24.9.2018 klo 15:13
Lausunto

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelystä, verotusmenettelystä annetun lain 88 ja 89 §:n muuttamisesta ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 22 §:n muuttamisesta

Valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla säädettäisiin uusi laki riitojenratkaisumenettelystä kansainväliseen verotukseen liittyen. Laissa säädettäisiin menettelystä, joka käynnistyisi yksittäisen verovelvollisen hakemuksen johdosta ja jonka puitteissa EU:n jäsenvaltiot pyrkisivät keskinäisin neuvotteluin ratkaisemaan verosopimukseen liittyvän riita-asian. Lakia sovellettaisiin soveltuvin osin myös silloin, kun Suomi ja toinen valtio käsittelisi yksittäisen verovelvollisen verosopimukseen liittyvää verotusongelmaa verosopimuksen mukaisessa keskinäisessä sopimusmenettelyssä tai Suomi ja toinen EU-jäsenvaltio käsittelisi siirtohinnoittelua koskevaa asiaa EU-arbitraatioyleissopimuksen mukaisessa menettelyssä.

Esityksellä saatetaan voimaan neuvoston direktiivi (EU) 2017/1852 veroriitojen ratkaisumekanismeista EU:ssa. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla on mm. tarkoitus selventää kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi annetun ratkaisun täytäntöönpanoa koskevaa oikeustilaa sekä parantaa verovelvollisen oikeusasemaa palautuskoron laskemisen, veronkorotuksen palauttamisen sekä verotuksen muuttamisen osalta.

Kiitämme lausuntopyynnöstä ja esitämme lausuntonamme seuraavaa.

Lausunto

Yleistä

Esityksellä saatetaan Suomessa voimaan direktiivin mukaiset vaatimukset. Esitys sisältää direktiivin mukaisen riidanratkaisumenettelyn, joka jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät keskinäisin neuvotteluin saavuttamaan ratkaisun. Mikäli neuvottelut eivät tuota määräajassa ratkaisua verosopimukseen perustuvan riita-asiaan, siirrytään välimiesmenettelyyn.

Riidanratkaisumenetelmien keinovalikoima laajenee

Esityksen myötä riidanratkaisumenetelmät olisivat laajemmin verovelvollisen käytettävissä, jota voidaan pitää kannatettavana. Kannatettavaa on myös muutos verotuksen täytäntöönpanoa koskevan menettelyn osalta siten, että verovelvollisen verotusta muutettaisiin nykyisten huojennussäännösten soveltamisen sijaan. Tämä mahdollistaa veronkorotuksen palauttamisen sekä verovelvollisen verovuoden tappioiden määrän muuttamisen. Lisäksi palautettavalle määrälle laskettaisiin palautuskorkoa.

Riidanratkaisumenettelyn ja kansallisen muutoksenhaun suhde

Esityksessä rajoitettaisiin verovelvollisen muutoksenhakumahdollisuuksia nykyiseen verrattuna. Esityksen mukaan verovelvollinen ei voisi hakeutua sekä kansalliseen muutoksenhakuprosessiin että valtioiden väliseen menettelyyn. Luonnoksen mukaan kahden rinnakkaisen menettelyn soveltaminen ei olisi tarkoituksenmukaista. Ehdotus olisi luonnoksen mukaan kansainvälisen käytännön mukainen ja sillä estettäisiin erilaisten prosessien päällekkäisyydet samaa asiaa koskien. Luonnoksessa todetaan, että verovelvollisen olisi entistä tarkemmin harkittava, missä menettelyssä oman asiansa haluaa saada käsitellyksi.

Esitysluonnos kansallisen muutoksenhakuprosessin ja valtioiden välisen menettelyn keskinäisen suhteen osalta on näkemyksemme mukaan tulkinnanvarainen ja ongelmallinen. Ehdotetun muutoksen myötä verovelvollisen tulisi osata valita kansallisen muutoksenhakumenettelyn tai valtioiden välisen menettelyn välillä. Verovelvollisen kannalta tarkoituksenmukaisimman menettelyn valinta prosessin alkuvaiheessa vaatii vahvaa asiantuntemusta ja osaamista. Erityisesti pk-yritysten osalta tämä edellyttäisi käytännössä aina ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen käyttämistä.

Ehdotuksesta seuraisi näkemyksemme mukaan se, että kaksinkertaista verotusta koskevan riskin välttämiseksi verovelvollisen kannattaisi käytännössä jatkossa aina valita valtioiden välinen menettely, jossa kaksinkertainen verotus poistetaan toimivaltaisten viranomaisten sopimuksella tai mahdollisella välimiesten päätökselle. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Kansallinen muutoksenhaku ja kansainvälinen menettely eivät ole toisiaan vastaavia menettelyitä. Veroriidan kohteena voi olla myös muita kuin verosopimukseen ja verotusoikeuden jakoon liittyviä kysymyksiä. Tästä syystä toisen menettelyn rajoittaminen heikentää näkemyksemme mukaan verovelvollisen oikeusturvaa.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan jatkovalmisteluissa tulisi huomioida kansallisen muutoksenhakumenettelyn mahdollistaminen verovelvolliselle kansainvälisen menettelyn rinnalla. Myöskään direktiivissä ei edellytetä toisen menettelyn poissulkemista. Esitysluonnoksessa esitetyn kansainvälisen vertailun perusteella muutoksenhakumahdollisuuksien rajoittaminen ei myöskään olisi luonnoksessa esitetyissä vertailumaissa yleinen käytäntö.

Täytäntöönpanon kielto

Ehdotuksella olisi näkemyksemme mukaan vaikutusta myös veroriidan kohteena olevan veron maksun täytäntöönpanoon. Nykyisin verovelvollisella on mahdollisuus hakea muutoksenhaun yhteydessä täytäntöönpanon kieltoa. Hallituksen esitysluonnoksessa ei oteta kantaa täytäntöönpanon kieltoon tilanteessa, jossa verovelvollinen valitsee valtioiden välisen menettelyn. Näkemyksemme mukaan verovelvollisella tulisi säilyä tämä mahdollisuus, mikäli tämä joutuu valitsemaan kansallisen ja valtioiden välisen menettelyn välillä.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Sanna Linna-Aro
pääekonomisti veroasiantuntija