Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

E 12/2018 vp Valtioneuvoston selvitys; VM:n jatkokirjelmä

Eduskunnan talousvaliokunta

 

Komissio antoi heinäkuussa 2019 järjestämättömien lainojen vähentämistä ja riskin vähentämiseksi toteutettavia lisätoimenpiteitä pankkiunionissa koskevan neljännen edistymiskertomuksensa, joka liittyy neuvoston heinäkuussa 2017 hyväksymään järjestämättömien lainojen vähentämistä koskevaan toimintasuunnitelmaan.

Keskeiset huomiot

Suomen Yrittäjät tukee järjestämättömien luottojen ongelman ratkaisemiseksi tehtäviä toimenpiteitä ja painottaa, että vastuu ongelman hoitamisesta kuuluu ensisijaisesti asianomaisille pankeille.

Suomen Yrittäjät suhtautuu kuitenkin hyvin varauksellisesti neuvoston työryhmän käsittelyssä olevaan vakuuksien realisointia koskevaan ehdotukseen ja katsoo, että lainsäädäntöehdotus ei ainakaan alkuperäisessä muodossaan edistäisi sille asetettuja tavoitteita.

Suomessa panttivelkojan asema suhteessa toisiin velkojiin ja velalliseen on jo ennestään vahva. Ellei saamista makseta erääntymisen jälkeen vapaaehtoisesti tai vapaaehtoisen perinnän kautta tai ellei niistä sovita, velkoja voi edetä vakuuden pakkotäytäntöönpanoon saadakseen maksun saamiselleen. Pakkotäytäntöönpano edellyttää aina laillista ulosottoperustetta, joka yleisimmin on tuomioistuimen antama suoritustuomio.

Irtainta omaisuutta koskevan kauppakaaren 10 luvun 2§:n mukaan, pantinhaltija saa myydä pantin ja ottaa saatavansa kauppahinnasta säännöksessä esitetyin edellytyksin. Ellei saamista makseta erääntymisen jälkeen vapaaehtoisesti tai vapaaehtoisenperinnän kautta tai ellei niistä sovita, velkojan on edettävä pakkotäytäntöönpanoon saadakseen maksun saamiselleen. Pakkotäytäntöönpano edellyttää aina laillista ulosottoperustetta.

Kiinteistöpanttioikeus ei oikeuta velkojaa itse myymään pantattua kiinteistöä tai myymään panttikirjaa, vaan se voidaan toteuttaa vain ulosottoteitse tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tuomioistuin ottaa menettelyssä huomioon velallisen ja kolmansien osapuolten oikeudet, ja itse realisointi kiinteistöjen osalta toteutuu ulosottoteitse tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Ulosottomiehen tai pesänhoitajan on selvitettävä vakuutena olevaan omaisuuteen kohdistuvat saatavat ja oikeudet.

Alkuperäisen direktiiviehdotuksen esittämä malli tulisi heikentämään velallisen sekä muiden kuin panttivelkojien oikeusturvaa, koska viranomainen ei enää tutkisi ulosoton perustetta tai ohjaisi automaattisesti myyntitapahtumaa. Esitys olisi erityisen ongelmallinen pienyrittäjän kiinteää omaisuutta koskevan vakuuden realisoinnin kannalta. Mekanismin ulkopuolelle on jätetty kuluttajat näiden tarvitseman suojan vuoksi. Samaa suojaa tarvitsisivat sadat tuhannet pienyrittäjät Suomessa.

Lisäksi ehdotetulla realisointioikeudella saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia yrityksen varhaisen saneerausmahdollisuuteen ja tervehdyttämiseen. Ehdotus vakuuteen kohdistuvan täytäntöönpanon harmonisoinnista olisi nk. saneerausdirektiiviehdotuksen tavoitteiden vastainen, kun yrityksen omaisuus voitaisiin realisoida ilman viranomaismenettelyyn liittyviä oikeusturvatakeita. Jälkikäteiset oikeussuojakeinot eivät enää auta tilanteessa, jossa yrityksen toiminta on jo omaisuuden realisoinnin johdosta lakannut.

Mielestämme onkin välttämätöntä, että ehdotuksen käsittelyssä neuvoston työryhmässä edistetään kaikin keinoin tasapainoista kokonaisratkaisua, joka tukee pankkiunionin ja sisämarkkinoiden loppuun saattamista koskevaa tavoitteenasettelua. Samalla sen tulee kuitenkin varmistaa kansallisen esinevakuus- ja ulosottolainsäädännön toimivuus.

Katsomme, että on ensiarvoisen tärkeää turvata kansallinen liikkumavara siten, ettei direktiivi sisällä Suomen esinevakuus- ja ulosottolainsäädännön perusperiaatteista poikkeavia pakottavia säännöksiä eikä vaaranna velallisen oikeusturvaa.

 

Suomen Yrittäjät
 

Petri Malinen
ekonomisti