Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Suomen Yrittäjien lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja eräiden siihen liittyvien säädösten muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
Lausuntopyynnön diaarinumero: TEM/972/03.01.01./2019

 

  • Onko jälki-ilmoittamista koskevan velvoitteen laajentamien mielestänne tarkoituksenmukainen tapa valvoa sekä kerätä tilastotietoa kansallisista hankinnoista? Mikäli ei, minkä katsotte olevan tarkoituksenmukaisempi keino tämän valvonta- sekä tilastotarkoituksiin liittyvä ilmoittamisvelvoite toteuttamiseksi?

Suomen Yrittäjät kannattaa esitettyä jälki-ilmoittamisvelvoitteen laajentamista. Muutos lisää hankintatietojen saatavuutta, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

Dynaamisten hankintojen ilmoittamista neljännesvuosittain on seurattava ja samalla arvioitava, olisiko niitä ilmoitettava tiheämmällä aikavälillä.

  • Rikosrekisteriotteiden hyödyntäminen pakollisten poissulkuperusteiden arvioinnissa laajennetaan E-liitteen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalveluhankintoihin. Pitäisikö rikosrekisteriotteiden hyödyntämisen olla vieläkin laajempi vai onko kattavuus riittävä?

Ehdotettu laajennus rikosrekisteriotteen hyödyntämisestä vaikuttaa asianmukaiselta. Hallituksen esitysluonnoksesta ei kuitenkaan saa täysin täsmällistä ja aukotonta käsitystä, laajennetaanko rikosrekisteriotteiden hyödyntämisen pakollisten poissulkuperusteiden arviointi kaikkiin E-liitteen mukaisiin hankintoihin.

Otteiden hyödyntämistä ei pidä perusteetta laajentaa esitettyä enempää. Sen sijaan olisi tarpeen selkeyttää, keiltä yrityksen johtohenkilöiltä rikosrekisteriote on pyydettävä, jotta otteita ei pyydetä epätarkoituksenmukaisesti. 

  • Puitejärjestelyn sisällä tehtäviä hankintoja koskevaa sääntelyä täsmennetään. Katsotteko, onko hankintoja tehty vastoin puitejärjestelyn ehtoja silloin, kun kyse on hankintakokonaisuuteen kuuluvasta kansalliset kynnysarvot alittavista hankinnoista?

Yrittäjät kannattaa puitejärjestelyä koskevaa muutosta. Se selkeyttää tilannetta ja lisää avoimuutta ja luotettavuutta.

Yrittäjille tulleen palautteen perusteella puitesopimusten sisällä tapahtuviin ”minikisoihin” ei pyydetä asianmukaisesti tarjouksia kaikilta puitetoimittajilta, vaan tarjousten pyytäminen tapahtuu valikoiden.

  • Muita havaintoja ehdotukseen liittyen?

73 § 4. momentti. Näkemyksemme mukaan lakikohta perustuu hankintadirektiivin 42 artiklan 5 kohtaan, kuten hallituksen esityksessä 108/2016 on todettu. Emme näe lain kohdassa ristiriitaa, ja siksi emme kannata poistoa. Poisto heikentäisi erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia osoittaa, että se täyttää vaaditut edellytykset vastaavalla tavalla. Tämä vastaava kommenttimme liittyy myös erityisalojen hankintalakiin. Lisäksi poistamista koskevat perustelut ovat epäselviä. Esimerkiksi perusteita poistolle ja poiston vaikutuksia ei ole kirjattu esitykseen riittävästi.

88 § 4. momentti. Tavoite yritysten byrokratian ja hallinnollisen taakan vähentämisestä on tärkeä. Samalla on varmistettava, että sähköiseen järjestelmään siirtyminen ja toimintatapojen muutokset viestitään tarjoajille perusteellisesti ja että sähköinen järjestelmä on helppokäyttöinen, aukoton, eikä tuota perusteetta oikeuden menetyksiä yrityksille.

Esimerkiksi tarjoajien on voitava luottaa siihen, että asianmukaisesti tehdyt rikosrekisteriotteiden tilaukset siirtyvät sähköisessä järjestelmässä virheettömästi ja oikea-aikaisesti hankintayksikölle. Esitysluonnos ei muutoinkaan kuvaa tarkemmin, mitä sähköiseen järjestelmään siirtyminen edellyttää tarjoajayrityksiltä. Luonnoksessa todetaan, että ”Pykälän neljännen momentin muutoksella mahdollistetaan rikosrekisteriotteiden sähköinen vastaanottaminen”. Nyt esitetyssä muodossa yksityiskohtaisissa perusteluissa ei lainkaan todeta tehtäisiinkö samalla muutoksia siihen, missä muodossa ja miten tarjoajayritysten on tilattava sähköiset otteet. Luonnoksen mukaan nykyisinkin noin puolet hakemuksista saapuu muun kuin sähköisen asiointipalvelun kautta, vaikka sähköinen asiointipalvelu on ollut oikeusrekisterikeskuksen käytössä. Tämä on huomioitava asian lainsäädännön jatkovalmistelussa.

Tarjoajin on voitava luottaa rikosrekisteriotteiden tietoturvalliseen ja asianmukaiseen käsittelyyn. Nyt hallituksen esitysluonnoksessa ei ole otettu kantaa, miten sähköisesti toimitettavat otteet säilytetään, hävitetään tai miten palautus hoidetaan.

101 § Hankinnasta ilmoittaminen. Suomen Yrittäjät edellyttää, että jatkossakin kansallinen hankintailmoitus on kirjoitettava suomeksi tai ruotsiksi. Tälläkin hetkellä kotimaisella kielellä laaditut tarjouspyynnöt ovat vaikeaselkoisia ja vaativat osaamista, jotta ne tulevat oikein ymmärretyiksi.  Pelkästään englannin kielellä julkaistavat hankintailmoitukset vaikeuttavat entisestään pk-yritysten osallistumista hankintaprosesseihin.  Hankintayksikötkin tuskailevat vähäisten tarjouspyyntöjen kanssa eli kaikki toiminta mikä vaikeuttaa (tai edes koetaan vaikeammaksi kuin ennen) tarjousprosesseihin osallistumista, ei ainakaan edesauta tarjousmäärien lisääntymistä.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on useita kirjauksia kotimaisten kielten asemasta ja niiden vahvistamisesta. Esitetty muutos on vastoin hallitusohjelman kielipoliittisia kirjauksia. Kts. esimerkiksi hallitusohjelman kohta 3.3.1 ”Oikeusvaltion kehittäminen” ja 4.5. ”Maailman paras julkinen hallinto”.

Esitetty muutos ei käsityksemme mukaan ole kielilain (423/2003) hengen mukainen.

136 § Yrittäjät saavat palautetta, että suuriakin sopimusmuutoksia tehdään ilman asianmukaisia kilpailutuksia. Tämän vuoksi on hyvä, että sääntelyä terävöitetään.

163 § Muutoksentekokieltoa koskeva muutos on kannatettava.

Yrittäjät toteaa myös, että nykyinen hankintalainsäädäntö on hyvä pk-yritysten kannatla. Ennen kuin hankintalainsäädäntöön valmistellaan merkittäviä muutoksia, on toteutettava vuoden 2014 kaltainen laaja selvitys pk-yritysten näkemyksistä ja kokemuksista julkisissa hankinnoissa.

Hankintaneuvontaan panostamista tulee jatkaa.



Suomen Yrittäjät

Janika Tikkala                                                Marjut Viding
elinkeinopolitiikan asiantuntija                  asiantuntija