Hallituksen esitys laiksi sähköisestä laskutuksesta

Eduskunnan talousvaliokunta

Euroopan unionin direktiivi 2014/55/EU sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa (jäljempänä verkkolaskudirektiivi) tuli voimaan 26.5.2014. Jäsenvaltioiden kansalliset lait ja asetukset sekä hallinnolliset määräykset tulee saattaa verkkolaskudirektiivin mukaisiksi viimeistään 18.4.2019. Verkkolaskudirektiivin mukaan hankintayksiköiden tulee ottaa vastaan ja käsitellä eurooppalaisen laskustandardin mukaisia rakenteisesti sähköisisä laskuja EU-kynnysarvot ylittävissä julkisissa hankinnoissa.

Keskeiset huomiot

Suomen Yrittäjät suhtautuu esityksen tavoitteisiin positiivisesti, mutta suhtaudumme varauksellisesti lainsäädäntötapaan, jossa direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä ehdotetaan kansallista lisäsääntelyä.

Pidämme tärkeänä edistää sähköistä taloushallintoa ja katsomme sen hyödyttävän myös pk-yrityksiä, mutta toteamme samalla, että esityksen mukaan 93,2 prosentin suomalaisista yrityksistä kuuluu siihen, joukkoon, jonka oletetaan hyötyvän säädöksestä vähiten.

Esityksen mukaan on mahdollista, että vähintäänkin osalla tätä 267 447 yrityksen joukkoa laskutuskustannukset uhkaavat nousta, kun käyttöön otetaan järjestelmä, joka tukee digitaalisen taloushallinnon periaatteita ja automaattisuutta.

Kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi pidämme hyvänä, että säännösehdotuksen ja sen perusteluiden lähtökohta on, että laskun muotovaatimuksista voidaan sopia. On tärkeä kunnioittaa osapuolten sopimusvapautta.

Ehdotettavan lain 4 §:ssä säädetään, että hankintayksiköllä ja elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada pyynnöstä lasku toiselta hankintayksiköltä tai elinkeinonharjoittajalta sähköisenä laskuna. Säännös ei perustu direktiiviin, vaan kyse on kansallisesta sääntelystä.

Säännöksen perusteluissa todetaan, että lähtökohtaisesti osapuolten tulisi sopia laskun muotovaatimuksista. Tilanteissa, joissa asiasta ei ole sovittu, antaisi ehdotettu sääntely laskun vastaanottajalle oikeuden saada sähköinen lasku.

Esitämme, että ehdotettua 4 §:ää täydennetään siten, että myös säännöksestä käy ilmi sopimusvapauden ensisijaisuus ja että säännös tulee sovellettavaksi vasta, jos asiasta ei ole muuta sovittu. Säännös voidaan muotoilla esimerkiksi näin:

”Elleivät osapuolet ole muuta sopineet, hankintayksiköllä ja elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada pyynnöstä lasku toiselta hankintayksiköltä tai elinkeinonharjoittajalta sähköisenä laskuna.”

Suomen Yrittäjät

Petri Malinen
ekonomisti