Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportti

Sosiaali- ja terveysministeriö

1. Ottaako raportissa esitetty malli riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet sosiaali- ja terveydenhuollossa?

kyllä pääosin

2. Ottaako raportissa esitetty malli riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet pelastustoimessa?

ei pääosin

Alueella on sairaankuljetusyrittäjyyttä. Näiden panos tulisi täysimääräisesti hyödyntää, kun pelastustointa järjestetään.

3. Mahdollistaako esitetty erillisratkaisumalli pääsyn tarpeenmukaisten ja riittävien sote-palvelujen piiriin paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?

kyllä pääosin

4. Mahdollistaako erillisratkaisu yhteen sovitettujen asiakaskohtaisten perustason sote-palvelukokonaisuuksien toteutumisen alueella paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?

ei kantaa

5. Mahdollistaako erillisratkaisu erikoistason palvelujen toteutumisen alueella paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?

ei kantaa

6. Mahdollistaako erillisratkaisu perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallisen integraation alueella?

ei kantaa

7. Esityksen mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi yleisesti ja ensisijaisesti itsehallinnollisilla alueilla, HUSin järjestämisvastuu lakiin perustuvaa ja järjestämissopimuksella sovittavaa vastuuta. Onko raportissa kuvattu ratkaisu mielestänne sote-palvelujen järjestämisen näkökulmasta sekä hallinnollisesti ja HUSin omistajaohjauksen näkökulmasta toteuttamiskelpoinen ja turvaako se sote-palvelujen järjestämisen alueella?

ei kantaa

8. Turvaako erillisratkaisu sote-palvelujen järjestämiselle riittävän kantokykyiset alueet?

kyllä pääosin

9. Turvaako erillisratkaisu asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisen?

kyllä pääosin

11. Toteutuuko palvelujen yhdenvertaisuus esitetyssä mallissa paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa?

ei kantaa

12. Mahdollistaako erillisratkaisu kielellisten oikeuksien toteutumisen alueella paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa?

kyllä pääosin

14. Millaisia vaikutuksia arvioitte erillisratkaisulla olevan osana hallituksen linjaamaa valtakunnallista kokonaisratkaisua?

Uudellamaalla palvelut järjestäisi neljä alueelle muodostuvaa sote-maakuntaa sekä Helsinki, jolle tulee kaupunkina myös maakunnan tehtäviä. On mahdollista, että erillisratkaisu lisää painetta jättää kunnille jonkinasteinen tuotanto-oikeus sote-palveluihin. Suhtaudumme kriittisesti kuntien tuotanto-oikeuteen, sillä se synnyttäisi julkiselle sektorille päällekkäisiä ja keskenään kilpailevia tehtäviä. Tällöin asiakkaiden tarve unohtuu helposti.

Uudenmaan erillisratkaisu sinänsä on hyväksyttävissä, jos se edistää koko Suomen kattavan, ja toimiviin palveluntarjoajamarkkinoihin ja monituottajamalliin perustuvan sote-uudistuksen etenemistä. Kuntien toimintakyky sekä hoito- ja hoivapalveluiden saatavuus turvataan vain ottamalla kaikkien sote-alan ammattilaisten osaaminen uudistuksessa käyttöön.

16. Muut vapaamuotoiset huomiot loppuraportista

Uudenmaan alueella asuu yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Alueen erillisratkaisu voi olla perusteltu, vaikka se poikkeaisi sote-uudistuksen peruslinjauksesta, eli 18 maakunnasta, ja viisi sote-yhteistyöaluetta jatkamisesta.

HUS säilyisi yhtenä kaikki alueet kattavana tuottajana. Tälle on ihmismäärästä johtuvia perusteita, mutta toisaalta ehdotus ei selkeytä nykyisen sairaanhoitopiirin tehtävien organisointia tai edistä integraatiota.

Uudenmaan erillisratkaisu voidaan hyväksyä, jos siten saadaan koko sote-uudistus toteutumaan ja Uudenmaan väkirikkaalla alueella luodaan selkeät mekanismit monituottajamallin syntymiseen.

Uudenmaan itsehallintoalueilla tulee viivytyksettä ottaa käyttöön palvelusetelit sekä henkilökohtainen budjetti mahdollisimman kattavina ja monipuolisina, sillä saatavuus totetutuu vain palvelusetelien käyttöä lisäämällä. Uudellamaalla tulee myös jatkaa kuntien aiemmin käynnistämää palveluseteliyhteistyötä tavoitteena palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetin mahdollisimman yhtenevät käytännön toteutukset koko Uudenmaan alueella.

Koko uudistukselle on olennaisen tärkeää myös tulevan rahoituksen ratkaiseminen. Siinä tulee varmistaa Uudenmaan kasvun ja elinvoimaisuuden edellytykset.

Mahdollinen maakuntavero kiristäisi työn verotusta

Hallitusohjelman mukaan maakuntaveron käyttöönottoa selvitetään. Maakuntavero voi lisätä julkisen- ja aluetalouden suhdanneherkkyyttä ja vaikeuttaa julkisen talouden kokonaisuuden hallintaa. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen vaikeutuisi, koska merkittävää osaa menoista ei voisi koordinoida. Vain hyvin harvassa Euroopan maassa on alueellisella tasolla aito verotusoikeus, eli yleisestä eurooppalaisesta periaatteesta ei voida tässä yhteydessä puhua.

Jos rahoitus perustuisi kokonaan tai pääosin maakunnan verotusoikeuteen, tarvitaan monimutkainen tasausjärjestelmä. Tällöin ongelmat, jotka ovat olleet kuntien valtionosuusjärjestelmässä, siirtyisivät myös maakuntatasolle.

Maakuntaveroon on syytä suhtautua torjuvasti. Se toisi uuden verotason (valtio, kunta ja maakunta). Kuntavero ja maakuntavero kohdistuvat täysimääräisesti työhön. Maakunnan verotusoikeuteen sisältyy riski talouskasvun ja työllisyyden kannalta haitallisesta ansiotuloverotuksen kiristymisestä.

Satu Grekin
elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö

Suomen Yrittäjät