Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Selvitys positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä

Oikeusministeriö
lausuntopalvelu.fi    

 

Oikeusministeriö on teettänyt selvityksen positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä. Selvityksessä ehdotetaan perustettavaksi positiivisten luottotietojen rekisteri, joka muodostuisi yhtäältä kuluttajille myönnettyjä luottoja koskevista tiedoista ja toisaalta luotonhakijoiden tuloja koskevista tiedoista. Samalla esitetään, että rekisteri olisi perusteltua sijoittaa tulorekisterin yhteyteen, jonka rekisterinpitäjänä toimii Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö. 

Suomen Yrittäjät pitää luottotietotoiminnan uudelleenarviointia tärkeänä

Suomen Yrittäjät suhtautuu ehdotuksen tavoitteisiin myönteisesti. Kotitaloudet ovat esitettyjen selvitysten valossa velkaantuneet voimakkaasti, mitä voidaan pitää jo yhteiskunnallisenakin haasteena. Siitä syystä kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla ylivelkaantumista voitaisiin estää, on arvioitava perusteellisesti. Positiivinen luottorekisteri ja erityisesti tällaisen rekisterin vaikutukset on syytä arvioida mahdollisessa jatkovalmistelussa huolellisesti. 

Selvityksessä on vertailtu yksityisen ylläpitämän ja julkisen vallan ylläpitämän rekisterin vaihtoehtoja. Kustannukset, EU:n kilpailusäännöt sekä rekisterin tietosuojan ja tietoturvallisuuden varmistaminen ovat perusteita, joiden vuoksi on päädytty esittämään julkisen toimijan ylläpitämää keskitettyä rekisteriä. Huomautamme, että myös nk. negatiiviset luottotiedot ovat yksilön kannalta sensitiivistä informaatiota, ja näitä rekistereitä ylläpitävät yksityiset luottotietotoimijat. 

Esityksen mukaan rekisterin ylläpitokustannukset ja perustamiskustannukset katetaan rekisterin käyttäjiltä perittävillä käyttömaksuilla. Vaikka esityksessä ei ole suoraan otettu kantaa kustannusten määräytymiseen, pidämme selvänä, että maksujen suuruus tulee arvioida omakustannusperiaatteella.  

Esityksen mukaan tällaisen rekisterin käyttöala ei olisi yhtä laaja kuin negatiivisten tietojen osalta. Tietojen käyttöön olisivat oikeutettuja ainoastaan kulutusluottoja suomalaisiille kuluttajille myöntävät tahot, ml. toimiluvanvaraiset luottolaitokset sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon merkityt luotonantajat ja vertaislainavälittäjät. Näille tahoille esitetään velvollisuutta ilmoittaa rekisteriin myönnetyt luotot sekä velvollisuutta tarkistaa hakijan tiedot rekisteristä ennen luoton myöntämistä. Velvoitteiden rikkomisesta tulisi esityksen mukaan voida määrätä hallinnollisia ja muita oikeudellisia seuraamuksia.

Koska selvityksessä ehdotetaan luotonantajille sanktiouhkaisia velvollisuuksia, pidämme tärkeänä, että mahdollisen jatkovalmistelun yhteydessä velvollisuudet määritellään selvityksessä esitettyä tarkemmin. Selvityksen valossa jää epäselväksi, kuinka positiivisia tietoja tulee arvioida velvoitteiden täyttämiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita kulutusluotot: kuinka arvioidaan kuluttajan maksukykyä suhteessa useampaan luottoon. Ylivelkaantumisen arviointi on haastavaa. Jos velvollisuuden laiminlyönnistä voidaan rangaista, tulee velvollisuuksien olla selkeät ja tarkkarajaiset. 

Lisäksi pidämme perusteltuna, että luottotietolainsäädäntöä arvioidaan kokonaisuutena. On esitetty, että positiiviset luottotiedot saattavat auttaa henkilöä pääsemään niin sanotusti uuteen alkuun, koska luotonantajat voisivat arvioida henkilön maksukykyä nykyistä tarkemmin. Tällä hetkellä negatiiviset luottotiedot voivat vaikeuttaa monien hyödykkeiden, kuten asunnon, teleliittymien ja vakuutusten saamista – yksittäisen henkilön osalta jopa useiden vuosien ajan. Jos positiiviseen luottotietorekisteriin on pääsy vain luotonantajilla, ei rekisterillä ole vaikutusta muiden hyödykkeiden saamisen helpottumiseen. 

Jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon myös velkaantuneet yrittäjät

Velkaantuminen ja siitä seuraavat negatiiviset maksuhäiriömerkinnät ovat yksi merkittävimmistä esteistä aloittaa yritystoiminta. Yritystoiminnassa tarvitaan tiettyjä peruspalveluja, kuten puhelin- ja internetliittymiä, vakuutuksia, pankkitiliä ja peruspankkipalveluita sekä toimitiloja. Näiden saaminen estyy joko kokonaan tai ainakin vaikeutuu merkittävästi, jos henkilöllä on maksuhäiriöitä. Henkilökohtainen maksuhäiriömerkintä saattaa lisäksi heikentää yrityksen luottokelpoisuutta, esimerkiksi jos maksuhäiriömerkinnän saanut henkilö kuuluu yhtiön hallitukseen. Merkinnöistä ja niiden tallennusajoista säädetään luottotietolaissa (527/2007).  

Maksuhäiriömerkinnät saattavat vaikuttaa yrityksen ja yrittäjän luottoluokitukseen, vaikka ne eivät koskisikaan suoraan yrittäjää tai tämän pääasiallisesti harjoittamaa yritystointa. On hyvä tunnistaa, että taloudellisesti vaikeuksissa olevan yrityksen maksuhäiriömerkinnät saattavat vaikuttaa paitsi vastuuhenkilön henkilökohtaiseen luottoluokitukseen myös vastuuhenkilön toisiin yrityksiin. Tämä saattaa tulla yllätyksenä, jos yrittäjä on lupautunut muodollisesti osallistumaan toisen yrityksen hallitukseen vailla tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa yrityksen talouteen.

Kuluttajalla on oikeus saada käyttöönsä peruspankkipalvelut. Palveluihin kuuluvat perusmaksutili ja siihen liittyvä tilinkäyttöväline (kuten debit-kortti ja verkkopankkitunnukset), mahdollisuus nostaa käteistä, maksutapahtumien toteuttaminen sekä sähköinen tunnistusväline. Kuluttaja-asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää peruspankkipalveluita pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin ammatin- tai elinkeinotoiminnan harjoittamiseen.  Yritystoiminnan harjoittaminen vaikeutuu, jos pankkipalvelut evätään.

Yritysten vastuuvakuutukset kuuluvat vapaaehtoisiin vakuutuksiin. Siitä huolimatta niiden merkitys tietyillä toimialoilla on suuri. Esimerkiksi kilpailutuksessa pärjääminen saattaa edellyttää vastuuvakuutusta. 

Eduskunnassa on käsittelyssä lakialoite laeiksi luottotietolain 18 ja 20 §:n ja ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja 11 luvun 1 §:n muuttamisesta (LA 28/2018 vp), joka on saanut laajan kannatuksen yli puoluerajojen. Aloitteen tarkoituksena on poistaa maksuhäiriöt aina, kun velka on maksettu, se on vanhentunut tai velan peruste on muuten poistunut. Lain mukaan velan maksamisesta huolimatta häiriömerkinnät voivat säilyä rekisterissä jopa kaksi vuotta.  Aloite ei koske yrittäjiä. Yrittäjien maksuhäiriömerkintöjen tallennusajoista säädetään luottotietolain 28 §:ssä.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä yrittäjyysstrategiassa on kiinnitetty huomiota nykyisten luottotietolain ongelmakohtiin. Strategiassa esitetään, että maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja tulee lyhentää ja yhdenmukaistaa erityisesti silloin, kun velka on kokonaan maksettu. Selvitettäväksi esitetyssä mallissa merkinnät poistuisivat kuukauden kuluessa velan maksamisesta tai muusta maksuvelvoitteen poistumisesta alkaen. 

Suomen Yrittäjien esitys: Selvitetään mahdollisuutta lyhentää yrittäjien ja yritysten maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja nykyisestä. Jos velka on maksettu kokonaan tai sen peruste on lakannut olemasta, tulee merkintä poistaa rekisteristä nykyistä nopeammin. Myös muita tallennusaikoja on syytä arvioida uudelleen.

Lisäksi selvitetään mahdollisuus säätää lailla aloittavalle yrittäjälle oikeus saada peruspalveluja, kuten pankki- ja vakuutuspalveluja sekä tietoliikennepalvelut, joita tarvitaan elinkeinon harjoittamiseen.

Lisätietoja: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/suomi2025_yrittajan_uusi_ma...

 

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula                Tiina Toivonen
työmarkkinajohtaja        lainsäädäntöasioiden päällikkö