Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

TILANNEKATSAUS BREXITIN VAIKUTUKSISTA SUOMALAISIIN YRITYKSIIN

Valtioneuvoston kanslia

 

Brexit -neuvottelut ovat edenneet kangerrellen. Koko eropaketin pitäisi olla valmiina loppusyksystä, jotta se olisi voimassa maaliskuussa 2019. Mikäli erosopimusta ei silloin ole, edessä on kova brexit ilman siirtymäaikoja. Tämä olisi kova isku yrityksille. Odotusarvo kaikesta huolimatta on, että sopimukseen päästään.   

Eroneuvottelut kangertelevat 

EU:n lähtökohta on tarjota yrityksille lisäaikaa Brexitistä aiheutuvien järjestelyjen ja sopeuttamistoimien toteuttamiselle. Siirtymäajasta sopiminen on nyt ensiarvoisen tärkeätä. Tässä tilanteessa yritykset joutuvat valmistautumaan erosta johtuviin erilaisiin skenaarioihin ja myös siihen, että lopputulos olisi kova Brexit. 

Pääministeri May esitti heinäkuussa 2018 kahdentoista kohdan ohjelman brittien EU-erosta. Ohjelman lähtökohta on puolipehmeä brexit, joka takaisi tavarakaupan sujuvuuden. Taas palveluiden ja ihmisten liikkuvuuden osalta Britannia jättäisi EU:n sisämarkkinat. Hallituksen ohjelman seurauksena syntyi iso hallituskriisi ja tilanne Britanniassa jatkuu sekavana. EU on Britannian suurin kauppakumppani ja siksi on luontevaa, että molemmat osapuolet toivovat sujuvaa kauppaa jatkossakin. Odotusarvo on, että sopimukseen päästään. 

Suomen kannalta on oleellista, että Britannian kanssa neuvoteltava suhde Euroopan unioniin varmistaa Suomen edut kaikissa olennaisissa kysymyksissä siten, että vienti voi kehittyä suotuisasti myös jatkossa.

Unioni on pysynyt varsin yhtenäisenä brexit-prosessin aikana. EU-jäsenyyden kannatus on noussut.  

Yritysten brexit-valmistelut 

Koska kauppa pyörii edelleenkin normaalisti, ei vieläkään osata arvioida Brexitin vaikutuksia yritystasolla. Ne ovat arvioitavissa vasta siinä vaiheessa, kun EU ja Britannia neuvottelut tulevasta suhteesta saadaan päätökseen. Vaikutusten kannalta olennaista on, miten ”kova” brexitistä tulee. 

Keskeisiä asioita ovat:

  • Brexitin vaikutuksen rajuus riippuu sopimuksen sisällöstä. Brexit tarkoittaa yrityksille tullimaksuja, ilmoituksia, rajaesteitä ja henkilökunnan maahantulon rajoituksia. Ilmeistä on, että tilanne huononee nykyisestään ja kaupanteon kustannukset nousevat ja hallinnollinen taakka kasvaa. Kauppa olisi jatkossa hitaampaa ja byrokraattisempaa. 
  • Brexit vaikuttaa EU:n talouskasvuun. Mikäli kova brexit toteutuu, on sen arvioitu leikkaavan EU 27 pitkän ajan talouskasvua 1,5 prosentilla. Kunnianhimoinen vapaakauppasopimus leikkaisi kasvua 0,5 prosentilla. Norjan mallin mukainen ero ei juuri vaikuttaisi talouskasvuun.
  • EU-maista suurin kärsijä brexitistä on Irlanti. Yrityksiä pyritään auttamaan sopeutumisessa. Enterprise Ireland on julkaissut työkalupakin  www.prepareforbrexit.com yrityksille. 
  • Myös Hollannissa yrityksiä pyritään tukemaan Brexitin vaikutusten arvioinnissa sekä niihin valmistautumisessa. Brexit-impact scan työkalu on verkossa avoimesti kaikkien yritysten saatavilla. 

1.    Tavarat ja palvelut  

Iso-Britannia on Suomelle yksi seitsemästä merkittävimmästä kauppakumppanista. Tavaroita ja palveluita vietiin Suomesta Isoon-Britanniaan yhteensä 4,3 miljardin euron arvosta vuonna 2017.

Vuonna 2017 Britannian osuus Suomen viennistä oli tullitilastojen mukaan 4,5 %, tuonnista n. 3 %. 

Tavaravientiä Suomesta Britanniaan harjoittaa yhteensä 2 455 yritystä ja tavaratuontia Britanniasta Suomeen 14 850 yritystä (2016).

Viime vuonna metsäteollisuuden tuotteiden osuus viennin arvosta on noin kolmasosa. Paperi ja pahvi ovat ylivoimaisesti tärkein tavararyhmä viennissä Britanniaan. Öljytuotteiden osuus on vajaa viidesosa. Muita merkittäviä vientituoteryhmiä olivat teräs, traktorit, lääketieteelliset kojeet ja laitteet sekä kemianteollisuuden tuotteita. 

Tavaratuonnissa koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus on 43 % kokonaistuonnista. 

Brexitin kärsijät eivät ole ainoastaan tuotannonalat, joiden vienti suuntautuu suoraan Britanniaan, vaan myös alihankintaketjuissa toimivat yritykset voivat tulla kärsimään kaupan vähenemisestä. Suomen vienti Britanniaan painottuu välituotteisiin. Uhka kohdistuu erityisesti pk-alihankintayrityksille, jotka toimittavat osakokonaisuuksia isommille yrityksille. 

Kun Britannia jättää EU:n tullit tulee käyttöön. Tulli voi olla esim. 22 prosenttia. Mahdollisessa vapaakauppasopimuksessa tulleista voidaan sopia. Vaikka tullit tippuisivatkin nollaan, syntyy kuitenkin tulleihin liittyviä erilaisia välillisiä kustannuksia esim. vienti- ja tuonti ilmoituksista ja alkuperäsäännöistä. 

1.1    Suomalaisen palvelualan vienti- tai tuonti-intressit 

Suomi tuo enemmän palveluja Britanniasta kuin sinne vie. Britannian osuus Suomen palveluviennistä on keskimäärin 5,8 prosenttia. Palveluiden vienti vuosittain on n. 1.3 miljardia euroa.

Palveluviennissä, johon lukeutuvat asiantuntijapalvelut, informaatio- ja viestintäteknologia sekä digitaaliala, vaikutukset ovat pienemmät kuin tavaraviennissä. Palveluvienti näkyy huonosti tilastoissa. Siksi tarkkaa kuvaa palveluviennistä ei ole. Kaupankäyntiin vaikuttavat myös liikkeet punnan kurssissa. 

Brittiläinen rahoitusala on Euroopassa tärkein ja sen asema EU-eron jälkeen on epävarma. Suurin brittiläisiä rahoitusalan palveluita ostava suomalainen toimiala on kiinteistöala.

EU-leirissä pohditaan parhaillaan kuinka vältettäisiin epätasapainoinen kilpailutilanne UK:n ja eurooppalaisten yritysten välillä jos yhteisiä sääntöjä palvelujen vapaalle liikkuvuudelle ei luotaisi yhtä kattaviksi kuin tavaroiden osalta. Tämä on tärkeää huomioida, sillä kasvava osa myös tavarakaupan arvosta tulee niihin liitoksissa olevien palveluiden osuudesta.

Sopimattomassa tilanteessa palvelukauppa EU:n ja Britannian välillä ohjautui WTO:n Gats–säännösten mukaisesti.  


Yhteenveto Suomen ja Britannian välisestä kaupasta

  • Suomalaisten tytäryritysten määrä Britanniassa on noin 200 kpl. Noin puolet näistä ovat teollisuusyrityksiä.  
  • Brittiyrityksiä on Suomessa runsaat 300 kpl. Suurin osa näistä toimii palvelualalla. 
  • Vienti ei ole vielä saavuttanut sitä tasoa mikä se oli vuonna 2008. 
  • Suomi vie Britanniaan enemmän tavaroita kuin tuo sieltä. Palveluissa tilanne on päinvastainen. 
  • Suomen tuonti Britanniasta on erikoistunut lopputuotteisiin – vienti puolestaan välituotteisiin. 
  • Britanniasta on sijoitettu Suomeen enemmän kuin Suomesta Britanniaan. 
  • Kauppatase on noin miljardin plussalla Suomen eduksi.


Tullikysymykset jos Britannia jää EU:n tulliunionin ulkopuolelle

Britannian kauppa EU-maiden kanssa on ollut tullitonta. Jatkossa eri tavaroille voidaan määrätä tuonnissa omat tullitasonsa sen mukaan, mihin Brexit-neuvotteluissa päädytään.

Brexitin myötä tavarakaupassa Britannian ja EU:n välillä otetaan käyttöön samanlaiset tulliselvitysmenettelyt kuin muussakin EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisessä tavarakaupassa. Intrastat-ilmoitus korvautuu tulli-ilmoituksilla. Brexitin jälkeen myös pienempien vähäistä kauppaa käyvien yritysten kauppatavarat on tulliselvitettävä. Tämä vaikeuttaa erityisesti pienempien yritysten vientiä. 

Eroneuvotteluissa tulee painottaa sujuvan tullimenettelyn merkityksen yritysten toiminnan kannalta. Tilanne ei näytä hyvältä. Tullin arvioiden mukaan brexitin jälkeen suomalaiset yritykset joutuvat tekemään yli 230 000 uutta tuonti-ilmoitusta ja noin 36 000 uutta vienti-ilmoitusta vuodessa. 

Tuonti- tai vienti-ilmoitusten lisäksi Suomen ja Britannian välisessä kaupassa noudatetaan muitakin tullimuodollisuuksia, kuten passitusta, tullivarastointia, väliaikaista varastointia ja jalostusmenettelyjä. Tästä koituu luonnollisesti huomattavia lisäkustannuksia yrityksille.

1.2    Kilpailuolosuhteet, julkiset hankinnat 

Jääminen sisämarkkinoiden ulkopuolelle lisää kaupan esteitä EU:n ja Britannian välille. Uudet rajaesteet huolettavat, mutta Britannia on kuitenkin mukana WTO:ssa. Maailman kauppajärjestön säännöt eivät tietenkään ole yhtä hyviä kuin EU:n sisämarkkinasäännöt. Nyt näyttää varsin todennäköiseltä, että näihin sääntöihin joudutaan nojautumaan eron jälkeen.

EU:n ja UK:n väliset tasapuoliset kilpailuolosuhteet pyritään turvaamaan yhteisillä sitoumuksilla laajaan yhteistyöhön ympäristö- ja työolostandardien turvaamiseksi.  UK on ilmaissut valmiutensa pitää käytössä EU:n tuotestandardit, mutta ainoastaan niiden standardien osalta jotka tarkastetaan rajalla. Tämä jättäisi siis ulos esimerkiksi maatalouselintarvikkeiden standardit (esim. geenimanipulaatio ja torjunta-aineet), jotka eivät ole rajatarkastusten kohteena. Tämä UK:n lähtökohta tulee vaikeuttamaan neuvotteluja tuotteiden vapaan liikkuvuuden osalta, sillä EU ei voi hyväksyä ratkaisua joka riskeeraisi eurooppalaista kuluttajansuojan ja tuoteturvallisuuden tasoa.

Britit ovat olleet suurimpia rajat ylittävien julkisten hankintojen sopimusten voittajia. Heidän jättäessään EU:n avautuu tässä rako muiden jäsenmaiden yritysten täytettäväksi. Toisaalta EU-maiden yritysten on vaikeampaa Brexitin jälkeen päästä Britannian markkinoiden julkisiin hankintoihin. Julkiset hankinnat ovat noin 14 % maan BKT:sta.

2.    Henkilöiden liikkuminen

Kun Britannia jättää EU:n myös vapaa liikkuvuus loppuu. Britanniassa asuu noin 20 000 suomalaista. Suomessa asuu noin 4 400 Britannian kansalaista (1,9 % ulkomaan kansalaisista). Reilut neljäsataa suorittaa siellä maisteri- tai tohtoritutkintoa.

Opiskelu ja työnteko Britanniassa vaikeutuu. Tähän asti suomalaiset ovat voineet mennä vapaasti töihin ja opiskelemaan Iso-Britanniaan. Brexitin jälkeen tämä hankaloituu. 

EU haluaa takuut siitä, että ihmiset voivat asua, työskennellä tai opiskella Britanniassa. Pelkkä yksimielisyys periaatteesta ei riitä. Jo pelkästään kansalaisuusasian ratkaiseminen vaatii sopimista 25 eri asiasta. Britanniassa on 216 säänneltyä ammattia. 

On selvää, että jos minkäänlaista liikkuvuussopimusta ei solmita, työntekijöiden liikkuminen hankaloituu merkittävästi. Työnantajien ja myös työntekijöiden hallinnollinen taakka kasvaa, kun on otettava käyttöön työlupamenettely, jolla työnteko-oikeus luodaan. Mahdollisesti liikkuvuuden edistämiseksi osalta Suomella voisi olla valmius kehittää nykyisiä ulkomaalaislain oleskelulupasäännöksiä sellaisiksi, että työvoiman liikkuvuuteen kohdistuisi mahdollisimman vähän haittaa. Tämä riippuu toisaalta täysin Brexit-sopimuksen sisällöstä. Jos ero on totaalinen, ei voitane perustella UK:n asettamista muita EU:n ulkopuolisia maita parempaan asemaan. EU:n yhtenäisyyden näkökulmasta kahdenväliset järjestelyt eivät liene toivottavia, vaikka voisi olla Suomen etu turvata Britannian kansalaisille esim. joustavampi ja nopeampi oleskelulupamenettely kuin muiden EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille.

3.    Investoinnit

Brexitin prosessin seurauksena kiinnostus investoida Britanniaan on vähentynyt. Alhainen punnan kurssi voi tulevaisuudessa tehdä Britanniasta taas kiinnostavan. Voihan olla myös, että joillekin yrityksille on edullista pitää tuotanto EU:n ulkopuolella. Positiivisena asiana voidaan pitää se, että Brittien kiinnostus Pohjoismaihin on kasvanut. 

  • Suomesta Britanniaan tehtyjen sijoitusten kanta on noin 2 miljardia euroa (2015)
  • Brittiläisten tytäryhtiöiden liikevaihto Suomessa on noin 6 miljardia euroa (2015)
  • Suomalaisten tytäryritysten määrä Britanniassa on viime vuosina liikkunut noin 200 paikkeilla. Henkilöstön lukumäärä on noin 12 000.                                                                     

Brexit vaikuttaa eniten Britannian finanssialaan. Noin 80 prosenttia Britannian bkt:sta tulee palvelusektorilta. Tästä rahoitusalan osuus on noin kymmenen prosenttia ja lisäksi on vielä toimialaan liittyvien konsulttipalveluiden osuus, joka on noin viisi prosenttia. Britannian finanssipalveluiden liikevaihto on noin 200 miljoonaa puntaa. Joidenkin arvioiden mukaan Brexitin seurauksena pudotus voisi olla yli 20 prosenttia. 

4.    IPR – teollisuus- ja tekijänoikeudet, tavaramerkit ja patentit

Teollisoikeuksien osalta on mahdollista, että teollisoikeuden (rekisteröinnin) tuottama suoja tai oikeus kaventuu. Esimerkiksi tavaramerkin kohdalla on mahdollista, että EU-tavaramerkit eivät enää antaisi suojaa Britanniassa. Jos näin kävisi sen asettaisi myös monet Britannian omat yritykset huonoon asemaan.  EU-tavaramerkki on laajasti käytössä myös Britannian yrityksissä. 

Yhtenäispatenttijärjestelmän käyttöönotto ja yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) toiminnan aloittaminen on kiinni siitä, mitä Britannia päättää tehdä. Britannia on ilmoittanut, että se aikoo ratifioida UPC-sopimuksen, mikä tarkoittaa, että uusi patenttijärjestelmä tulisi voimaan myös Britannian alueella Brexitistä huolimatta. 

Tekijänoikeuksilla on tärkeä merkitys esim. musiikki ja viihdeliiketoiminnassa jossa Britannia on tärkeä markkina-alue. Näiden kohdalla sääntely on kuitenkin hyvin pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa (erityisesti TRIPS), minkä vuoksi Brexitin vaikutukset arvioidaan pieniksi. Vastaavasti muut IP-oikeudet perustuvat pitkälti myös kansainväliseen sääntelyyn.

On odotettavissa, että muutokset suomalaisille yrityksille ovat suhteellisen vähäiset. Tilanne vaatii kuitenkin tarkkuuta. Merkittävin asia lienee se, ettei EU-tavaramerkin käyttö olisi enää Britanniassa mahdollista, vaan tavaramerkkirekisteröinti pitäisi tehdä kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän ja/tai suoraan Britannian kansallisen järjestelmän kautta. Nykyiset oikeudet tuskin lakkaavat olemasta. Patenttipuolella muutosta puolestaan ei tapahdu käytännössä lainkaan. 

4.1    IPR-oikeudet EU:n ja Britannian välisessä kauppasopimuksessa 

Olisi syytä varmistaa se, että voimassaolevat EU-tavaramerkit säilyttävät oikeutensa ja optimaalista olisi, että koko EU:n tavaramerkkijärjestelmä voisi säilyä Brexitistä huolimatta myös Britanniaa koskevana. Toki tällöin EU-tavaramerkkejä koskeva ylin tuomiovalta olisi EU-tuomioistuimella. EU-tavaramerkki olisi myös Britannian yritysten etu. Toisaalta on huomattava, että EU-tavaramerkki ei ole suljettu järjestelmä, vaan se jää myös Britannian yritysten käyttöön, keskeinen vaikutus Brexitillä olisi se, ettei (ainakaan uusien merkkien) suoja olisi enää UK:ssa voimassa.

Tuotteiden markkinoillepääsy EU:ssa edellyttää CE-merkintöjä.

5.    EU:n rahoitus – ja yhteistyöohjelmat  

T&K -yhteistyö tulisi saada jatkumaan mahdollisimman normaalisti. Tärkeintä on nyt epävarmuuden vähentäminen ja suuntaviivojen rakentaminen. T&K-yhteistyön jatkoon vaikuttaa se, miten asia käsitellään Brexit –sopimuksessa. Britit ovat täysimääräisesti Horisont 2020:ssa mukana niin kauan kuin ovat jäseniä. Eron jälkeisistä ehdoista ei ole tässä vaiheessa sovittu. 

Kun ajatellaan korkeamman jalostusasteen toimialoja, niin T&K -yhteistyössä meriteollisuus on yksi potentiaalinen kasvualue myös tulevaisuudessa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Rolls Roycen automatisoitujen laivojen kehityskeskus Turussa. 

Lääkekehityksessä tutkimusyhteistyö on keskeistä. Olisi hyvä rohkaista brittiläisiä lääketeollisuuden yhtiöitä perustamaan teemakohtaisesti T&K kehityskeskuksia Suomeen. Muita houkuttimia ovat biopankit ja suotuisa biopankkilainsäädäntö, suomalaisten kattavat potilasrekisterit sekä suomalaisten myötämielisyys lääketutkimukseen osallistumista kohtaan.   

Yksi merkittävä kilpailuvaltti Suomelle on avoin tiede ja avoin data. Suomen on syytä edistää määrätietoisesti asemaansa avoimen tieteen ja avoimen datan mallimaana ja suunnannäyttäjänä Euroopassa. Avoin tiede ja avoin data tulee ulottaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi yrityksiin ja elinkeinoelämään. Tämä on myös yritystoiminnalle merkittävä tulevaisuuden menestystekijä. 

6.    Muuta asioita

Brexit -äänestyksessä yksi argumentti eroamisen puolesta liittyi EU:n ympäristö-terveys- ja turvallisuusmääräyksiin. EU:n kemikaaliasetus REACH on koettu raskaaksi pk-yrityksissä. Britannia voisi eron jälkeen määritellä uudestaan suhtautumista Reachiin. Vaikutukset tulisivat joka tapauksessa viiveellä, koska REACH-säännösten noudattaminen on kirjoitettu useimpiin olemassa oleviin kemikaalisopimuksiin.

Eurooppalaisen yrittäjäjärjestö UEAPME:n Brexit työryhmä kokoontuu säännöllisesti SY:n Brysselin toimistossa. Työryhmän tavoitteena on kerätä tietoa eri jäsenmaiden brittiyritysten kanssa tekevien yritysten näkemyksistä. Brexit -neuvottelutiimi kerää sidosryhmien näkemyksiä. Käytännössä mahdollisuudet vaikuttaa neuvottelujen painopisteisiin ovat minimaaliset.  Sidosryhmät toivovat tiedon ajantasaista jakamista säännöllisin välein neuvottelujen kulusta. 


Thomas Palmgren                                      Mira-Maria Kontkanen
Kansainvälisten asioiden päällikkö         Asiantuntija