Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Huomiot ns. kuntien työllisyyskokeilujen HE-luonnokseen

 Yleistä

Hallituksen tavoitteena on käynnistää ns. työllisyyden kuntakokeilut, joiden myötä jatketaan ja laajennetaan edellisen hallituskauden aikana ja vuoden 2018 lopussa päättyneiden alueellisten työllisyyskokeilujen toimintamallia.

Työllisyyden kuntakokeiluilla vahvistetaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Kokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilulaissa säädetään määräaikaisesta kokeilusta, jonka aikana kunnat järjestävät julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettuja palveluja.

Kokeilun tavoitteet ovat kannatettavat. Korkeamman työllisyysasteen tavoittelu vaatii uudentyyppisiä rohkeita keinoja. Työllisyyskokeiluissa lopullinen lainsäädäntö, mutta ennen kaikkea muodostuvat käytännöt vaikuttavat onnistumiseen. Työllisyys-, osaamis- ja sote-palveluiden yhteensovitus on haastava tehtävä.

Tässä muistiossa tuodaan esiin Suomen Yrittäjät ry:n näkemyksiä kuntien työllisyyskokeilun lainsäädännön jatkovalmistelua, mutta myös käytännön toteutusta varten. Kokeiluja valmistellaan eri alueilla ja on tärkeää lain valmistelun lisäksi pyrkiä ohjaamaan myös tätä valmistelua.

Kiinnitämme huomioita mm. seuraaviin tekijöihin: 

  • Työvoimatarpeita tulisi ennakoida säännöllisesti yhdessä eri alojen, eri kokoisten yritysten ja niitä edustavien tahojen kanssa jokaisessa maakunnassa. Nykytilanteessa ennakoinnin toteutus ja aikaansaannosten laatu ovat kirjavia eri maakunnissa.  
  • Resurssien käytön tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi on tärkeää, että kaikki työllisyyskokeiluun liittyvä toiminta linkitetään jo olemassa oleviin palveluihin ja että eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa vahvistetaan.
  • Kokeilussa tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan tulee olla keskiössä, ei hallinnon rakenteiden eikä hallinnon omien työpaikkojen turvaamisen.

Muistiossa tarkemmin.

Työllisyyskokeilulla erinomaiset tavoitteet, yrittäjyys kuitenkin katveessa

Valmistelutyön tavoite on hyvä, suorastaan erinomainen: työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Vaikka työvoiman saatavuutta korostetaankin, yksi keskeinen haaste on se, miten yritysten tarpeet työvoiman saamiseksi on tarkoitus näissä kokeiluissa ottaa huomioon.

Siksi Suomen Yrittäjät esittää, että

  • lain valmistelussa tarvitaan kuvaus siitä mihin työpaikat syntyvät, arvio yritysten roolista ja integroimisesta näihin kokeiluihin.
  • Tällä hetkellä yrittäjien työvoimatarve näkyy vain vaatimattomasti. Työvoimatarpeen olisi tultava vahvasti esiin kokeilulaissa.
  • Työvoimatarpeita tulisi ennakoida säännöllisesti yhdessä eri alojen, eri kokoisten yritysten ja niitä edustavien tahojen kanssa jokaisessa maakunnassa.

Osalle kohderyhmästä yrittäjyys on hyvä vaihtoehto

Kokeilun kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka eivät ole ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä, alle 30-vuotiaat nuoret ja kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hanke-alueiden TE-toimistoissa.

Kokeilujen tarkoituksena on näin parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Tämä on tarpeen, mikäli Suomessa tavoitellaan aidosti 75 prosentin työllisyysastetta.

Suomen Yrittäjien mielestä:

  • Kokeilun tarkoitus huomioiden, kohdentaminen vaikeammassa työmarkkina-asemassa oleville on selkeä ja tarpeen.
  • Jotta kokeilun kohderyhmiin kuuluvat saisivat oikea-aikaisesti tarvitsemansa moniammatillisen tuen ja heidän siirtymänsä eri palveluiden ja työelämän välillä olisivat sujuvia, tarvitaan vahvaa eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä myös kansallisella tasolla (TEM, OKM, STM). 
  • Valmistelussa on kuitenkin huomioitava riittävästi yrittäjyys työllistymismahdollisuutena.
  • Yrittäjyys ja yrittäjämäinen työnteko pitäisi tunnistaa työllistymiskeinona erityisesti maahanmuuttajien ja nuorten kohderyhmissä. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla merkitys saattaa olla vähäisempi.

Valtion ja kuntien voimavarojen hajanaisuus sekä tehtävien päällekkäisyys

Jatkovalmistelussa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että julkisen sektorin toimijat eivät tee päällekkäistä työtä. On huomioitava se, että eri rahoituslähteistä rahoitetaan useita - muidenkin kuin työllisyyspalveluiden toteuttamia toimenpiteitä, joiden pyrkimyksenä on edistää työllisyyskokeilun kohderyhmien kuntoutumista, kouluttautumista ja työllistymistä.

Esimerkiksi tulisi kiinnittää huomiota siihen, että eri hankerahoituksia (TEM, OKM, STM, ESR, 6aika, STEA ym.) ei myönnetä päällekkäiseen hanketyöhön. Päällekkäisyyksien välttämiseksi niin ministeriöiden kuin myös alue- ja paikallishallinnon toimijoiden tulisi lisätä keskinäistä vuoropuheluaan yli sektorirajojen.

Jotta kokeilun kohderyhmiin kuuluvat saisivat oikea-aikaisesti tarvitsemansa moniammatillisen tuen ja heidän siirtymänsä eri palveluiden ja työelämän välillä olisivat sujuvia, tarvitaan nykyistä huomattavasti vahvempaa eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä.

Työnhakijoiden palvelu siirtyy kokeilualueille, mutta yrityksille eli työnantajille tehtävä ehdokashaku (yritysten rekrytointitarpeiden kartoitus, ehdokkaiden haku ja kontaktointi, esittelyt työnantajalle sekä työpaikkojen täyttymisen seuranta) jäävät käsityksemme mukaan TE-toimistoille.

Tätä on perusteltu sillä, että työssäkäyntialue on kuntaa laajempi ja että työntekijöitä pitää etsiä laajemmalta alueelta. Vaikka ns. helpoiten työllistyvät työnhakijat jäävät TE-toimistojen asiakkaiksi, heikentää työnjako kokeilualueen mahdollisuutta palvella alueen yrityksiä.

Yhteistyö kokeilualueen ja TE-toimistojen välillä työnantajille tehtävässä ehdokashaussa tulee lisätä yhteistyöryhmän vastuualueisiin.

Suomen Yrittäjien näkökulmasta:

  • valmistelun lähtökohta on oltava erityisesti ja lähes pelkästään työttömien työnhakijoiden ja toisaalta yrityksien palveluiden saatavuus samalla huomioiden hallinnon keventäminen.
  • Valmistelussa ja käytännön työssä on vältettävä se, että työllistymiseen liittyvän palvelutuotannon markkinat eivät jää kuntien ja valtion väliseksi reviiritaisteluksi.
  • TE-toimiston yrityspalveluresussit eivät tässä vaiheessa ole kuntien käytettävissä. Tässä on huolehdittava yhteistyöstä. Työllisyydenhoidon ja elinvoimapolitiikan yhteys tarvitsee vahvistusta.
  • Ei ole tarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä, jos kunnat rakentavat työllisyyskokeilun toteutuksen tueksi uusia, päällekkäisiä julkisia yrityspalveluita.
  • Resurssien käytön tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi on tärkeää, että kaikki työllisyyskokeiluun liittyvä toiminta linkitetään jo olemassa oleviin palveluihin ja että eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa vahvistetaan.

Korostettava palveluitten monituottajuutta

Kokeiluissa on tarkoituksena kehittää työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet.

Suomen Yrittäjien mielestä tämän tavoitteen toteuttamiseksi on varmistettava seuraavaa:

  • Huolehdittava, että monituottajamalli palveluissa ja koulutustarjonnassa vahvistuu (henkilöstöpalveluyritykset, koulutuksen tuottajat omistajatahosta riippumatta jne.). Tässä on välttämätöntä erottaa järjestäjän ja tuottajan roolit.
  • Suorastaan ehdoton vaatimus on se, että työllistämiseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvien palveluiden tuottamisen osalta kuntien oman tuotannon tulee tapahtua samalta viivalta kuin yksityisen.
  • Mahdollistettava erilaisten työllistämis- ja yrityspalveluseteleiden luominen.
  • Kokeiluissa on tärkeää, että ne linkitetään olemassa oleviin alkavan yrittäjän neuvontapalveluihin. Sisältäen Uusyrityskeskukset tai vastaaviin toimijoihin, joissa on osaamista myös maahanmuuttajien neuvonnassa.
  • Resurssien käytön tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi on tärkeää, että kaikki työllisyyskokeiluun liittyvä toiminta linkitetään jo olemassa oleviin palveluihin ja että eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa vahvistetaan.

Työn murros vahvemmin esiin

Lienee selvää, että tavasta luoda uusi työpaikka tulee monimuotoisempi ja yksilön vastuu ja oma aktiivisuus työllistymisessään korostuu.

Suomen Yrittäjien mielestä:

  • Esityksien jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita työn murrokseen: esimerkiksi kevytyrittäjyys ja alustatalous ovat tekijöitä, joiden tulisi olla näkyvissä tässäkin kokeilussa.
  • Työllistymisen ensimmäiset askeleet voivat olla kevytyrittäjyyttä, sivutoimista yrittäjyyttä ja pitkäänkin palkkatyön, sosiaaliturvan ja yrittämäisen työn vuorottelua.
  • Lisäksi alustatalouden mahdollisuudet ja haasteet tulisi tunnistaa ja todeta valmistelussa. Nämä ilmiöt ovat todennäköisesti tulleet jäädäkseen; mikä on niiden kautta työllistyvien asema, miten niitä voitaisiin paremmin ja myös työntekijän näkökulmasta kannustavasti hyödyntää.

Starttirahamenettely ja neuvonta turvattava tasa-arvoisesti

Uudet yrittäjäksi aikovat saavat eri puolilla maata erilaista palvelua eri toimijoiden toimesta.  Esimerkiksi ns. starttirahalausuntoja käytetään enää vain osassa alueita.

Kattavien verkosto kera laatujärjestelmän on uusyrityskeskus-verkostossa, mutta myös muita toimijoita on.

Kokeilun yhteydessä on syytä varmistaa mekanist, jossa yrittäjäksi aikova on saanut yrittäjyyteen liittyvän perusneuvonnan ja tasapuolisesti samoin edellytyksin julkisen tuen yritystoimintansa aloittamiseen.

Suomen Yrittäjien mielestä:

  • Huolehdittava mm. starttirahojen myöntämistoiminnan sujuvuus kokeiluissa. Käytännöt myönnöissä ja ennen kaikkea prosesseissa vaihtelevat nyt alueittain.  

Alueelliset yrittäjäjärjestöt mukaan alueelliseen työhön

Mikäli kokeilun tavoitteissa aiotaan onnistua, vaatii se kokeilualueilla selkeitä, pysyviä ja jäsentyneitä yhteistoiminnan muotoja eri kokokoisten yrityksien kanssa. Pysyvien työpaikkojen luomiseksi on luotava selkeä menettely yrittäjiä edustavien tahojen kanssa kaikilla kokeilualueilla ja tämä on todettava laissa.

Suomen Yrittäjät esittää, että:

  • jokaisella kokeilualueella järjestetään yhteistoimintamuotona heti alkuvaiheessa vähintäänkin yksi tilaisuus yrityksille yhdessä yrittäjien aluejärjestön kanssa ja luotava jatkoa varten selkeät yhteistyömuodot.
  • kokeilualueen yhteistyöryhmään nimetään myös yrittäjien aluejärjestön edustaja.
  • se järjestönä osallistuu TEMin vetämään kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävään kokeilujen valtakunnallisten seurantamittareiden ja arviointisuunnitelman tekemiseen.

Alueiden kriteerit ja valintamenettely – myös maaseutumaisempia alueita mukaan

Kokeiluihin haki määräajassa yhteensä 30 kuntaa tai kuntaryhmää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. Valmistelun yhteydessä myös SY toi esiin, että kokeiluissa pitäisi olla mukana myös maaseutumaisempia alueita.

Hakemuksista 20 valittiin jatkovalmisteluun hakukirjeessä mainittujen arviointinäkökulmien mukaisesti, joka mahdollisti sen, että hallituksen esityksessä ovat tässä vaiheessa keskuskaupunkien lisäksi mukana myös Salo ja Savonlinna, jotka ovat seutukaupunkeja.

Suomen Yrittäjät esittää:

  • Vielä on syytä harkita muutaman selkeästi maaseutumaisemman alueen mukaan ottamista.
  • Näin siksi, että koska kyseessä on kokeilu, ei riittävän erilaisia tuloksia saada vain maakuntakeskuskaupunkien vetämissä hankkeissa. Kokeilun vaikuttavuus yksilöihin ja alueen elinvoimaan voi olla hyvin erilainen alueilla, joilta on aiemmin lakkautettu (TE-)palveluita.
  • Erityisesti maakunnan keskuskaupunkien vetämissä kokeiluissa tulee varmistaa kokeilualueen asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu ja kaikkien kokeiluun osallistuvien kuntien tarpeiden tasapuolinen huomioiminen. Jos kokeilu toimii pääasiallisesti keskuskaupungin ehdoilla, vaarana on esimerkiksi se, että reuna-alueilla työvoimapulasta kärsivät yritykset eivät saa tarvitsemaansa työvoimaa.

 

Suomen Yrittäjät

 

Anssi Kujala

varatoimitusjohtaja