28.8.2018 klo 10:10
Lausunto

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annettuun neuvoston direktiiviin (EU) 2016/1164 sisältyvien väliyhteisösäännösten ja

Valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Tarkoituksena on muuttaa lakia siten, että se vastaisi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annettua neuvoston direktiiviä (EU) 2016/1164.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi, ettei nykyistä kansallista veronkiertopykälää muutettaisi direktiivin johdosta. Kiitämme lausuntopyynnöstä ja esitämme lausuntonamme seuraavaa.

Lausunto

Direktiivin tavoitteena on estää tilanteita, joissa verovelvolliset pyrkivät alentamaan verojaan ja toimivat lain tarkoituksen vastaisesti käyttämällä hyväkseen kansallisten verojärjestelmien eroja. Direktiivi sisältää ns. minimisäännöksiä eli siinä säädetään EU:ssa noudatettavasta veronkierron vastaisen lainsäädännön minimitasosta. Direktiivi ei siten estä soveltamasta kansallisia tiukempia säädöksiä.

Väliyhteisölaki

Yleistä

Direktiivin väliyhteisösäännösten tarkoitus vastaa Suomen voimassa olevan väliyhteisölain tarkoitusta eli estää tilanteita, joissa alhaisen verotuksen tason valtioon kanavoidaan konsernin tuloja perustamalla yhtiö tai kiinteä toimipaikka. Direktiivin sääntelytapa sisältää kuitenkin eroja Suomen väliyhteisölakiin, joilta osin väliyhteisölakia tulee muuttaa.

Esityksessä todetaan, että väliyhteisöverotukseen perustuvien tietojen perusteella suomalaisilla yhtiöillä on melko vähän omistuksia ulkomaisissa väliyhteisöissä ja niiden vähäinen määrä osoittaa sääntelyn toimivan tavoitteeseensa nähden oikein.

Väliyhteisölaki on rakenteeltaan moniportainen ja väliyhteisöstatuksen selvittäminen aiheuttaa hallinnollista taakkaa sekä verovelvolliselle että Verohallinnolle. Lisäksi väliyhteisölaki sisältää tulkintakysymyksiä, joita on tarpeen selventää ja tarkentaa. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi väliyhteisölain yksinkertaistaminen direktiivin sallimissa puitteissa on siten kannatettava lähtökohta.

Yritysten kannalta väliyhteisösääntelyn tulisi olla ennakoitavaa eikä sen soveltaminen saisi heikentää oikeusvarmuutta. Lisäksi on tärkeää, että yritykset voivat järjestää liiketoimintansa tarkoituksenmukaisella tavalla eikä verolainsäädäntö vaikeuttaisi kansainvälisen toiminnan harjoittamista.

Taloudellinen toiminta

Taloudellisen toiminnan määritelmän osalta esitysluonnoksessa todetaan, että nykyinen säännös olisi mahdollista säilyttää nykyisellään siten, että siihen lisätään maininta toiminnan merkittävyydestä ja toiminnassa käytettävistä varoista. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan direktiivin osalta, että Euroopan talousalueella asuvaa ulkomaalaista yhtiötä ei voida direktiivin 7 artiklan 2 a) kohdan mukaan käsitellä väliyhtiönä, jos yhtiö harjoittaa merkittävää taloudellista toiminta, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja. Vastaava sanamuoto sisältyy direktiivin suomenkieliseen käännökseen.

Direktiivin englanninkielisessä versiossa taloudellisesta toiminnasta käytetään ilmiasua ”substantive economic activity”. Ruotsinkielisessä direktiivikäännöksessä on käytetty termiä ”verklig economisk verksamhet”. Näkemyksemme mukaan lakiluonnoksessa ehdotettu merkittävän taloudellisen toiminnan sanamuoto on jossain määrin tulkinnallinen. Esitämme jatkovalmistelussa harkittavaksi, tarkoitetaanko direktiivin englanninkielisessä muotoilussa itseasiassa ”tosiasiallista” tai ”todellista” taloudellista toimintaa, jonka vuoksi nykyiseen säännökseen ei tulisi lisätä mainintaa toiminnan merkittävyydestä.

Toimialapoikkeus

Lakiin sisältyvää taloudellisen toiminnan poikkeusta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että se koskisi tietyin edellytyksin myös EU/ETA-alueen ulkopuolisia yhteisöjä. Laajennus on perusteltu. Esitämme kuitenkin jatkovalmistelussa harkittavaksi, onko vielä tarpeen rajoittaa poikkeussäännöksen soveltamista teolliseen tuotantotoimintaan. Käsityksemme mukaan palvelut ovat tällöin huonommassa asemassa teollisuuteen verrattuna, koska esimerkiksi konsernien aktiivinen palvelutoiminta voi joutua lain piiriin. Ehdotettu muotoilu saattaa rajata poikkeuksen ulkopuolelle tosiallisen liiketoiminnan, joka ei toimialansa vuoksi sisälly poikkeussäännöksen soveltamisalaan.

Yleinen veronkiertopykälä

Yleinen veronkierron estämistä koskeva säännös sisältyy direktiivin 6 artiklaan. Artiklassa säädetään säännöksen soveltamisalasta sekä oikeusvaikutuksista. Säännös velvoittaa jäsenvaltioita säätämään direktiivin erityisiä säännöksiä täydentävän yleisen veronkiertosäännöksen.

Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että Suomen nykyisen kansallisen veronkierron vastaisen säännöksen tavoitteet ja tarkoitus vastaavat direktiiviin kirjatun säännöksen tavoitteita ja tarkoitusta. Direktiiviä sovelletaan yhteisöjen tuloverotuksessa, kun taas kansallinen veronkiertopykälä soveltuu myös luonnollisiin henkilöihin sekä muihin veroihin.

Esityksessä todetaan, että kansallinen säännös sisältää vastaavat keskeiset soveltamisen ja oikeusvaikutusten elementit kuin direktiivin säännös. Säännösten muotoilu ei ole identtinen eikä sisältö täysin vastaava, mutta kansallinen säännös on direktiiviä tiukempi. Direktiivin säännökset voidaan katsoa siten tulleen toimeenpannuksi nykyisellä sääntelyllä eikä tarvetta lainsäädäntömuutokseen ole.

Verolainsäädännön tulee olla sillä tavoin yksityiskohtaista ja selkeää, että veroseuraamukset voidaan ennustaa riittävällä varmuudella. Tästä huolimatta verolainsäädäntöön sisältyy aina tulkinnanvaraisuutta. Nykyisen veronkiertopykälän soveltamisesta on kuitenkin Suomessa runsaasti oikeuskäytäntöä. Esityksen mukaan veronkiertopykälän muuttaminen saattaisi aiheuttaa epävarmuutta, kun kohtuullisen vakiintunutta oikeustilaa jouduttaisiin tulkitsemaan uuden sanamuodon perusteella. Näkemyksemme mukaan nykyisen veronkiertopykälän säilyttäminen on siten perusteltua Valtiovarainministeriön esityksen mukaisesti.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Sanna Linna-Aro
pääekonomisti veroasiantuntija