Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Ohjeistus suoran valinnan sosiaali- ja terveyskeskusten korvausmalleihin

Sosiaali- ja terveysministeriö

 

Ovatko sosiaali- ja terveyskeskustoiminnan järjestämisen lähtökohdat ymmärrettävät tuottajakorvausten näkökulmasta?

kyllä pääosin.

Järjestäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskien sote-keskusten korvausmalleja on kuvattu hyvin

 

Auttaako raportti hahmottamaan järjestäjän tavoitteiden ja niiden seurannan suhdetta korvausmallin suunnitteluun?

kyllä pääosin.

Terveyspalveluiden osalta kyllä. Sosiaalipalveluiden osalta käsittely oppaassa on ohuempaa. On myönteistä, että oppaassa on myös kannustimia, eikä pelkästään sanktioita. Vaikuttavuus ja laatu mittareina ovat hyviä, joskin eivät helppoja toteuttaa. On tärkeää, että maakunta viestii selkeästi tuottajille, mitä niiltä vaaditaan. Tämä tuo ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta.

 

Onko tuottajakorvausten rooli tuottajaverkon ohjauksen kokonaisuudessa selkeä?

kyllä pääosin.

On hyvä, että ohje on riittävän väljä. Se jättää tilaa sote-järjestäjän omalle harkinnalle.

 

Onko suoran valinnan sosiaali- ja terveyskeskusten palveluista maksettavien korvausten yleiset periaatteet kuvattu raportissa riittävän selkeästi?

kyllä pääosin.

 

Auttaako raportti hahmottamaan, millaisia tekijöitä korvausmallin suunnittelussa täytyy ottaa huomioon?

kyllä pääosin.

Kannustinpalkkioitten suunnittelussa kannattaa ottaa noin kahden vuoden tarkasteluperspektiivi hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa. Ainakin suun terveydenhuollossa vaurioitten ilmeneminen voi kestää pitemmän aikaa. Käynnistämis- ja siirtymävaiheen seikat puuttuvat nyt ohjeesta.

 

Ovatko kiinteän korvauksen perusperiaatteet selkeät ja ymmärrettävät?

kyllä pääosin.

Jatkossa siltä osin kun opas ulottuu suun terveydenhuoltoon, kiinteän korvauksen piiriin voi sisällyttää vuosittain tapahtuvan tutkimuksen ja ennaltaehkäisevän hoidon.

 

Ovatko suoriteperusteisten korvausten perusperiaatteet selkeät ja ymmärrettävät?

kyllä pääosin.

Asiakasmaksujen kautta olisi luontevaa suun terveydenhuollossa tuottaa proteettisia palveluja, korjaavaa hoitoa, kirurgisia hoitoja ja muita tutkimuksia ja hoitoja.

Heikommassa asemassa olevien kohdalla tulee voida käyttää henkilökohtaista budjettia perus- ja erikoishoidon toteuttamiseksi.

 

Ovatko kannustinperusteiden korvausten perusperiaatteet selkeät ja ymmärrettävät?

kyllä pääosin.

 

Onko muiden korvausten rooli selkeä?

ei kantaa.

 

Muut vapaamuotoiset huomiot raportista

On ohjeen ansio, että ohjeessa korostetaan tuottajakorvausten oikean määrittämisen olevan keskeinen sote-järjestäjän ohjauskeino tuottajiin nähden. Opas jättää silti sopivasti väljyyttä ja tilaa ohjeuskeinojen käyttämiselle.

Maakunnan on asiakassetelin arvoa määriteltäessä otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuisivat maakunnan liikelaitokselle vastaavan palvelun tuottamisesta. Kannatamme tätä periaatetta. Se on kirjattu myös voimassa olevaan palvelusetelilakiin. Tosin sitä ei ole aina setelin arvoa määriteltäessä noudatettu.

 

Millaista tuottajakorvauksiin liittyvää toimeenpanon tukea jatkossa tarvittaisiin?

Asiakasetelin ja palvelusetelin eroavaisuudet on huomioitava ja hyödynnettävä kertynyt tieto siirtymävaiheessa. Koska palveluntuottaja ei asiakassetelissä voi periä asiakkaalta omavastuuosuutta, on asiakassetelin arvon oltava realistinen ja sen on perustuttava rehellisesti ja oikein laskettuihin tuotantokustannuksiin.

Palveluseteleiden arvoa ei voida suoraan siirtää asiakassetelin arvoksi. Lisähaasteen tähän tuo se, että palveluseteleiden arvot ovat usein epärealistisen alhaisia. Usein on lähellä, että palvelusetelin arvon määrittelyssä rikotaan palvelusetelilakia, koska arvon määrittely ei riittävästi huomioi myöntäjän oman tuotannon kustannuksia, eikä huolehdita siitä, että asiakkaan omavastuu jää kohtuulliseksi.

Palveluseteleiden arvonmäärityksessä tehtyä työtä kannattaa hyödyntää. Virheet tulee korjata ja hyvistä kokemuksista oppia, mutta ei suoraan siirtää käytäntöjä asiakasseteliin, vaan kriittisesti harkiten. Arvon määrittelyä enemmän palveluseteleitä voitaneen hyödyntää tuotteistuksessa.

Ehdotamme, että palvelusetelikokemuksia hyödynnettäisiin systemaattisesti, tietoon ja tiedon analysointiin pohjautuen.

Tällä hetkellä kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä arviolta 400 - 500 erilaista palvelusetelituotetta. Ongelma on, että jokainen kunta ”omistaa” oman tuotteistuksensa, joten niiden käyttäminen hyödyksi asiakasseteliä suunniteltaessa on haasteellista.

Suomen Yrittäjät esittää, että STM ryhtyy kokoamaan nykyiset kuntien ja kuntayhtymien käytössä olevat palvelusetelituotteet ja niiden arvot avoimeen tietokantaan, josta valmiit tuotteistukset ovat kaikkien hyödynnettävissä.

Tämä onnistuisi kohtuullisen vaivattomasti, koska kunnilla ja kuntayhtymillä on tällä hetkellä käytössä kolme sähköistä palvelusetelijärjestelmää. Nämä ovat:

- Vaana, www.palveluseteli.fi tai www.vaana.fi

- Effector-palvelusetelit, www.polycon.fi/palvelusetelit/

- www.parastapalvelua.fi

Tietojen kokoaminen onnistuisi niin, että STM pyytää kunnilta ja kuntayhtymiltä luvan siihen, että sähköisiä palvelusetelijärjestelmiä ylläpitävät tahot saavat luovuttaa kuntien tuotteistukset STM:n käyttöön. Näin STM pääsee tekemään selvityksen yhteistyössä rajatun toimijajoukon kanssa, mikä helpottaa työtä. Jos kunnalla tai kuntayhtymällä ei ole käytössä sähköistä palvelusetelijärjestelmää, voi kunta toimittaa tiedot suoraan STM:lle. Jollei jokin kunta tahdo näin tehdä, tieto kerätään vain tähän suostuneilta.

 

Suomen Yrittäjät

 

Satu Grekin 
Elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö