Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto ILO:lle vuonna 2019 annettavista raporteista ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö

 

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa kansainväliselle työjärjestölle (ILO) vuonna 2019 annettavista raporteista Suomen ratifioimien yleissopimusten soveltamisesta. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavat huomiot yleissopimuksista nro 87 ja 98.

ILO:n yleissopimus nro 87 koskee ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisvapauden suojelua. Yleissopimus nro 98 puolestaan koskee järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden toteutumista.

Suomen Yrittäjät katsoo, että järjestäytymisvapaus on vahvasti suojattu Suomessa. On kuitenkin pantava merkille, että järjestäytymisvapaus ei tarkoita pakkoa järjestäytyä, vaan siinä on sekä positiivinen että negatiivinen ulottuvuus. Järjestäytymisvapauteen kuuluu myös oikeus olla kuulumatta ammatilliseen yhdistykseen. Tämä oikeus on sekä työntekijöillä että työnantajilla.

Suomen lainsäädännössä työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksille on annettu lainsäädännössä asema, joka rajoittaa perusteettomasti negatiivista järjestäytymisvapautta käyttäviä työnantajia ja työntekijöitä. Vaikka ammatillisilla yhdistyksillä on kollektiivinen neuvotteluoikeus ja muut ILO:n yleissopimuksissa turvatut oikeudet, näiden oikeuksien käyttö ei saisi rajoittaa muiden työnantajien ja työntekijöiden asemaa.

Suomessa voimassa oleva työehtosopimusten yleissitovuus sisältää sellaisia elementtejä, jotka ovat kyseenlaisia järjestäytymisvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Työehtosopimusten yleissitovuus tarkoittaa, että sellaiset työnantajat ja työntekijät, jotka eivät kuulu ammatillisiin yhdistyksiin, ovat sidottuja tällaisten yhdistysten laatimiin sopimuksiin. Yleissitovuus rajoittaa siten negatiivista järjestäytymisvapautta käyttävien työnantajien ja työntekijöiden sopimusvapautta, sillä työehtosopimuksissa on sovittu monin paikoin lainsäädäntöä laajemmin työsuhteissa noudatettavista ehdoista. 

Järjestäytymätön työnantaja ja työntekijä ovat yleissitovuuden perusteella sidottuja toisten tekemään sopimukseen työehdoista, vaikka he itse haluaisivat muuta. Tämä järjestely estää myös yleissitovasta työehtosopimuksesta poikkeavan työpaikkatasoisen sopimisen järjestäytymättömiltä työnantajilta.

Lisäksi Suomen keskeiseen työlainsäädäntöön sisältyy järjestäytymättömiä työnantajia koskeva nimenomainen kielto poiketa työehtosopimuksen määräyksistä paikallisesti sopien (työsopimuslain 13 luvun 7 ja 8 §, työaikalain 40 ja 40 a § ja vuosilomalain 30 ja 31 §; myös opintovapaalain 13 ja 13 a §).

Vaikka siis työehtosopimus antaisi mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen, järjestäytymättömät työnantajat eivät voi sopia paikallisesti, jos työehtosopimuksen määräys koskee jotakin edellä mainituissa säännöksissä lueteltua asiaa. Järjestäytymättömät työnantajat asetetaan siten oikeudellisesti epätasa-arvoiseen asemaan järjestäytyneiden työnantajien kanssa.

On huomattava, ettei negatiivisen vapauden turvaamisessa mikään rajoita työnantajia ja työntekijöitä toteuttamaan positiivista järjestäytymisvapauttaan. Suomen Yrittäjät korostaa, että järjestäytymisvapauden turvaamiseksi lainsäädännön olisi oltava sellaista, että työnantajia ja työntekijöitä ei aseteta siinä eriarvoiseen asemaan järjestäytymisvapauden käytön perusteella.

 

Suomen Yrittäjät

 

Janne Makkula                                  Albert Mäkelä
työmarkkinajohtaja                         asiantuntija