessa ohjelmassa on hyvä asia, ja niiden keskinäisen linkittymisen vahvistaminen on toivottavaa. Globaalien haasteiden ja teollisuuden kilpailu kyky -pilarin (II pilari) temaattiset painopisteet ovat mielestämme riittävän kattavia ja siten eri toimialoja ja politiikkalohkoja yhteistyöhön kannustavia.

Emme vastusta missiolähtöisyyden sisällyttämistä II pilariin, kunhan missiot määritellään ja niitä koordinoidaan tiiviissä vuoropuhelussa elinkeinoelämän kanssa. Missio-orientaation tuloksellisuuden kannalta on tärkeätä löytää sopiva tasapaino realismin ja kunnianhimoisuuden sekä liiketoiminnallisten ja yleishyödyllisten intressien välillä. Samalla on tärkeätä, että missiot on määritelty teknologia- ja ratkaisuneutraalisti.

Avoimen innovaation pilari (III pilari) vakiinnuttaisi nyt pilotoinnissa olleen Euroopan innovaationeuvoston (European Innovation Council, EIC), jonka tehtävänä on edistää radikaalien innovaatioiden läpimurtoa. Pidämme EIC:n vakiinnuttamista erittäin kannatettavana sikäli, kun sen resurssit kohdistetaan nimenomaan innovatiivisten startup- ja pk-yritysten tukemiseen. Esitämmekin, että EIC:n osuutta puiteohjelman kokonaisrahoituksesta kasvatetaan ehdotetusta 10 prosentista (10 miljardia euroa) 15 prosenttiin ja että niin kutsutut midcap-yritykset eli alle 3 000 henkilöä työllistävät suuryritykset suljetaan EIC:n rahoitusinstrumenttien ulkopuolelle. Näin varmistetaan, että EIC:n panokset kohdistuvat yrityssektorin kilpailun ja uusiutumisen vahvistamiseen ja siten aidosti uusien teknologioiden kehittymiseen. Lisäksi esitämme, että EIC:n johtokunnassa (EIC board) on jatkossa pk-yritysten edustus ja että yrityksiä edustavilla organisaatioilla on mahdollisuus kommentoida EIC:n vuosittaisia työohjelmia.

Muistutamme, että ohjelmakausi on pitkä ja toimintaympäristössä voi tapahtua tuona aikana yllättäviäkin muutoksia, jotka voivat vaikuttaa ohjelman tavoitteisiin ja toimintaan. Ohjelman puitteiden, painotusten ja resurssien on siten oltava myös riittävän joustavia ja reagointikykyisiä. Esimerkiksi potentiaalisia läpimurtoja osoittavien missioiden resursointia on voitava kesken kauden tarvittaessa kasvattaa.

Muistutamme myös, että Suomen julkisten tutkimus- ja innovaatioinvestointien on oltava sisällöllisesti linjassa EU:n puiteohjelman painotusten kanssa mahdollisimman suuren kansallisen vipuvaikutuksen ja vaikuttavuuden takaamiseksi. Tämän lisäksi Suomen on asetettava seuraavalle puiteohjelmakaudelle tavoitteeksi Suomesta lähtevien rahoitushakemusten laadun vahvistaminen ja siten ohjelmarahoituksen kokonaissaannon kasvattaminen. Tämän on näyttävä erityisesti yrityksille ja tutkimusorganisaatioille suunnatuissa kansallisissa tuki- ja ohjaustoiminnoissa.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Joonas Mikkilä
pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö