Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta

Eduskunta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt lausuntoamme otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

Esityksen tavoitteena on ajantasaistaa sairausvakuutuslain tulosäännökset sekä selkeyttää ja yksinkertaistaa päivärahaetuuden määräytymisperusteita. Tarkoituksena on, että määräytymisperusteet ovat etuuden hakijalle ymmärrettävät ja että päiväraha vastaisi nykyistä paremmin hakijan ansionmenetystä etuuden alkaessa.

Esityksessä ehdotetaan, että päivärahaetuus määräytyisi hakijan vuositulon perusteella. Vuositulolla tarkoitettaisiin työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta edeltävien 12 kuukauden tuloja. Vuosituloon luettaisiin palkkatulot, kyseisenä aikana voimassa ollut YEL- ja/tai MyEL-työtulo, vakuutuspalkka tai kyseiselle ajalle myönnetty etuustulo.

Vuositulo vastaisi nykyisiä säännöksiä paremmin henkilön tulotasoa etuusoikeuden alkaessa. Vuositulo korvaisia kaikki muut nykyiset säännökset päivärahan määräytymisestä pl. säännös, jonka mukaan vanhempainpäiväraha voi perustua myös edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olevaan tuloon. Tietyissä erityistilanteissa (vastavalmistunut, hoitovapaalta palaaja) päivärahaetuus voisi määräytyä edeltäneiden kolmen kuukauden vuosituloksi muutettujen tulojen mukaan.

Tuloverolain mukaisten tulonhankkimismenojen vähentämisestä ehdotetaan luovuttavaksi, koska päivärahaetuuden määrä ei enää määräytyisi verotuksen tulojen perusteella. Päivärahaetuuden perusteena olevasta palkkatulosta tehtävää vakuutusmaksuvähennystä ehdotetaan korotettavaksi.

Vuosilomakustannuskorvauksen määräytymistä ehdotetaan muutettavaksi siten, että korvauksen perusteena olisi työntekijän vanhempainpäivärahan perusteena ollut vuosityötulo. Korvauksen laskennassa käytettävää kerrointa esitetään muutettavaksi siten, että se vastaisi paremmin nykytilaa työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen osalta. Tästä syystä kerrointa ehdotetaan pienennettäväksi 1,26 lukuun 1,21.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020 pl. sairausvakuutuksen rahoitusta koskevien säännösten muutokset, jotka tulevat voimaan jo 1.11.2019.

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen ja Verohallinnon kanssa. Myös Suomen Yrittäjiä on kuultu esityksen valmistelussa.

Suhtaudumme esitettyihin muutoksiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Nähdäksemme niillä täytetään esitykselle asetetut tavoitteet ja sen tarkoitus hyvin. Muutoksista aiheutuvat kustannukset ovat pienet ja uudistus keventää työnantajille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Järjestelmä selkeytyy ja on etuuden saajalle ymmärrettävämpi sekä siitä korvataan jatkossa paremmin henkilölle aiheutuvaa ansionmenetystä etuuden alkaessa.

Yrittäjiä koskevat esitykset

Pidämme myös esityksen yrittäjiä koskevia esityksiä lähtökohtaisesti kannatettavina ja perusteltuina. Esityksessä tosin virheellisesti todetaan, että yrittäjän YEL-työtulon voidaan katsoa kuvaavan yrittäjän tulotasoa. YEL-työtulon tulee vastata yrittäjän työpanoksen arvoa, ei toiminnasta saatavaa tuloa.

Yrittäjän päivärahaetuus määräytyisi jatkossa ainoastaan vahvistetun YEL- tai MyEL-työtulon perusteella. Yritystoiminnan verotettavia tuloja ei etuuden määräytymisperusteena enää huomioitaisi.

Jos yritystoiminta on niin pienimuotoista, että yrittäjä ei ole YEL-vakuuttamisvelvollinen, olisi hänellä kuitenkin oikeus vähimmäispäivärahaan. Ottaen huomioon sen, että päiväraha maksetaan aina vähimmäispäivärahan suuruisena, kun vuosityötulo jää alle 11 273 (2019) ja sen, että hallituksen esityksessä 206/2018 ehdotetaan, että vähimmäispäivärahan saamiseen liittyvästä 55 päivän odotusajasta luovuttaisiin, ei muutoksella ole merkittävää vaikutusta yrittäjien sairausajan turvaan. Henkilöiden, jotka työskentelevät pienimuotoisesti sekä yrittäjänä että työntekijänä etuuksiin merkitys voi olla suurempi. Esityksessä myös ehdotetaan, ettei em. pienimuotoisen yritystoiminnan tuloista jatkossa maksettaisi myöskään sairausvakuutuksen päivärahamaksua eikä palkoista työnantajan sairausvakuutusmaksua, mitä voidaan pitää perusteltuna ratkaisuna, ottaen huomioon, etteivät em. tulot myöskään kartuta etuutta, jonka rahoituksen ko. maksut käytetään.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu jää edelleen maksettavaksi YEL-vakuutetun yrittäjän maksaessa itselleen palkkaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osa yrittäjistä riippuen yhtiömuodosta osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen muita yrittäjiä selvästi merkittävämmässä määrin.

Suomen Yrittäjät

Harri Hellstén
työmarkkina-asioiden päällikkö