Lausunto luonnoksesta yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

1. Valtioneuvoston asetus yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

1.1 Asetusluonnoksessa (5 §) esitetään, että yliopistolain 49 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 76 prosenttia määräytyisi toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 24 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Koulutuksen perusteella määräytyväksi rahoitusosuudeksi esitetään 42 % ja tutkimuksen perusteella määräytyväksi rahoitusosuudeksi 34 %. Strategiaperusteisen rahoituksen osuudeksi esitetään 15 % ja valtakunnallisten tehtävien osuudeksi 9 %.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Esitys yliopistojen perusrahoituksen jakautumisesta on mielestämme yleispiirteissään hyvä. Se takaa yliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen perusrahoituksen riittävän ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden, mutta palkitsee myös koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Samalla se jättää tilaa yliopiston omaan strategiaan sekä valtakunnallisiin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin perustuvalle kehittämiselle.

1.2 Koulutuksen rahoitusosuuteen (6 §) esitetään lisättäväksi uraseurantaan perustuva rahoitusosuus.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Uraseurannan lisääminen koulutuksen rahoitusosuuden perusteisiin ohjaa yliopistoja kehittämään koulutusta työelämän laadullisista tarpeista käsin. Pidämme tätä kannatettavana uudistuksena. Kiitämme uraseurantakyselyä erityisesti siitä, että se kartoittaa valmistuneiden kokemusta siitä, miten opinnot vaikuttivat yrittäjyystaitojen kehittymiseen.

1.3 Muihin koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteisiin pohjautuvia rahoitusosuuksia (7 §) esitetään tarkennettavaksi strategiaperusteisen rahoituksen määräytymisperusteiden osalta siten, että se jakaantuisi yliopiston strategiaa ja uudistumista tukevaan osuuteen sekä valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukevaan osuuteen.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Pidämme esitystä strategiarahoituksen määräytymisestä yhtäältä yliopiston oman strategian ja toisaalta valtakunnallisten koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden perusteella kannatettavana.

Vaikka rahoitusperusteen pääpaino on perustellusti kunkin yliopiston strategiaa ja sen mukaisen profiilin kehittymistä tukevissa toimenpiteissä, on korkeakoulukentän yhteisen kehittämissuunnan varmistamiseksi myös valtioneuvoston poliittiselle ohjaukselle jätettävä riittävästi vipuvoimaa.

Myös yliopistojen strategiatyön ja sen valmistelun koordinoinnin vaiheistaminen sekä sidosryhmien laajempi osallistaminen sen yhteydessä ovat kannatettavia esityksiä. Muistutamme, että myös pienet ja keskisuuret yritykset sekä näitä edustavat tahot on otettava niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti mukaan tähän työhön.

Kansainvälisyyden sisällyttäminen läpileikkaavasti yliopiston oman strategian toimeenpanoa tukevaan rahoitusperusteeseen on kannatettavaa. Esitämme, että samaan tapaan myös digitalisaatio otettaisiin jokaista yliopistoa niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin hallinnossa läpileikkaavana kehittämisteemana osaksi strategiaperusteista rahoitusosuutta.

1.4 Taideyliopistolle kohdistuva erillisrahoitus lisättäisiin osaksi valtakunnallisia tehtäviä. Voimassa olevassa rahoitusmallissa vastaava erillisrahoitus on toteutettu osana alakohtaista tehtävää, joka esitetään poistettavaksi mallista.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?

Ei kantaa

1.5 Muuta lausuttavaa ehdotukseen valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta?

Pidämme ongelmallisena sitä, että rahoitusmalliehdotus ei puutu korkeakoulututkinnon jo suorittaneiden yksilöiden taloudellisiin kannustimiin, jotka epätarkoituksenmukaisesti ohjaavat täydentämään ja päivittämään osaamista maksuttomassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa maksullisen tutkintoon johtamattoman avoimen korkeakoulutuksen tai täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen sijaan.

Tämän vuoksi esitämmekin, että korkeakoulujen sallittaisiin periä myös EU/ETA-maiden kansalaisuuden omaavilta tutkinto-opiskelijoilta kohtuullisia opintomaksuja, jotka henkilö maksaisi verotuksen yhteydessä opintojen päätyttyä ja riittävän tulotason varmistuttua ja joita huojennettaisiin stipendein (esim. tavoiteajassa valmistuminen, opintomenestys, tutkinnon loppuun saattaminen). Uutta samantasoista tutkintoa suorittavilta korkeakoulut saisivat periä astetta korkeampia opintomaksuja.

Kohtuulliset opintomaksut lyhentäisivät tutkintojen keskimääräisiä suoritusaikoja ja nopeuttaisivat siten tutkinto-opiskelijoiden läpivirtausta ja vapauttaisivat näin nykyistä nopeammin paikkoja uusille tutkinto-opiskelijoille. Lisäksi ne ohjaisivat tutkinnon jo omaavia täydentämään osaamistaan räätälöidympien tutkintoon johtamattomien koulutusten piiriin.

Kaikkiaan opintomaksut laajentaisivat korkeakoulujen resurssipohjaa sekä nostaisivat opintotarjonnan määrää ja laatua niin tutkintoon johtavassa kuin johtamattomassa koulutuksessa.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opintomaksujen myötä myös avoimena korkeakoulutuksena tai täydennyskoulutuksena suoritettavat tutkintojen osat voitaisiin nykyistä vaivattomammin koostaa ja tunnustaa kokonaisiksi tutkinnoiksi. Avoimen korkeakoulun tai täydennyskoulutuksen väylän hyödyntäminen tutkinto-opiskelijoiden valitsemisessa oletettavasti myös helpottuisi nykyisestä.

Samalla myös avoimen korkeakoulutuksen maksukattoja olisi tarpeen tarkistaa. Maksukatto olisi poistettava avoimesti tarjottavilta ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisilta opinnoilta.

2. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

2.1 Asetuksen 1 §:n 1 momentissa ja liitteessä esitetään koulutuksen rahoitustekijöiksi ja niiden painoarvoiksi seuraavia:

1. Yliopistossa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä, 19 %
2. Yliopistossa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä, 11 %
3. Avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä, 4 %
4. Korkeakoulujen yhteistyösopimusten perusteella suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä, 1 %
5. Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastauspisteiden yhteismäärä, 3 %
6. Yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen, 2 %
7. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastauspisteiden yhteismäärä, 2 %

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?

Ei

Esitetyt yliopistokoulutuksen rahoitustekijät ja niiden väliset painotukset ovat yleispiirteissään kannatettavia.

Pidämme kuitenkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin suunnattua rahoitusosuutta (sis. avoimen yliopiston opinnot, erillisopinnot, erikoistumiskoulutukset ja yhteistyöopinnot) riittämättömänä suhteessa työelämän nopeasti kasvaviin osaamisen täydentämisen ja muuntamisen tarpeisiin. Osuutta on kasvatettava nyt esitetystä, jotta yliopistot pystyvät erikseen ja ennen kaikkea yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa vastaamaan työelämän nopeasti lisääntyviin osaamisen täydentämisen ja muuntamisen tarpeisiin tutkintoa lyhyempiä ja työhön integroitavia opintokokonaisuuksia tuottamalla.

2.2 Asetuksen 1 §:n 1-5 momentissa ehdotetaan, että:

a) tutkintojen laskennassa huomioitaisiin alakohtaiset erot mm. infrastruktuuri- ja henkilöstöintensiivisyydessä eri kertoimilla kolmessa kategoriassa tutkintojen mukaan jaoteltuna (asetuksen liite)
b) toinen saman tasoinen tutkinto huomioitaisiin pienemmällä kertoimella ja
c) tutkinnon tavoiteajassa suorittaminen huomioitaisiin kahdella eri kertoimella.

Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa koulutusalaryhmittäin sopimuksessa sovittu tutkintotavoite toimisi jatkossakin rahoitusrajana, jonka ylittävistä tutkinnoista ei myönnetä rahoitusta. Alaryhmittelyä on muutettu nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kannatamme sitä, että tutkinnon suoritusaika sekä aiemman samantasoisen tutkinnon suorittaminen huomioidaan rahoitustekijän kertoimissa. Tämä kannustaa yliopistoja ohjaamaan opiskelijaa valmistumaan tavoiteajassa, tunnistamaan ja tunnustamaan täysimääräisesti aiemmin hankitun osaamisen sekä tarjoamaan samantasoisen tutkinnon omaaville osaamisen täydentäjille tutkintokoulutuksen sijaan räätälöidympiä ja lyhytkestoisempia koulutuspalveluita.

Sikäli kun kandidaatin tutkintoa on tulevaisuudessa yhä useammalla alalla tarkoituksenmukaista kehittää työelämään johtavaksi tutkinnoksi ja maisterin tutkintoa työelämäläheisesti suoritettavaksi täydentäväksi tutkinnoksi, on tämän kehityksen myötä myös uutta alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien kohdalla sovellettava alennettua painokerrointa.

Myös koulutusalakohtaisten kustannuserojen huomioiminen laskentakriteerien kertoimissa on tervetullut uudistus. Tällä varmistetaan, että yliopistot kykenevät vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin myös niissä tilanteissa, joissa vaadittavan koulutuksen järjestäminen on astetta kalliimpaa.

2.3 Asetuksen 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa esitetään, että ns. jatkuvan oppimisen kokonaisuus muodostuisi

a) yliopiston avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketusta määrästä ja
b) korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketusta määrästä.

Tekijät vastaisivat voimassa olevan rahoitusmallin tekijöitä, joista yhteistyöopinnot ehdotetaan erotettavaksi omaksi laskentakriteerikseen.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kuten edellä toteamme, on jatkuva oppiminen rahoitusmallissa tervetullut elementti, mutta siihen varattu rahoitusosuus on määrällisesti riittämätön.

Tilannetta korjaisi mielestämme osaltaan se, että maisterin tutkinnosta rakennettaisiin vielä selvemmin jatkuvaa oppimista palveleva osaamiskokonaisuus. Tämä edellyttäisi sitä, että kandidaatin tutkinto mitoitettaisiin ja muotoiltaisiin nykyistä selvemmin työmarkkinoille ohjaavaksi perustutkinnoksi ja maisterin tutkinto vielä selvemmin työelämästä käsin suoritettavaksi ja sitä kehittämään rakennetuksi täydentäväksi tutkinnoksi. Näin maisterikoulutukseen ohjattaisiin hakemaan pääsääntönä erikseen ja sitä varten olisi oma valintaprosessinsa. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tapaan myös yliopistojen maisterin tutkintoihin hakeutumisen yhtenä ehtona olisi oltava yhä useammin koulutuksen kannalta tähdellinen työkokemus.

Jatkuvan oppimisen palvelujen tarjonnan ja rahoituspohjan laajentamiseksi esitämme lisäksi, että avoimen yliopiston maksukatto poistettaisiin kokonaan avoimesti tarjottavilta ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisilta opinnoilta. Tämä vahvistaisi osaamisen syventämiseen tähtäävien opintojen tarjontaa avoimena korkeakoulutuksena.

Seuraavalla hallituskaudella olisi myös avattava keskustelu korkeakoulujen jatkuvan oppimisen palveluiden kokonaisuudesta. Työelämään suunnatut oppimispalvelut ovat tällä hetkellä varsin kirjava paletti sisältäen avoimen korkeakoulutuksen, täydennys- ja tilauskoulutuksen, erikoistumiskoulutukset sekä osin myös tutkintoon johtavan koulutuksen.

Tähän liittyen esitämme, että korkeakouluja ohjattaisiin uudelleen muotoilemaan työelämään suunnattu koulutustarjontansa jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuudeksi tai -väyläksi. Se voisi sisältää elementtejä edellä mainituista nykyisistä koulutusmuodoista, mutta olisi nykyistä yhtenäisempi ja paremmin yksilön ja yrityksen tai muun työyhteisen tarpeisiin vastaava.

2.4 Asetuksen 1 §:n 1 momentin 5 kohdassa esitetään opiskelijapalautteeseen liittyvän rahoitustekijän pysymistä mallissa nykyisellään.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kannatamme opiskelijapalautteeseen liittyvän rahoitustekijän säilyttämistä nykyisellään. Opiskelijapalautteen kytkeminen rahoitusohjaukseen kannustaa yliopistoja kehittämään koulutustaan opiskelija- ja osaamislähtöisesti.

2.5 Asetuksen 1 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdassa ja 7-8 momentissa ehdotetaan työllistymisen ja työllistymisen laadun rahoitustekijöiden muodostumista:

a) voimassa olevaa rahoitusmallia vastaavasti työllistymisestä vuosi valmistumisen jälkeen, jonka laskentaan lisättäisiin yrittäjien huomioiminen kertoimella 2; sekä
b) ehdotettavasta uraseurantakyselyn vastausten pisteiden yhteenlasketusta määrästä. Uraseurantakyselyyn liittyvät kysymykset ja niiden pisteytystaulukko ovat asetuksen liitteessä.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Ehdotus on niin vanhan määrällisen (työelämään sijoittuminen) kuin uuden laadullisen (uraseurantakyselyn vastaukset) ulottuvuuden osalta mielestämme tarkoituksenmukainen eli ohjaa yliopistoja kehittämään koulutustaan työelämälähtöisesti.

Kannatamme erityisesti yrittäjinä toimivien huomioimista lisäkertoimella työllistymisen rahoitustekijässä. Yrittäjyys on entistä osaamisintensiivisempää, ja yhä useampi yrittäjä onkin korkeakoulutettu. Yliopisto on erinomainen kasvualusta uudelle korkean osaamisen ja uraauurtavien innovaatioiden yrittäjyydelle. Yliopistoja on siten syytä palkita uuden yrittäjyyden edistämisestä.

Sikäli kun kandidaatin tutkintoa on tulevaisuudessa yhä useammalla alalla tarkoituksenmukaista kehittää työelämään johtavaksi tutkinnoksi ja maisterin tutkintoa työelämäläheisesti suoritettavaksi täydentäväksi tutkinnoksi, on myös alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyminen otettava mukaan rahoitustekijöihin.

2.6 Asetuksen 2 §:ssä ja liitteessä tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerien tekijöiksi ja painoarvoiksi esitetään:

1. Julkaisujen lukumäärä, 14 %
2. Yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärä, 8 %
3. Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus, 6 %
4. Kotimainen tutkimusrahoitus sekä kotimainen ja kansainvälinen yritysrahoitus, 6 %

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Pidämme tutkimuksen rahoitusosuuden tekijöitä yleispiirteiltään kannatettavina.

Pienet ja keskisuuret yritykset kokevat selvitystemme mukaan korkeakouluyhteistyölle kasvavan tarpeen oman toimintansa kehittämisessä. Yhteistyötä yliopiston kanssa ilmoittaa kuitenkin tekevänsä vain 7 prosenttia pk-yrityksistä (Pk-yritysbarometri 1/2018).

Yliopistoja olisikin kannustettava nykyistä voimakkaammin kehittämään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaansa (TKI) siten, että se edistää uuden innovatiivisen yritystoiminnan syntyä ja nykyisen yritystoiminnan uudistumista. Siksi esitämme, että yliopistojen TKI-toiminnan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle asetettaisiin rahoitusmalliin oma rahoitusosuutensa. Sen yksityiskohtaiset mittarit voitaisiin sopia yliopistokohtaisesti OKM:n ja yliopistojen välisissä sopimusneuvotteluissa. Näin mittarit huomioisivat yliopistojen erilaiset profiilit ja vahvuudet.

2.7 Asetuksen 2 §:n 1 momentissa esitetään voimassa olevan rahoitusmallin mukaisesti, että julkaisuperusteinen rahoitus muodostuu julkaisujen lukumäärästä tiedonkeruu- ja tasoluokittain kertoimella painotettuna 3 momentin tarkennuksissa esitetyllä tavalla. Lisäksi 2 §:n 4 momentissa esitetään julkaisutiedonkeruun luokkien A, C1 ja C2 mukaisia avoimesti saatavilla olevia vertaisarvioituja julkaisuja painotettavaksi kertoimella 1,2.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kiitämme esitystä siitä, että se kannustaa yliopistoja tutkimustulosten avoimuuteen.

2.8 Asetuksen 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa esitetään rahoitusperusteeksi tohtorin tutkintojen määrää yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä sopimuksessa sovittuun tutkintotavoitteeseen saakka. Laskenta vastaisi voimassa olevan mallin laskentaa.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kannatamme esitystä tohtoritutkintojen määrää koskevasta rahoitusperusteesta. Pidämme tärkeänä, että tohtoritutkintojen määrän kasvattamisen sijaan yliopistot kiinnittävät huomiota tutkinnon suorittamisen jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen muuallakin kuin yliopistossa.

Yksi tapa tähän olisi rakentaa yliopistojen ja elinkeinoelämän välinen kaksisuuntainen residenssijärjestelmä, joka mahdollistaisi tutkijoiden ja tutkijakoulutettavien lyhytaikaisen työskentelyn yritysten TKI-hankkeissa ja vastaavasti yrittäjien ja yritysjohdon yliopistojen hankkeissa.

2.9 Asetuksen 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa esitetään rahoitusperusteeksi kansainvälistä kilpailtua tutkimusrahoitusta ja 4 kohdassa kotimaista tutkimusrahoitusta sekä kotimaista ja kansainvälistä yritysrahoitusta. Laskenta vastaisi nykyisen rahoitusmallin laskentaa, mutta 4 kohdan sanamuotoa on tarkennettu kuvaamaan paremmin sen sisältöä.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Joonas Mikkilä
pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö