Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto yhteistoimintalain uudistamista selvittävän työryhmän väliraportista

Työ- ja elinkeinoministeriö

1. Yleistä

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain uudistamista selvittävän työryhmän väliraportista. Lausunnon antaminen on tapahtunut lausuntopalvelu.fi-palvelua käyttäen ja Suomen Yrittäjien virallinen lausunto on löydettävissä lausuntopalvelussa.

Tässä lausunnossa on nostettu esiin yhteenveto lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta annetussa lausunnossa esiin nostetuista asioista.

2. Yhteistoimintalain uudistus ei saa rajoittaa yrityskohtaisia hyviä käytäntöjä

Hyvällä ja toimivalla yhteistoiminnalla, vuoropuhelulla sekä yhdessä tekemisen kulttuurilla voidaan selkeästi edistää yrityksen toimintaa sekä tuottavuutta, joka on yritysten menestymisen edellytys. Lainsäädäntöä uudistettaessa on äärimmäisen tärkeää, että lain muoto- tai menettelyvaatimuksilla ei kahlita yhdessä tekemistä tiettyyn muottiin eikä rajoiteta yrityskohtaisten hyvien käytäntöjen syntymistä.

Lisäksi on huomattava, että pienissä yrityksissä on tutkitusti hyvät työolot, vahva luottamus ja tieto kulkee. Tältä osin on tärkeää, että uudistuksella ei heikennetä myöskään tällä hetkellä hyvin toimivien pienten yritysten mahdollisuuksia löytää yrityskohtaisesti parhaiten toimivia ratkaisuja eikä pakoteta näitä yrityksiä nykylainsäädännön kaltaisten hallinnollisesti raskaiden menettelytapojen noudattamiseen.

3. Arvio väliraportissa esitetystä nykytilan kuvauksesta

Raportin nykytilan arviointi vastaa lähtökohtaisesti näkemystämme voimassa olevasta oikeustilasta ja siinä on selkeästi kuvattu aikaisempien yhteistoimintalakia koskevien selvitysten yhteydessä esiin nousseet, eri osapuolten näkemykset nykyisen yhteistoimintalain ongelmista sekä haasteista.

Raportissa esitetyt tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja kannatettavia. Kuten raportissa on todettu, on tärkeää, että yhteistoimintalainsäädäntö tulevaisuudessa sallii työpaikoilla tapahtuvan myönteisen kehityksen ja uusien työpaikkojen tarpeista lähtevien käytäntöjen luomisen. Lain tavoitteet eivät toteudu toimilla, jotka lisäävät byrokratiaa tai heikentävät työpaikoilla toimivien osapuolten keskinäistä luottamusta.

4. Näkemys raportissa esitetyistä suuntaviivoista

4.1 Suuntaviiva 1: Menettelytapasäännösten sijasta edellytettäisiin tavoitellun lopputuloksen saavuttamista

Suuntaviiva on kannatettava. Kuten raportissa on todettu, nykyinen yhteistoimintalaki on luonteeltaan pääosin menettelytapalaki, minkä seurauksena työpaikoilla joudutaan keskittymään ensisijaisesti menettelytapasäännösten tarkkaan noudattamiseen. Nykyinen sääntely ei edistä aidon vuoropuhelun syntymistä työpaikalla ja siksi on kannatettavaa pyrkiä luopumaan nykyisenkaltaisesta menettelytapaan perustuvasta sääntelystä.

4.2 Suuntaviiva 2: Yleisluontoisemman sääntelytavan hyödyntäminen tarkoituksenmukaisemman vuoropuhelun käymiseksi

Suuntaviiva on kannatettava sekä tarkoituksenmukainen ja se vastaa myös suuntaviivassa yksi esitettyjä tavoitteita sekä huomoita.

4.3 Suuntaviiva 3: Lain rakenne

Suuntaviivassa esiin nostettujen vaihtoehtojen osalta toteamme, että muutos- ja vähentämisneuvotteluita koskevan sääntelyn osalta ratkaisevaa on lainsäädännön sisältö, ei se missä laissa asiasta säädetään. Tärkeää on ennen kaikkea se, että säännökset muutosneuvotteluiden osalta ovat selkeät ja että sääntely tosiasiassa edistää avointa yhteistoimintaa sekä vuoropuhelua ja erilaisiin tilanteisiin varautumista työpaikoilla.

4.4 Suuntaviiva 4: Lain tarkoitus

Suuntaviiva on kannatettava ja tarkoituksenmukainen. Tärkeää on, että lainsäädäntö mahdollistaa yritysten toiminnan jatkuvan kehittämisen ja vuoropuhelun järjestämisen kuhunkin yritykseen parhaiten sopivalla ja työpaikan osapuolten itse määrittelemällä tavalla.

4.5 Suuntaviiva 5: Yrityksen henkilöstömäärään perustuva soveltamisalarajaus

Lain soveltamisalaa koskien on huomattava, että työ- ja elinkeinoministeriön teettämän työolobarometrin tulokset osoittavat vuodesta toiseen, että pienissä yrityksissä on tutkitusti hyvät työolot, toimiva tiedonkulku sekä vahva luottamus osapuolten välillä. Työntekijät ovat siis tiedonkulkuun sekä vaikuttamismahdollisuuksiinsa tyytyväisimpiä nimenomaan niissä yrityksissä, jotka eivät tällä hetkellä ole yhteistoimintalain menettelysäännösten ja -velvoitteiden piirissä. Sääntelyä ei tule kehittää siten, että se johtaisi byrokratian sekä hallinnollisen taakan kasvuun pienissä yrityksissä.

Katsomme, että nykyinen yhteistoimintalain soveltamisala on liian alhainen ja uudistuksen yhteydessä lain soveltamisalarajaa tulisi korottaa vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin. On tärkeää, että soveltamisalarajaus on jatkossa selkeä, yksiselitteinen sekä tarkoituksenmukainen.

4.6 Suuntaviiva 6: Yhteistoimintasopimus

Suuntaviiva on kannatettava ja tarkoituksenmukainen. Parhaiten yhteistoimintaa ja vuoropuhelua voidaan kehittää nimenomaan yritystasolla paikallisesti sopien. Näkemyksemme mukaan suuntaviivan mukainen yhteistoimintasopimus ja sen tuomat mahdollisuudet sopia työpaikalle parhaiten sopivista menettelyistä on mahdollistaisi ja kannustaisi paikallisten ja toimivien ratkaisujen etsimiseen työnantajan ja henkilöstön välillä.

4.7 Suuntaviiva 7: Yhteistoimintasopimuksen puuttuessa noudatettavat menettelytapasäännökset

Suuntaviivassa esitetyt lakiin perustuvat yhteistoiminnan puitteet ovat kannatettavia. Tärkeää on, että työpaikoille kuitenkin mahdollistetaan poikkeaminen yhdessä sopimalla esitetyistä puitteista sekä se, että lainsäädäntö mahdollistaa vaadittavan lopputulokseen tähtäävän asioiden käsittelyn ilman nykyisenkaltaista pelkoa mahdollisten menettelytapojen rikkomisen seurauksista.

4.8 Suuntaviiva 8: Yrityksen toiminnan ja työyhteisön kehittämistä koskeva vuoropuhelu ja tiedonsaanti

Suuntaviivassa on näkemyksemme mukaan kuvattu tarkoituksenmukaisella tavalla ne asiat, joista vuoropuhelua työpaikoilla on kannatettavaa järjestää ja pyrkiä kehittämään. Yrityksen kehittäminen ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen on helpompaa silloin kun yrityksen henkilökunta on hyvin perillä yrityksen asioista ja avoin, yrityksen ja henkilöstön tarpeista lähtevä vuoropuhelu luo edellytykset toiminnan kehittämiselle.

4.9 Suuntaviiva 9: Vuoropuhelun asianmukaisuuden varmistaminen

Suuntaviivassa esitetyt vuoropuhelun laadulliset vaatimukset ovat lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisia ja kannatettavia. On kuitenkin tärkeää, että lainsäädäntö tältä osin jättää riittävästi mahdollisuuksia yritystasolla löytää ja sopia parhaat käytännöt vuoropuhelun toteuttamiseen. Lainsäädännöllä ei pidä asettaa tiukkoja ja hallinnollista taakkaa yrityksille aiheuttavia tiukkoihin määräaikoihin perustuvia menettelyvelvoitteita, koska niillä ei tosiasiassa voida edesauttaa laadukkaan ja avoimen vuoropuhelun syntymistä.

Kuten raportissa on todettu, jatkuva vuoropuhelu edesauttaa yhteistyön kehittämistä sekä luottamusta työpaikoilla. Tämä yhteistyö sekä luottamus kehittyvät parhaiten niissä tilanteissa, joissa osapuolet yhdessä molempien parhaaksi katsomalla tavalla voi määrittää vuoropuhelun sisällön ja siihen liittyvät menettelyt.

4.10 Suuntaviiva 10: Muutostilanteita koskeva neuvotteluvelvoite

Suuntaviivan esitys neuvotteluvelvoitteen yhdistäminen muutos- ja vähentämistilanteiden osalta on tarkoituksenmukainen ja kannatettava. Muutos selkeyttäisi tilannetta sekä lain tarkoitusta nykytilaan verrattuna.

4.11 Suuntaviiva 11: Muutosneuvotteluiden käynnistäminen harkittaessa työvoiman käytön vähentämistä

Suuntaviivan esitys vähentämisneuvotteluiden aloittamisajankohdan määräytymisestä joukkovähentämisdirektiivissä määritellyllä tavalla on kannatettava. On tärkeää, että aloittamisajankohtaa koskeva sääntely on selkeää ja yksiselitteistä. Tältä osin on kuitenkin huomattava, että mikäli halutaan parantaa yrityksen työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja lisätä vuorovaikutusta sekä avoimuutta työnantajan ja henkilöstön välillä, tulisi neuvotteluvelvoite työvoiman vähentämisen sekä muutostilanteiden osalta kytkeä selkeämmin nimenomaan työvoiman vähentämistä koskeviin ratkaisuihin.

4.12 Suuntaviiva 12: Henkilöstön edustajan esittämät vaihtoehtoiset ratkaisut vähentämisneuvotteluissa

Suuntaviiva on tarkoituksenmukainen. Tältä osin on kuitenkin huomattava, että jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa henkilöstölle vaihtoehtoisten ratkaisujen esittämisen ja on täysin selvää, että tällainen mahdollisuus tulee henkilöstöllä olla myös jatkossa.

4.13 Suuntaviiva 13: Seuraamusjärjestelmä

Suuntaviivan esitys seuraamusjärjestelmän uudistaminen siten, että rikosvastuusta luovuttaisiin, on tarkoituksenmukainen ja kannatettava.

Seuraamusjärjestelmän osalta korostamme, että on tärkeää, että seuraamukset mahdollisista rikkomuksista ovat kohtuullisia ja että ne itsessään eivät nykylainsäädännön tavoin ohjaa osapuolten toimintaa avoimen vuoropuhelun ja sisällöllisten ratkaisujen hakemisen sijasta muodollisten menettelymääräysten noudattamiseen.

5. Alustava vaikutusten tunnistaminen

Raportissa on näkemyksemme mukaan nostettu esiin kattavasti ne osa-alueet, joihin liittyviä vaikutuksia uudistuksen yhteydessä on arvioitava.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

 

Atte Rytkönen                                           Janne Makkula
asiantuntija                                               työmarkkinajohtaja