Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Suomen Yrittäjien lausunto: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä 2020-2023

Työ- ja elinkeinoministeriö

Ovatko päätökseen valitut painopisteet aluekehityksen kannalta olennaisia?

Painopistealueet ovat punnittuja ja harkittuja. Vahva yrittäjyyspolitiikan on näyttäydyttävä kaikissa painopisteissä, sillä yrittäjyyden edistäminen on tehokkainta ja kestävintä aluekehitystä.  Uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pk-yrityksiin viime vuosina. Harvassa aluekehittämisen osa-alueessa voi onnistua ilman elinvoimaista – työpaikkoja, tuotteita ja palveluita ja verotuloja synnyttävää - yritystoimintaa.

Arvioi päätöksen painopisteen 1. "Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ja varautuminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen" sisältöä

Painopiste on laadittu pääosin kunnianhimoisesti ja tasapainoisesti.

Suomen Yrittäjät muistuttaa, että pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa uusien ilmastoystävällisten teknologioiden ja kiertotalouden mallien käyttöönotossa ja kehittämisessä. Siksi olisi aiheellista käsitellä laajemmin, mitä ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa ja mahdollistaa yrityksille eri puolilla Suomea aluekehittämisen näkökulmasta.

Yrittäjävetoisilla ratkaisuilla vähäpäästöisempää energiaa 

Suomen Yrittäjien tavoite on, että sekä EU:ssa että Suomessa satsataan enemmän tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Näin vauhditetaan yritysten siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta ja edistetään niiden globaalia edelläkävijyyttä ja vähäpäästöisessä teknologiassa. 

Päästöjä on vähennettävä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suomessa on panostettava markkinaehtoisiin ratkaisuihin ja satsattava uuden teknologian kehittämiseen.

Yrityksille tarjottavilla neuvontapalveluilla pystytään edistämään vähähiilisiä teknologioita ja toimintatapoja.  Päästöjen vähentäminen luo valtavat markkinat uusille teknologisille ratkaisuille ja liiketoimintamahdollisuuksille koko maassa. Tämä potentiaali ja muutos on nähtävä aluekehittämisessä kokonaisvaltaisesti.

Kestävän kehityksen ratkaisuilla on merkittävää vientipotentiaalia koko maassa. Hallituksen aluekehityksen pitää edistää ja tukea yrityksiä näissä vientiponnisteluissa. Alueilla on oltava yrityksille neuvontaa ulkomaankaupassa. Team Finlandin ja Business Finlandin palveluiden saavutettavuus ja tarkoituksenmukaisuus on oltava kunnossa myös maakunnissa.

Yrittäjät keskeisiä toimijoita kiertotaloudessa 

Aluekehittämispäätöksessä on tunnistettu kiertotalouden mahdollisuudet. Sivuvirrat voivat olla hyödyttömiä niille yritykselle, joiden tuotanto- tai palveluprosesseissa ne syntyvät. Ne voivat olla kuitenkin erinomainen raaka-aine jollekin toiselle yritykselle, jonka tuotannossa materiaalia voidaan hyödyntää. Sivuvirtojen hyödyntämisessä tarvitaan niin uutta ajattelutapaa, uusia innovaatioita kuin uudenlaisia kumppanuuksia eri toimijoiden kesken. 

Valtioneuvosto voi tukea ely-keskuksien kanssa kestävän kehityksen kokeilualueiden käynnistämistä. Kokeiluilla voitaisiin erityisesti tavoitella innovaatioita, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 

Uusiutuva puu aluekehityksen moottorina

Metsäpalveluyrittäjät, puun jatkojalostaminen ja koko arvoketjun liiketoimintamahdollisuudet on nostettava vahvemmin aluekehittämistä vahvistavaksi tekijäksi.

Tulevaisuudessa kiinnostus kasvaa yhä enemmän rakennusten ja tavaroiden elinkaariajatteluun ja vähähiilisyyteen. Tällöin puun mahdollisuudet hiiltä sitovana materiaalina korostuu. Suomessa on läpi maan paljon yrittäjävetoista toimintaa eri puutuoteteollisuuden aloilla.

Tämä kaikki avaa uusia yritystoimintamahdollisuuksia puun jatkojalostamiseksi. Sähköinen puukauppapaikka, Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmä ja muut sähköiset palvelut mahdollistavat puun liikkeelle lähtemisen.

Puun korjuu ja kuljetus ovat aloja, joiden perusedellytys on perusinfran ja alempiasteisen tiestön pitäminen kunnossa.

Arvioi päätöksen painopisteen 2. "Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet " sisältöä

Suomen alueiden vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen on huomioitu painopisteessä monin paikoin onnistuneesti.

Saavutettavuus on yritystoiminnalle keskinen kilpailukykytekijä. Kaivostoiminta, jalostava teollisuus, metsäteollisuus, matkailu ja biotalous sekä energia- ja ympäristötoimialat ovat riippuvaisia sujuvista kuljetusreiteistä.  Lisäksi pitkät etäisyydet aiheuttavat haasteita sekä kuljetusketjuissa että henkilöliikenteessä etenkin uusiutuviin energialähteisiin perustuvien polttoaine-jakelujärjestelmien näkökulmasta. Harva asutus luo haasteita myös joukkoliikenteen kehittämiselle.

Toimivat yhteydet mahdollistavat menestyksen kaikkialla

Aluekehittämispäätöksen luonnoksessa liikennejärjestelmän laadinnan keskeiseksi tavoitteeksi on onnistuneesti asetettu elinvoiman parantaminen.

Tähän yhteyteen olisi tärkeää lisätä kirjaus yritysten kuljetusreittien sujuvuuden ja saumattomuuden tärkeydestä.

Liikenneverkon ja sen ylläpidon yhtenäisyyden vaaliminen on ensiarvoisen tärkeää koko Suomen kehittämiseksi, jotta yhteydet eri alueiden välillä toimivat ja liikenneyhteydet palvelevat yritysten tarpeita kokonaisuutena. On myös pidettävä huoli siitä, että kuljetusalan kustannukset eivät saa nousta kohtuuttomasti, kun päästöjä vähennetään. 

Metropolialueen ulkopuolella välimatkat pidentyvät, joten kävelyn painottaminen tai pyöräteiden painotus ei toteutune kaikissa maakunnissa päätösluonnoksen mukaisesti. Useissa kaupungeissakaan sujuvaa joukkoliikenne ei ole mahdollista toteuttaa harvan asutuksen ja kustannusten vuoksi.

Kaupunkien ja kuntien keskustojen keskittämistä on panostettava järkevään kaavoitukseen, mihin olennaisesti sisältyy yritysten toimintaedellytysten luominen ja tätä kautta asukkaille palveluiden ja elinvoiman turvaaminen.

Tietoliikenneyhteydet maailman huipuksi

Strategista painopisteeksi on nostettu digitaalisista palveluiden edistäminen, mitä tavoitellaan yritystoiminnan edellytysten parantamisen ehdoilla. Tämä on kannatettava kirjaus.

Kirjaus voi olla myös askeleen kunnianhimoisempi, kuten ”Suomen tietoliikenneverkon on oltava nopeudeltaan, kattavuudeltaan ja toimintavarmuudeltaan maailman huippua koko maassa. Tämä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja edesauttaa yrityksien sijoittumista myös syrjäysille seuduille.”

Yrittäjäjärjestö pitää monipaikkaisuuden edistämistä tärkeänä. Se edistää yrittäjyyttä eri puolilla Suomea ja mahdollistaa yrityksille osaavaa työvoimaa koko maasta.

Aluekehittämispäätöksen toimeenpanosuunnitelmassa olisi aiheellista pureutua konkreettisemmin ihmisten taloudellisiin mahdollisuuksiin liikkua työn ja yrittäjyyden perässä. Esimerkiksi suurimman väestökadon alueilla asuntojen varallisuusarvo on pudonnut merkittävistä. 

Yhden luukun periaate

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että päätöksessä käsiteltäisiin selkeämmin ja tavoitteellisemmin yritysten palveluiden saavutettavuutta mahdollisimman sujuvasti digitalisaatiota hyödyntäen. Tässä yhteydessä on myös huomioitava Suomen Yrittäjien esittelemät yrittäjyyden uudet ilmiöt (painopistealueen 3. vastauksessa).

Esimerkiksi voisi kirjata seuraavaa: ”Vakiinnutetaan kunnalliseen ja alueelliseen digitaaliseen viranomaisasiointiin yhden luukun periaate, jonka mukaan yritysten ja yrittäjien on löydettävä heitä koskevat asiointikanavat ja niissä tunnistautumiseen tai niihin valtuuttamiseen tarvittavat palvelut sekä asiointia koskevat viranomaisviestit yhdestä paikasta”.

Yhden luukun mallissa lupa-asiakas asioi eri viranomaisten kanssa yhdeltä asiointipisteeltä eli ”luukulta”, josta voi hoitaa kaikki tiettyyn hankkeeseen tarvittavat luvat kerralla.

Osiossa olisi myös aiheellista ohjata kunnalliseen ja alueelliseen digitaaliseen viranomaisasiointiin kysy vain kerran -periaatteeseen. Siinä kertaalleen yritykseltä ja yrittäjältä kysytyt tiedot liikkuvat yrityksen tai yrittäjän niin halutessa viranomaiselta toiselle saumattomasti ja turvallisesti.

Julkisella sektorilla on Suomessa merkittävät tietoresurssit. Valtion, kuntien ja muiden julkisin varoin toimivien organisaatioiden keräämän tiedon on lähtökohtaisesti oltava avointa ja vapaasti jatkojalostettavissa, ellei ihmisten yksityisyyden, yritysten liikesalaisuuksien tai kansallisen turvallisuuden tähden ole perusteltua toimia toisin.

Julkisten tietovarantojen sisällön laatua ja yhteen toimivuutta on määrätietoisesti parannettava, jotta verovaroin rakentunut tieto on mahdollisimman laajasti hyödynnettävissä uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Tämä koskee myös alueellisia ja kunnallisia julkisorganisaatioita. 

Arvioi päätöksen painopisteen 3. "Elinkeinoelämän uudistuminen sekä innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien vahvistaminen" sisältöä

Yrittäjyyden ilmiöt

Vahva yrittäjyyspolitiikka on tehokkainta aluekehitystä. Yrittäjyyden olosuhteiden parantaminen on nostettava aluekehityksen kärkiteemaksi.  Uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pk-yrityksiin viime vuosina. Merkittävä osa pk-yrityksistä kokee, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua.

SY korostaa yrittäjyyden eri ilmiöiden entistä jäsennellympää huomioimista kauttaaltaan aluekehittämispäätöksessä ja sen tulevassa toimeenpanosuunnitelmassa. Tämä koskee myös muita valtioneuvoston piirissä valmistelussa olevia alueiden kehittämistä koskevia asiakirjoja.

Harvassa aluekehittämisen osa-alueessa voi onnistua ilman elinvoimaista – työpaikkoja, tuotteita ja palveluita ja verotuloja synnyttävää - yritystoimintaa.

Osin päätösluonnoksessa on jo onnistuneesti ja havainnollisesti kirjattu yrittäjyyden eri muotoja ja trendejä, mutta tämä vaatii vielä jatkokehittämistä.

Suomen Yrittäjät tunnistaa Suomesta seuraavia yrittäjyyden ilmiöitä:

Paikkariippumattomuus. Yritystoiminta ja työn tekeminen ovat yhä vähemmän sidoksissa paikkaan ja sijaintiin. Tietoliikenneyhteydet ja digitalisaatio ovat mahdollistaneet muutoksen.

Kansainvälistyvien pk-yritysten määrän vähäinen kasvu. Potentiaaliset vientiyritykset on löydettävä nykyistä paremmin. Kansainvälistyvä liiketoimintaympäristö ja oikeiden verkostojen löytäminen ovat haaste erityisesti pk-yrityksille. Suomi tarvitsee yhä enemmän yrityksiä, joilla on omia tuotteita vientiin.

Yksinyrittäjyyden kasvu. Työelämän merkittävämpiä trendejä. Suomessa on lähes 60 000 yksinyrittäjää enemmän kuin vuosituhannen alussa. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla 55 prosenttiyksikköä.

Yrittäjien ikääntyminen. Suomessa on 73 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Valtaosan heistä on pohdittava, mitä yritykselle tapahtuu oman ikääntymisen johdosta. Finnveran mukaan onnistuneen omistajanvaihdoksen tehneistä yrityksistä kolmannesta on tullut kasvuyritys.

Nuorten yrittäjyysinnon vahva kasvu. Tämä on suuri mahdollisuus ympäri maan. Nuoria on entisestään kannustettava yrittäjyyteen. Trendi on nähtävä aluekehityksen painopisteenä.

Maahanmuuttajayrittäjien määrän kasvu. Maahan muuttaneiden yrityksissä luodaan enemmän uusia työpaikkoja kuin muissa. Palkkojen ja tuottavuuden tasot ovat matalia, mutta mahdollisuuksia kasvuun on.

Työnantajayrittäjien määrä pysyy ennallaan. Työnantajayrittäjien määrä on pystynyt 90 000 yrityksen paikkeilla läpi 2000-luvun.

Osaavan työvoiman saatavuus eri aloilla. Väestörakenne, muuttoliike ja uusi teknologia tekevät osaavien työntekijöiden löytämisestä aiempaa haastavampaa.  Koulutustarpeiden ennakointia on parannettava ja oppilaitos-yritys-yhteistyötä syvennettävä.

Startup-yrittäjyys. Suomi tarvitsee riskiä ottavia kasvuhakuisia yrittäjiä, jotka luovat innovaatioita.

Yrittäjän ja palkansaajan rajan hämärtyminen. Tarvitaan muutoksia eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistamiseen.

Julkinen järjestäjä ei onnistu ilman yrityksiä. Monituottajuutta tarvitaan yhä enemmän palvelumarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi. Monituottajuus on avainasemassa myös maaseudun palveluiden turvaamisessa ja kehittämisessä.

Digitalisaatio uudistaa elinkeinoja. Digitaalinen teknologia avaa mahdollisuuksia uudelle entistä innovatiivisemmalle ja arvokkaammalle yritystoiminnalle. Alueelliset yritys- ja innovaatiopalvelut on viritettävä edistämään positiivista rakennemuutosta. 

Jos tunnistamme ja konkretisoimme nämä ilmiöt ohjelmatyössä ja rahoitusinstrumenteissa aluekehittämisen kohteiksi, se jo antaa runsaasti eväitä onnistumiselle.

Julkiset hankinnat aluetalouden vauhdittajina

Suomen Yrittäjät pitää onnistuneena julkisia hankintoja käsitteleviä kirjausta. Erittäin aiheellisena ja onnistuneena voidaan pitää kirjausta, jonka mukaan julkisilla hankinnoilla voi olla huomattava paikallinen ja aluetaloudellinen merkitys ja innovaatiopotentiaali. Hankintaosaamisesta ja julkisen asiakkaan merkityksestä yrityksille on myös kirjattu hyvin. Kirjausta olisi syytä terävöittää muistuttamalla pk-yritysten mahdollisuuksista kilpailla, mikä tapahtuu muun muassa jakamalla hankinnat tarkoituksenmukaisiin osiin ja järjestämällä markkinavuoropuheluita.

Muita huomioita

TKI-tiekartan saavutettavuus ja kattavuus on turvattava koko Suomessa ja myös kasvukeskusten ulkopuolelle.

Työpaikkasopimisen edistäminen on oleellinen osa aluekehittämistä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia asioista alueen lähtökohdat ja erityispiirteet huomioiden. Erityisen tärkeää on lisätä työelämän sääntelyn joustavuutta.

Yksi keskeinen työkalu yrittäjämyönteisessä päätöksenteossa on yritysvaikutusarviointi, joiden laatimiseen aluekehittämispäätöksen on kannustettava.

Arvioi päätöksen painopisteen 4. "Osaamisesta ja sivistyksestä turvaa työn muutokseen – jatkuva oppiminen ja osaava työvoima aluekehityksen voimavarana" sisältöä

Strategisista nostoista

Osaamistarpeiden ennakointiin koko maassa on kiinnitetty erityisen paljon aiheellista huomiota ja nostettu perustellusti strategiseksi painopisteeksi.

Samaten onnistuneena voidaan pitää kirjausta, jossa työvoima- ja yrityspalveluja suunnataan kohdennetummin alueiden erityispiirteet ja -tarpeet huomioiden. Tässä yhteydessä on myös huomioitava Suomen Yrittäjien esittelemät yrittäjyyden uudet ilmiöt (painopistealueen 3. vastauksessa).

Suomen Yrittäjät ei kannata strategista nostoa, jossa 75 prosentin työllisyysastetta tavoitellaan oppivelvollisuuden laajentamisella toisen asteen opintoihin. Suomen Yrittäjät on huolissaan koulupudokkuudesta ja nuorten syrjäytymisestä.

Yrittäjien mielestä ongelmaa ei ratkaise oppivelvollisuuden laajentaminen toisen asteen opintoihin. Jos oppivelvollisuus ulotettaisiin koskemaan koko ikäluokan toisen asteen koulutusta, olisi kaikille opiskelijoille kustannettava oppimateriaalit sekä tarvittaessa myös koulumatkat. Tämä olisi pois eniten apua tarvitsevien tukitoimista. Tarveharkintainen avustus on parempi ratkaisu oppimateriaalikustannusten haasteisiin.

Yrittäjäjärjestön oppivalmiusmalli huomioi opinnoissaan ylitsepääsemättömiä haasteita kohtaavat nuoret. Toisen asteen opintonsa keskeyttävä tai keskeyttämisuhassa oleva alle 18-vuotias opiskelija siirtyisi takaisin joustavan perusopetuksen piiriin jatkavana oppivelvollisena. Opintojen keskeytyminen olisi merkki siitä, ettei nuori ole saavuttanut toisella asteella pärjäämisen valmiuksia.

Muita havaintoja osioon 4.

Korkeakoulujen ja oppilaitosten palveluroolia on vahvistettava alueensa yritysten kehittämishubeina ja avoimina kokeilu- ja innovaatioympäristöinä.

Yritysten osaamis- ja koulutuspalveluiden alueellinen saatavuus on turvattava. Tämä edellyttää ammatillisen ja korkea-asteen toimijoiden kattavaa valtakunnallista verkostoa sekä näiden toimijoiden vahvaa yhteistyötä yritysten tutkimus- kehittämis- ja innovaatiopalveluiden toteuttamisessa.

Yrittäjämäiseen asenteeseen kasvamisen on alettava lapsuus- ja nuoruusvuosina ja jatkuttava läpi elinkaaren. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikuttaviksi havaittujen yrittäjyyskasvatuksen mallien omaksumista kiinteäksi osaksi varhaisen oppimisen vaiheita.

Arvioi päätöksen painopisteen 5. "Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy" sisältöä

Suomen Yrittäjät korostaa, että julkinen järjestäjä ei onnistu ilman yrityksiä. Monituottajuutta tarvitaan yhä enemmän palvelumarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi ja ihmisten tarvitsemien palveluiden turvaamiseksi koko maassa. Monituottajuus on avainasemassa esimerkiksi maaseudun palveluiden turvaamisessa ja kehittämisessä.

Strategiseksi nostoksi on kirjattu, että julkisten palvelujen rinnalla edistetään myös yritysten aktiivista mukanaoloa ja kumppanuutta. Tämä on sinänsä myönteinen kirjaus. Aluekehittämispäätöksen toimeenpanosuunnitelmassa tätä on aiheellista konkretisoida. Monituottajamallissa palveluja on tuottamassa yhden sijaan monta toimittajaa.

Erinomainen ja tehokas väline monituottajamallia toteuttamaan on palvelusetelien nykyistä selkeästi laajempi käyttöönotto. Palveluseteli on paras tie markkinoille aloilla, jossa toimii paljon kasvollisia pk- ja yksinyrittäjiä. Nämä ovat usein myös paikallisia toimijoita. Näillä aloilla on myös huomattavasti uutta yrittäjäpotentiaalia, kuten kotihoito, asumispalvelut ja fysioterapia.

Vastuullinen verorahojen käyttö vaatii avointa kustannus- ja laatuvertailua sekä terveen kilpailun hyödyntämistä.

Onko luonnoksessa esitelty aluekehittämisen toimintamalli mielestänne toimiva?

Hyvä, että yritykset ovat tunnistettu aluekehittämisen toimijoina.

Aluekehityksen toimintamallissa on huomioitava elinkeinoelämän osallistaminen, elinkeinoelämän tarpeiden ennakoiminen ja kuuleminen.

Aluekehityksen näkökulmaa on uudistettava niin, että kehitystyötä ohjaavat alueiden menestystekijät eli yritykset. Aluekehitystyön painopiste on siirrettävä toiminnalliseen kehittämiseen samalla, kun hallintoa yksinkertaistetaan ja kevennetään.

Mitä muita evästyksiä haluatte antaa aluekehittämispäätöksen valmisteluun?

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana ratkaisuna, että aluekehittämispäätöksestä laaditaan erillinen toimeenpanosuunnitelma ja neuvottelukunta seuraa sen toteutumista säännöllisesti.

Aluekehittämispäätöksen ja sen toimeenpanosuunnitelman toteuttamiselle on asetettava selkeä mittaristo.

Aluekehittämispäätöksen toimeenpanoon on sitouduttava koko valtioneuvoston piirissä eri ministeriöineen. Tämä koskee myös poliittista johtoa.

Aluekehityksen näkökulmaa on uudistettava niin, että kehitystyötä ohjaavat alueiden menestystekijät eli yritykset.

 

Suomen Yrittäjät

 

Janika Tikkala

elinkeinopolitiikan asiantuntija