Etusivu > Statement

Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Lausunto

Suomen Yrittäjien lausunto Suomen julkisten hankintojen kansallisesta strategiasta

Valtiovarainministeriö

 

Yleiset kansalliseen hankintastrategiaan liittyvät kysymykset

1. Onko kansallinen hankintastrategia tarpeellinen?

On X

Ei ole

Emme osaa sanoa

2a. Valitkaa tärkein tahtotila organisaationne näkökulmasta.

  • Strateginen johtaminen
  • Kyvykkyydet
  • Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus
  • Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat X
  • Innovaatiot
  • Taloudellinen kestävyys
  • Sosiaalinen kestävyys
  • Ekologinen kestävyys

Jos haluatte, voitte esittää perustelut, miksi valitsitte ko. tahtotilan?

Hankinnat onnistuvat vain elinvoimaisten markkinoiden avulla. Elinvoimaiset markkinat ja niiden kehittämisen on oltava julkisten hankintojen keskiössä. Keskeistä on, että julkisen sektori tunnistaa vastuunsa markkinoiden toimivuudesta sekä tehtävänsä reilun kilpailun edistäjänä.

Julkinen sektori ei onnistu yksin ilman yrityksiä palveluiden tuottamisessa. Yleensä markkinoiden hyödyntäminen tuottaa veronmaksajille hyvän lopputuloksen. Talousteorioiden mukaan kilpailun puuttumisesta aiheutuva hyvinvointitappion määrä on noin 20 prosenttia. Kilpailutusten kautta veronmaksajien palveluille ja tuotteille voidaan hakea niin hinnaltaan kuin laadultaan tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Kilpailumekanismin katsotaan yleisesti ohjaavan yhteiskunnan taloudelliset resurssit kaikkien tunnettujen tuotantomahdollisuuksien suhteen tehokkaimpaan mahdolliseen käyttöön.

2b. Valitkaa toiseksi tärkein tahtotila organisaationne näkökulmasta.

  • Strateginen johtaminen
  • Kyvykkyydet
  • Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus
  • Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat
  • Innovaatiot
  • Taloudellinen kestävyys X
  • Sosiaalinen kestävyys
  • Ekologinen kestävyys

Jos haluatte, voitte esittää perustelut, miksi valitsitte ko. tahtotilan?

Julkisilla hankinnoilla on mahdollista saavuttaa merkittäviä myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia yritysten kasvuun ja työllisyyteen. Markkinoiden hyödyntäminen, reilu kilpailu ja julkisen elinkeinotoiminnan vähentäminen ovat keskeiset tekijät tahtotilan saavuttamiseksi. Julkisen talouden tasapainosta huolehtiminen on tärkeää, ja markkinoiden toimivuudesta huolehtiminen on keskeinen osa taloudellista kestävyyttä. Taloudellista kestävyyttä ei pidä nähdä vain prosessikustannuksina ja tehokkuuden tavoitteluna. ​

2c. Valitkaa kolmanneksi tärkein tahtotila organisaationne näkökulmasta

  • Strateginen johtaminen
  • Kyvykkyydet X
  • Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus
  • Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat
  • Innovaatiot
  • Taloudellinen kestävyys
  • Sosiaalinen kestävyys
  • Ekologinen kestävyys

Jos haluatte, voitte esittää perustelut, miksi valitsitte ko. tahtotilan?

Hankintaosaamista tarvitsevat niin yrittäjät, poliittiset päättäjät kuin virkakunta. Osaamisen kehittämisessä ei pidä keskittyä pelkästään kilpailutusprosessin läpivientiin ja hankintalain omaksumiseen. Hankintaosaamista tarvitaan esimerkiksi siitä lähtien, kun poliittiset päättäjät linjaavat hankintastrategiastaan ja hankintapolitiikastaan.

3. Onko organisaationne valmis sitoutumaan kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden edistämiseen?

  • Kyllä, kaikkiin tavoitteisiin
  • Kyllä, osaan tavoitteista X
  • Ei, vaikka tavoitteet ovat hyvät, koska käytännössä tämä on mahdotonta
  • Ei, tavoitteet ovat ristiriidassa organisaatiomme strategian kanssa
  • Emme osaa sanoa

4. Onko luonnos kansallisesta hankintastrategiasta toteuttamiskelpoinen?

  • Pääosin kyllä X
  • Liian kunnianhimoinen
  • Ei toteutettavissa

5. Minkä tahtotilan tavoitteiden toteutuminen vaatisi eniten panostusta organisaatiossanne?

  • Strateginen johtaminen
  • Kyvykkyydet X
  • Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus
  • Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat
  • Innovaatiot
  • Taloudellinen kestävyys
  • Sosiaalinen kestävyys
  • Ekologinen kestävyys

Perustelut miksi

Suomen Yrittäjillä on tarjontaa kyvykkyyksien kehittämiseksi. Yrittäjäjärjestö on vuosia kouluttanut ja neuvonut julkisissa hankinnoissa niin yrityksiä, virkakuntaa kuin poliittisia päättäjiä. Koulutusta ja neuvontaa on annettu vallitsevilla resursseilla valtionhallinnosta paikallistasolle toimintakenttänä koko maa. Yrittäjäjärjestön on tarkoitus jatkaa tätä tehtävää resurssiensa mukaisesti.

Yrittäjäjärjestön koulutukseen ja neuvontaan ovat olennaisina osina sisältyneet markkinoiden toimivuus ja taloudellisen kestävyys.

Lausuntonne tahtotiloista ja niiden tavoitteista sekä kommenttinne toimenpide-ehdotuksista

Strateginen johtaminen -tahtotila: Hankintoja johdetaan strategisena toimintona ja hankintojen potentiaali hyödynnetään tavoitteiden saavuttamisessa

Lausuntonne Strateginen johtaminen –tahtotilasta, yleiset huomiot

Tahtotila on monin osin onnistuneesti laadittu. Hyvänä lähtökohtana kansallisessa hankintastrategiassa ja strategisessa johtamisessa voidaan pitää hankintalain tavoitteita siitä, että hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Ne on järjestettävä siten, että pk-yritykset pääsevät tasapuolisesti kilpailemaan.  Tämän lisäksi laki vahvasti ohjaa jakamaan EU:n kynnysarvon ylittävät hankinnat osiin. Jos hankkija ei jaa osiin, sen on osoitettava jakamatta jättämiselle perusteet.  

Kansallisen hankintastrategian on vielä luonnosversiota pontevammin rohkaistava päättäjiä linjaamaan elinvoimaa luovasta, markkinoita kehittävästä ja yrittäjyyttä edistävästä politiikasta. Päättäjien on linjattava omistajaohjauksellaan myös omistamiensa yhtiöiden politiikkaa. Hankintapolitiikka on hankkijan käsissä. Tätä mahdollisuutta on rohkaistava ja tuettava käyttämään.

Tahtotilan keskeisin puute on, että se ei nykyisellään tunnista riittävästi yhteyttä niihin toimijoihin, jotka strategiset tavoitteet asettavat, kuten vaaleilla valitut päättäjät eri toimielimissä.

Parhaimmillaan julkiset hankinnat tukevat ja toimivat työkaluina esimerkiksi kunnan tai maakunnan strategialle. Strategisia hankintoja tunnistettaessa on tärkeää kartoittaa ne hankinnat, jotka tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettuina palvelevat esimerkiksi kunta- tai maakuntastrategiaa, joiden mukaisesti kyseisiä organisaatioita on johdettava.

Parhaimmillaan julkiset hankinnat toimivat elinkeinopolitiikan työkaluina. Niiden avulla voidaan tavoitella erityisesti yrittäjyydelle, työllisyydelle, aluekehitykselle ja elinvoimalle asetettuja tavoitteita.

Koronakriisin nosti hankinnat keskiöön

Hankintastrategian pitää ottaa huomioon myös ajankohtaiset ilmiöt ja niistä vedettävät johtopäätökset. Esimerkiksi koronakriisin myötä julkinen sektori voi olla äärimmäisen tärkeä asiakas monelle yrittäjälle, kun muut asiakkaat ovat kadonneet. Yksi koronakriisin oppi mielestämme on se, että julkisten hankintojen keskittämisen on loputtava. Hankintojen keskittäminen supistaa markkinaa sekä ostajien että myyjien päässä.  Joidenkin tuotteiden osalta huoltovarmuuden ja omavaraisuuden turvaamiseksi markkinaa on myös kehitettävä kotimaassa.

Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto ovat julkistaneet yhteiset suositukset kunnille ja yrittäjille koronakriisistä elpymiseksi (toukokuu 2020). Esimerkiksi kuntia suositellaan selvittämään, onko niiden mahdollista aikaistaa hankintojaan. Moni hankintakokonaisuus voi vallitsevassa tilanteessa olla elintärkeä niihin osallistuville tarjoajille. Kuntia suositellaan kilpailuttamaan ja teettämään mahdollisuuksiensa mukaan nyt aikaistetusti sellaisia töitä, jotka tehtäisiin joka tapauksessa lähitulevaisuudessa.

Yrittäjien ja kuntien yhteisiä suosituksia kannattaa hyödyntää kansallisen strategian viimeistelyssä.

Lausuntonne Strateginen johtaminen -tahtotilan tavoitteista:

1. Hankintayksiköt tunnistavat strategisesti merkittävimmät hankintakokonaisuudet ja edistävät strategisten tavoitteidensa saavuttamista hankintojen avulla

Strategisten hankintojen tunnistaminen on kannatettavaa. Niillä tavoitellaan organisaatiolle asetettuja tavoitteita.

Strategisen hankintojen tunnustaminen vaatii yritys- ja markkinavaikutusten tunnistamista ja arviointia. Tämän takia Yrittäjät esittää seuraavaa lisäystä tavoitteen tarkempaan kuvailuun (lisäysesitys isoin kirjaimin).

”Strategisten hankintojen tunnistamisessa ja johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota riskien hallintaan, YRITYS- JA MARKKINAVAIKUTUKSIIN sekä tulos- ja omistajaohjauksen näkökulmiin.”

Esitämme myös seuraavan kappaleen lisäystä tavoitteen kuvailuun:

”Strategisten hankintojen tunnistaminen edellyttää hankintayksiköiden oman toiminnan taloudellisuuden, laadun ja tuottavuuden arviointia. Samalla on arvioitava kriittisesti, mitkä toiminnot ovat tarkoituksenmukaista pitää omana toimintana ja mitkä olisivat järkevä antaa markkinoiden tehtäväksi.”

2. Hankintoja johdetaan kansallisesti ja hankintayksikkötasolla ammattimaisesti koko elinkaaren ajan

Esitämme, että tavoitteen kuvauksiin lisätään sopimuskauden aikaisen laadun seuraaminen ja mittaaminen. Tunnusluvut ja mittarit ovat laadittava laadun, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista. Samoilla mittareilla on mitattava julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden tuottamaa toimintaa.

3. Hankinnoissa varaudutaan riittävällä tavalla häiriötilanteisiin sekä normaali- että poikkeusoloissa

Suomen Yrittäjät pitää tavoitetta ja asiaa tähdentävää toimenpide-esitystä hyväksyttävänä.

Esitämme tavoitteeseen seuraavaa tekstilisäystä:

”Jotta pienet ja eritoten yksinyrittäjät pystyvät vastaamaan kilpailuihin, häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumiseksi yrityksille ei pidä asettaa kohtuuttomia ja epätarkoituksenmukaisia vaatimuksia, kuten erinäisiä vara- ja varautumisjärjestelmiä. Vara- ja varautumisjärjestelmät voidaan tehdä erillisinä hankintoina jo normaalioloissa.”

4. Hankinnat ovat osa organisaatioiden tulos- ja omistajaohjausta

Suomen Yrittäjät kannattaa tavoitetta.

Kommenttinne Strateginen johtaminen –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Tavoite 1.

Toimenpide-esitykset ovat pääosin onnistuneita.

Suhtaudumme erittäin kriittisesti toimenpide-esitykseen, jossa tavoitellaan prosessikustannusten vähentämistä.

Prosessitehokkuus johtaa valitettavan usein lyhytnäköisesti yhteishankintayksiköiden käyttöön tai hankintojen toteuttamiseen isoina keskitettyinä kokonaisuuksina. Tavoite on myös omiaan edistämään sidosyksiköiden käyttöä kilpailutusten välttämiseksi. Pitkällä aikavälillä tämänkaltainen toimintatapa näivettää markkinaa ja yrittäjyyttä. Hankintojen keskittäminen on myös ristiriidassa tavoitteen 2. kanssa, jossa valmistaudutaan poikkeusoloihin markkinoita kehittäen.

Esitämme seuraavien virkkeiden lisäämistä: ”Prosessikustannuksia vähennettäessä on kiinnitettävä erityistä huomioita hankintojen pitkäaikaisiin ja laaja-alaisiin vaikutuksiin, kuten markkinoiden toimivuuteen. Prosessitehokkuus ei saa johtaa hankintojen keskittämiseen suuriin kokonaisuuksiin.”

Uudeksi toimenpide-esitykseksi esitämme: ”Yritysvaikutusten arviointi voi auttaa niiden strategisten hankintojen tunnistamisessa, joissa on alueellista vaikuttavuutta. Kannustetaan vahvasti hankintayksiköitä yritys- ja markkinavaikutusten arvioinnin laadintaan strategisia hankintoja suunniteltaessa.”

Tavoite 2.

Esityksessä ehdotetaan, että Suomeen perustetaan kansallinen "Big Buyers" -ryhmä, joka koostuu niistä hankkijoista, jotka Suomessa käyttävät merkittävää hankintavolyymia.

Esitämme toimenpide-esityksen poistoa. Valtioneuvoston toimesta ei ole tarpeellista asettaa suurten ostajien ryhmää. Tällaiselle ryhmälle ei pidä antaa toimeksiantoa tai mandaattia. Keskitetty ostajien ryhmä olisi omiaan heikentämään reilua kilpailua, keskittämään markkinaa ja tahtomattaan jakamaan tietoja tarjoajien hinnoittelusta. Julkisten ostajien markkinat ovat jo keskittyneet uuden Hanselin myötä.

Sopimusjohtamisen välineistä toteamme, että alalla on markkinoilla toimivia ratkaisuja. Tämän markkinan tervettä kilpailua ei pidä heikentää yhtenäistämisaikeella.

Tavoite 3.

Esitämme toimenpide-esitykseksi: ”Hankintojen jakaminen osiin ja markkinoiden toimivuudesta huolehtiminen ovat olennainen asia varautumisessa häiriö- ja poikkeusoloihin.”

Tavoite 4.

Esitämme toimenpide-esitykseksi: ”Kannustetaan vahvasti kuntia ja maakuntia linjaamaan omistajaohjauksellaan myös omistamiensa yhtiöiden hankintapolitikasta.”.

Kyvykkyydet -tahtotila: Tehdään julkiset hankinnat ammattimaisesti ja osaamista jatkuvasti kehittäen

Lausuntonne Kyvykkyydet –tahtotilasta, yleiset huomiot

Tahtotila on erittäin kannatettava. Siihen päästään suunnitelmallisesti ja vaiheittain.  

Sen kuvailu on nyt kirjoitettu eritoten hankintayksikön ja virkakunnan näkökulmasta. Esitämme seuraavia lisäyksiä (isoin kirjaimin).

”Hankintaosaamista on tarpeen olla läpi koko organisaation, eikä hankintoja tule nähdä pelkkänä tukitoimintona. YHTÄ LAILLA TARJOAJIEN JA POLIITTISTEN PÄÄTTÄJIEN HANKINTAOSAAMISTA ON KEHITETTÄVÄ. KAIKKIEN TOIMIJOIDEN RIITTÄVÄ OSAAMINEN ON EDELLYTYS HANKINTOJEN ONNISTUMISELLE, MARKKINOIDEN TOIMIVUUDELLE JA TALOUDELLISELLE KESTÄVYYDELLE”.

Lausuntonne Kyvykkyydet -tahtotilan tavoitteista:

1. Kokonaiskuvan saaminen julkisten hankintojen osaamistasosta Suomessa

Useassa hankintayksikössä (pienet) hankintojen osaamisen resurssit ovat rajalliset. Tiedot ja tiedostaminen ovat usein puutteellisia esimerkiksi toimialan kehitystilanteen tai viranomaismääräyksien muuttumisesta.

Tämänkin vuoksi olisi tärkeää, että hankintojen valmistelua tehdään avoimesti vuoropuhelun muodossa ennen tarjouspyyntöjen jättämistä. Hankintaosaaminen kehittyy myös hankkimalla ja vuoropuhelulla tarjoajien kanssa. Kenttätöissä osaaminen karttuu.

2. Julkisiin hankintoihin liittyvän osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä strategisella että operatiivisella tasolla

Hankintaosaaminen on ongelma sekä ostajan ja myyjän näkökulmasta. Tätä voi kehittää koulutuksilla myös toimialakohtaisesti.

Myös poliittisilla päättäjille koulutuksen tarjoaminen on tärkeää, jotta hankintalain olennaiset säädökset ja lain joustot ovat tiedossa päätöksiä tehtäessä ja esimerkiksi kunnan tai muun julkisorganisaation hankintapolitiikasta linjatessa.

3. Hankintoihin liittyvän koulutuksen lisääminen

Tämä on erittäin tärkeä tavoite. Hankintayksiköiden lisäksi huomiota on kohdistettava yhtä lailla tarjoajien (yrittäjien) ja poliittisten päättäjien tarvittavaan osaamiseen.

On tarkoituksenmukaista, että julkinen sektori vastaa pääosin hankintaosaamisen parantamiseen ja koulutukseen liittyvistä resursseista.

4. Pysyvän julkisiin hankintoihin liittyvän vaikuttavan ja laadukkaan tutkimustoiminnan varmistaminen

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä tieteellistä ja riippumatonta tutkimusta julkisista hankinnoista. Lähiaikoina olisi syytä aloittaa tutkimus pk-yritysten kokemuksista ja näkemyksistä nykyisen hankintalainsäädännön soveltamisesta. Edellisen vastaavan tutkimuksen tekemisestä on kulunut aikaa (TEM 54/2014) ja nykyisen hankintalain voimassaollessa kattavaa tutkimusta pk-yritysten näkökulmasta ei ole tehty.

Kommenttinne Kyvykkyydet –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Toimenpide-esityksessä on aiheellisesti tuotu esille, että yrityksiä on kannustettava aktiivisesti tuomaan hankintayksikön tietoon tarjouspyyntöjen epäkohdat.

Esitys uudeksi toimenpide-esitykseksi: ”Lisätään poliittisten päättäjien osaamista hankintalaista ja sen tuomista mahdollisuuksista. Tämä on tärkeää esimerkiksi hankintapolitiikasta ja – strategiasta linjatessa.”

Suomen Yrittäjien hankintaneuvonta tulee hyvin esille toimenpideliitteestä. Yrittäjäjärjestö on yhdessä hankintaneuvojaverkoston kanssa osaltaan kouluttanut yrittäjiä, poliittisia päättäjiä ja virkakuntaa hankinnoista ja asiaa koskevasta sääntelystä.

Asiaa koskevaa ansiokasta tekstiä voisi täydentää seuraavasti: ”Hankinta-Suomen tavoitteita edistäessä on erityisen tärkeää huomioida, että koulutus ja opastaminen kohdistuvat myös tarjoajiin eli yrityksiin. Varmistetaan hankintaneuvonnan alueellinen kattavuus ja tarkistetaan sen rahoitusta. Suomen Yrittäjin hankintaneuvonnan alueellisuuden hyöty on, että neuvoja sijaitsee lähellä toimijoita ja tuntee osapuolet ja alueen erityispiirteet. Neuvonnan kautta hankintayksiköt tuntevat markkinoilla olevan tarjonnan paremmin. Siten hankintayksiköt pystyvät valitsemaan sellaisen hankintamenettelyn, joka tukee hankinnalle asetettua strategista tavoitetta ja saa aikaan kilpailua.”  

Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus -tahtotila: Suomi on edelläkävijä hankintojen tiedolla johtamisessa ja vaikuttavuuden kehittämisessä​

Lausuntonne Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus –tahtotilasta, yleiset huomiot

Julkisten hankintojen vuosittaisesta volyymistä on vaihtelevia arvioita. Se vaihtelee laskutavan mukaan 35 – 53 miljardissa eurossa. Lisäksi julkiset elinkeinoyhtiöt käyttävät ostoihinsa vuosittain useita miljardeja euroja. Nämä ostot eivät sisälly edellä esitettyyn 35 miljardin euron viranomaistahojen suorittamien ostojen kokonaisvolyymiin.

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana valtioneuvoston tutkimushanketta, jossa parhaillaan selvitetään, mikä on Suomen julkisten hankintojen vuotuinen euromääräinen volyymi ja miten se voitaisiin laskea niin, että se olisi toistettavissa vuosittain. Näin Suomessa tulee jaetuksi yhteinen tilannekuva hankintavolyymista.

Merkittävän verovarojen käytön tulisi perustua oikeisiin ja todennettuihin faktoihin. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan kattavaa ja yhtenäistä faktoihin perustuvaa tietoa julkisten hankintojen volyymista, eikä yhtenäistä raportointijärjestelmää hankintoihin käytettyjen varojen seurannasta. Tiedolla johtamisen ja verovarojen läpinäkyvyyden edistämiseksi asian kehittäminen on tärkeää.

Lausuntonne Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus -tahtotilan tavoitteista:

1. Suomi on edelläkävijä tietojen hyödyntämisessä ​

Suomen Yrittäjät tukee tavoitetta.

Tiedot julkisiin hankintoihin ja kaikkiin muihinkin julkisen sektorin ostoihin (ostolaskudata) käyttämistä verovaroista olisi helposti saatavilla, mikäli ostolaskutietojen julkaiseminen avoimena datana määrätään lakisääteiseksi ja luodaan yhtenäinen, automaatioon tukeutuva toimintamalli tiedon keräämiseen verkkolaskudatasta ja sen julkaisemiseen avoimena datana.

2. Luodaan parempia edellytyksiä vaikuttavuuden mittaamiselle ja edistetään vaikuttavuusperusteisia hankintoja​

Tavoite on jäänyt vielä liian epäselväksi. Seuraavaksi on tarkemmin määriteltävä, mitä ovat vaikuttavuusperusteiset hankinnat ja miten ne edistävät markkinoiden toimivuutta. Tämän jälkeen on vasta arvioitava, onko perusteltua osoittaa lisäresursseja julkiselle sektorille tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

3. Hankintoja koskevaa vaikuttavuutta arvioidaan eri tasoilla​

Hankintojen vaikuttavuutta mitattaessa on tärkeää arvioida hankintojen vaikutusta pk-yrityksiin, markkinoihin ja alueen elinvoimaan.

Kommenttinne Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Ostolaskudatan laatua parannettava

Kannatamme toimenpide-esitystä, jossa edistetään hankintayksiköiden ostolaskudatan julkistusta. Ostolaskudatan julkistaminen sisältää useita kehityskohteita.

Julkaistavan datan laatua tulee parantaa oleellisesti ennen nykyistä laajamittaisempaa, mahdollisesti lakisääteistä, ostolaskudatan julkaisemista.

Kaikille ostolaskudatan julkaisijoille on annettava samat (lakisääteiset) pelisäännöt, luoda malliratkaisu julkaisuohjelmistolle ja varmistaa niiden saman sisältöiset julkaisuformaatit laadunhallinnan keinoin.

Ostolaskudata, verkkolaskudataan perustuen, on ainoa luotettava tapa kerätä tarkat tiedot julkissektorin ostoihin käyttämistä euromääristä. Näitä tietoja voidaan tarvittaessa täydentää ja rikastaa tiedon julkaisijoiden taloushallintoratkaisujen sisältäminen lisätietojen avulla tai rikastamalla dataa muista lähteistä saatavilla tiedoilla.

Ostolaskudatan laajamittainen hyödyntäminen on mahdollista, jos ostolaskujen sisältö on poimittu ja ilmoitettu samalla tavalla ja saman sisältöisenä (esimerkiksi nykyisin joku ilmoittaa verottomat hinnat, toinen verolliset). On selvää, että ilman julkaistavien tietojen tarkkaa määrittelyä tehokas ja oikeaan tietoon perustuva johtaminen ei ole mahdollista.

Julkaistavan datan laatua voidaan parantaa merkittävästi, kun ostolaskudata julkaistaan laskukohtaisesti, ei laskurivi- tai esimerkiksi kunnan kirjauskäytännön mukaisena. Hyödyntämällä uutta verkkolaskumäärittelyä tämä ongelma poistuu.

HILMAn tilastopuutteet

Yksi HILMAn tilasto-ongelma on, että kunnat kilpailuttavat keskimäärin hieman alle neljänneksen ostovolyymistaan. Edellä mainittu ilmoittamattomuus ei koske EU- tai kansalliset kynnysarvot alittavia pienhankintoja.

HILMAn data ei voi olla julkisten toimijoiden päätöksenteon tai sen tuottamien analyysipalveluiden perusteena etenkään, kun HILMA:n ja julkisten toimijoiden ostolaskutiedot eivät linkity toisiinsa siten, että tietty ostolasku voitaisiin kohdentaa HILMA:ssa julkaistuihin hankintailmoituksiin.

Toinen HILMA-datan ongelma liittyy yhden ja saman kansallisen hankinnan useisiin ilmoituksiin tai vaikkapa yhden rakennusurakan eri osien arvojen ilmoittamiseen pääurakan suuruisena. Mainituissa esimerkkitapauksissa hankintailmoitukset tilastoituvat HILMAssa eri hankintoina. Tämä ongelma voitaneen poistaa lisäämällä HILMA:n käyttöön liittyvää koulutusta ja toisaalta automatisoimalla ilmoittamiseen liittyviä työkaluja.

Kuntaliiton uusi suositus ostolaskudatan julkaisemiseen valmisteilla

Kuntaliiton työryhmä on laatinut uutta ostolaskudatan julkaisemissuositusta. Suosituksen tekninen osa valmistunee kesän 2020 aikana ja viimeistään alkusyksystä valmistuvat suositukseen liittyvä ohjeistus ja varmistetaan tietoturvaan liittyvät kysymykset.

Uusi suositus tullee olemaan yksinkertaisempi ja selkeämpi kuin vuodesta 2016 lähtien voimassa ollut suositus, mikä on kannatettavaa. Suosituksen laadinnassa on ollut johtavana ajatuksena datan luotettavuus ja yhdenmukaisuus julkaisijasta riippumatta. Samoin on kiinnitetty huomioita datan keräämisen automaatioasteen merkittään nostamiseen ja tietoturvan varmistamiseen.

Yhteenveto ostolaskudatasta

Edellä esitetyt faktat ja nykytilanne sekä Kuntaliitossa valmisteilla oleva ostolaskudatan julkaisusuositus osoittavat voimansa vain ja ainoastaan silloin, kun ostolaskudatan julkaiseminen on lakisääteistä ja koskee kaikkia julkisia varoja käyttäviä tahoja. Siksi ostolaskudatan julkaisuvelvoite on oltava laaja ja säädettävä laissa.

Muita Yrittäjien esityksiä tiedon avoimuuden edistämiseksi

Toimenpide-esitykseksi 1. Hankintayksiköiden hankintailmoitusaineistosta on tehtävä julkista. Saman julkisuuden täytyy koskea kaikkia julkisia hankintoja. Nyt julkisuus riippuu siitä, onko hankintayksikkö viranomainen. Tämä asettaa hankintayksiköt erilaisiin asetelmiin. 

Toimenpide-esitykseksi 2. Yhteishankintayksiköiden on julkistettava pysyvästi verkossa tarjouspyynnöt, hankintasopimukset ja hankintapäätökset. Tällöin yrityksillä olisi mahdollisuus seurata, millaisilla ehdoilla hankintoja toteutetaan ja milloin seuraavaan kilpailutukseen valmistautuminen alkaa.

Toimenpide-esitykseksi 3. Laajennetaan jälki-ilmoittamisvelvoite kansallisiin hankintoihin. Muutos lisää hankintatietojen saatavuutta, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat -tahtotila: Tehdään toimivia ja laadukkaita hankintoja osallistavasti sekä markkinoiden elinvoimaisuutta edistäen

Lausuntonne Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat –tahtotilasta, yleiset huomiot

Tämä tahtotila on strategian tärkein.

Toimivat markkinat ovat edellytys hankintojen onnistumiselle. Julkisen sektorin pitää jokaisessa hankinnassaan arvioida, että hankinta ei välillisestikään johda kilpailun vähenemiseen, toimittajien keskittymiseen tai kilpailuneutraliteetin rikkomiseen. Markkinoiden toimivuudesta kertoo erityisesti se, kuinka uudet yritykset ovat osallisina julkisissa hankinnoissa. Uusien yritysten houkuttelemista julkisen sektorin asiakkaaksi on tuotava tahtotilassa selkeämmin esille.

Hankinta-Suomen tilannekuvassa markkinoiden toimivuutta käsittelevä osio on laadittu erinomaisesti (Markkinoiden toimivuus julkisten hankintojen näkökulmasta). Siinä esitettyjä näkemyksiä ja toimenpide-esityksiä on tärkeää edistää.

Lausuntonne Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat -tahtotilan tavoitteista:

1. Hankintayksiköillä on edellytykset markkinoiden hyödyntämiseen​

Tavoite on kirjoitettu pääosin onnistuneesti ja hyvin.

Esitämme vielä tavoitteen otsikon muuttamista kunnianhimoisemmaksi ja selkeämmäksi: ”Hankintayksiköt tunnistavat markkinoiden hyödyntämisen tärkeyden ja sitoutuvat valmistelemaan hankinnat yhteistyössä tarjoajien kanssa”.

Tavoitetta täydentämään esitämme seuraavien ratkaisujen kirjaamista tavoitteen kuvauksiin ja/tai tavoitteen toimenpide-esityksiin.

- Hankintatarpeista viestiminen ennakoivasti (hankintasuunnitelma ja kilpailutuskalenteri).

- Markkinavuoropuheluiden hyödyntäminen.

- Markkinavaikutusten arviointi ja yritysvaikutusten arviointi keskeisissä hankinnoissa.

- Hankintojen jakaminen osiin ja osatarjousten salliminen.

- Julkinen sektori tietää oman tuotantonsa kustannukset yhtenäistä vertailukelpoista kustannuslaskentamallia käyttäen.

2. Julkiset hankinnat ovat houkuttelevia erilaisille tarjoajille​

Tämä on strategian yksi tärkein tavoite. Se on kirjoitettu luonnosasiakirjoihin kohtuullisen onnistuneesti, silti esitämme vielä konkreettisia keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.

Esitämme, että alle kirjatut asiat tulisivat kirjatuiksi joko tavoitteen täsmällisempään kuvailuun tai toimenpideliitteeseen.

Tavoitteeseen pääsemiseksi pitää välttää seuraavia virheitä.

- Monimutkaiset hankintamenettelyt.

- Kohtuuttomat kelpoisuusvaatimukset.

- Liian suuret hankintakokonaisuudet.

Hankintojen jakaminen tarkoituksenmukaisiin osiin on keskeisin tekijä tavoitteeseen pääsemiseksi. Hankintakriteerit on pyrittävä asettamaan siten, että ne edistävät markkinoiden toimintaa.

Hallinnollinen taakka kriteerien täyttämisen todentamisesta ei saa muodostua esteeksi pk-yrityksille osallistua kilpailuihin. Hankintoihin asetettujen kriteerien pitää olla kohtuullisesti osoitettavissa pk-yrityksillä. Hankinnan kohteelle on asetettava syrjimättömät kriteerit ja vaatimukset tarjoajalle on kirjattava selkeästi. Markkinavuoropuhelut ja hankintojen jakaminen osiin ovat avainasemassa.  

Yhteishankintayksiköiden puitejärjestelyjä käyttävien hankintayksiköiden tarpeet ja määrät tulee ilmoittaa sellaisella tarkkuudella, että alalla ammattimaisesti toimivat yritykset voivat antaa niiden perusteella tarjouksia ottaen huomioon myös toimittamisesta eri hankintayksiköille aiheutuvat kustannukset.

Tavoitteen toteutumista voisi mitata esimerkiksi seuraavilla indikaattoreilla:

- Kuinka moni uusi yritys pääsee mukaan tarjoajaksi.

- Tarjousten määrän kehitys ja osallistumisaktiivisuus tarjouskilpailuihin.

- Pk-yritysten osuus hankintaan osallistuneista tai hankinnan voittaneista.

- Hankintojen jakaminen osiin ja tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin, osatarjousten salliminen.

- Pienhankintojen kilpailuttaminen.

3. Hankinnat suunnitellaan tarvelähtöisesti ja osallistavasti loppukäyttäjää kuunnellen ​

Loppukäyttäjien kuuleminen ja osallistaminen hankinnan valmisteluvaiheessa on tärkeää. Palvelun käyttäjien ja heitä edustavien tahojen osallistuminen on usein suotavaa. Tällä tapaa vuoropuheluvaiheessa myös yrittäjillä on mahdollisuus kuulla ja keskustella palvelun ja tuotteen käyttäjien kanssa.

Kommenttinne Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Kirjasimme edellä tavoitteiden yhteyteen konkreettiset toimenpide-esitykset ja mittarit.

Tämän lisäksi esitämme seuraavia toimenpiteitä:

Toimenpide-esitykseksi 1. Puitejärjestelyn kilpailutusasiakirjoissa on ilmoitettava hankintayksikkökohtaisesti ostojen enimmäismäärä. Hankintailmoituksessa pitää olla mahdollisimman tarkat arviot ja historiatiedot, miten ostot jakautuvat hankinnan eri toimijoiden kesken.

Perustelu: Tarjoajat pystyvät varautumaan suunnitelmallisimmin tulevaan kysyntään ja hankinnan maantieteelliseen jakautumiseen. Tämä edistää hankintojen avoimuutta ja julkisen sektorin hankintasuunnittelua. Tällä tavalla hankintayksikön velvollisuudet ovat samat riippumatta siitä toteutetaanko hankinta itse vai yhteishankinnan kautta.

Toimenpide-esitykseksi 2. Yhteishankintayksiköt huomioivat kuntien hankintapolitiikan ja tavoitteet tarjouspyyntöä valmistellessaan.

Perustelu: Vaikka hankinnan toteutus olisi ulkoistettu, hankintapolitiikkaa ei pidä ulkoistaa.

Toimenpide-esitykseksi 3. Yhteishankintayksiköt käyvät alueellisen markkinavuoropuhelun jokaisen kilpailutuksen kohdalla ja osoittavat, millaisiin toimiin ne ovat ryhtyneet hankinnan osittamiseksi.

Perustelu: Suomen Yrittäjien kokemuksen mukaan yhteishankintayksiköiden käyttö on johtanut usein siihen, että hankinnat toteutuvat niin suurina kokonaisuuksina, että pääasiallista tavoitetta eli kilpailua syntyy lähinnä suurimpien toimijoiden kesken.

Eduskunnan talousvaliokunta totesi helmikuussa 2020, että yhteishankintayksikön suuri vahvuus – hankintojen kokoaminen suuriksi kokonaisuuksiksi skaalaetujen saavuttamiseksi – on myös samalla sen heikkous. Valiokunta toteaa, että hankintojen kerääminen suuriksi kokonaisuuksiksi on myös omiaan suosimaan suuria palveluntarjoajia, uuden hankintalainsäädännön jakamisvelvoitteesta huolimatta.

Toimenpide-esitykseksi 4: Uuden Hanselin tulee kasvattaa pk-yrityksiltä tehtyjen hankintojen osuutta selvästi nykyisestä. Tavoitetasoksi tulee ottaa 75 %. Myös yksinyrittäjillä on oltava mahdollisuus kilpailla Hanselin hankinnoista. Yksinyrittäjiä on oltava Hanselin sopimuskumppaneina 5 prosenttia ja pk-yrityksiä vähintään 75 prosenttia viimeistään 2025 mennessä.

Perustelu: Markkinavuoropuheluilla, hankintojen laittamisella osiin ja usean sopimustoimittajan valinnalla pk-yritysten osuutta ja kiinnostusta julkisia hankintoja kohtaan voidaan kasvattaa. Valtio-omisteisen hankintayksikön on näytettävä esimerkkiä kilpailun edistämiseksi ja pk-yritysten mahdollisuuksista kilpailla.

Innovaatiot -tahtotila: Hankitaan innovaatioita haasteiden ratkaisemiseksi sekä tehdään hankintoja kokeilevasti ja kehitysmyönteisesti.

Lausuntonne Innovaatiot –tahtotilasta, yleiset huomiot

Innovatiivisia hankintoja koskevat kirjaukset ovat pääasiassa kannatettavia.

Tieteellinen tutkimus sekä sitä yrittäjyyden kautta käytäntöön soveltava kehittämis- ja innovaatiotoiminta ovat yhdessä osaamisen kanssa koko Suomen yksi tärkeimmistä kasvun ja hyvinvoinnin lähteistä.

On tärkeää, että pk-yritykset saavat tietoa hankintayksiköiden suunnitelmista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskustelu markkinoiden kanssa on tärkeää ja sitä aika monessa kohdassa korostettiinkin.

Lausuntonne Innovaatiot -tahtotilan tavoitteista:

1. Kehitysmyönteisesti ajatteleva ja rohkeasti toimiva julkinen sektori, joka hyödyntää innovatiivisia julkisia hankintoja kehityshaasteiden ratkaisemisessa​

Innovatiiviset hankinnat tuovat pk-yrityksille tärkeitä referenssejä, jotka ovat avainasemassa vientimarkkinoille tähdätessä.

2. Luodaan edellytyksiä julkisen sektorin ja yritysten väliselle yhteistoiminnalle ja vuorovaikutukselle sekä edistetään innovaatiomyönteisen markkinan syntymistä ​

Oppilaitokset ja korkeakoulut, kunnalliset elinkeino- ja kehitysyhtiöt, julkinen erityispalveluntuotanto sekä muut elinkeinopalvelut ovat pk-yritysten lähimpiä ja siten usein ensimmäisiä kehittämis- ja innovaatiokumppaneita.

Alueen julkisten innovaatiotoimijoiden keskeinen rooli on edesauttaa oppivien yritysverkostojen syntyä ja toimintaa. Näin uusin tieto ja teknologia leviävät yrityksestä toiseen. Samalla on tärkeätä, että alueet ja Business Finland muodostavat yrityskeskeisten innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden kokonaisuuden, jonka osaset täydentävät toisiaan ilman tarpeettomia päällekkäisyyksiä.

3. Saadaan aikaan vaikuttavuutta innovatiivisilla hankinnoilla. Lisätään innovatiivisten hankintojen määrää 10 %:iin kaikista hankinnoista​

Innovatiivisia hankintojen lisääminen edellyttää ennen kaikkea asenteiden ja osaamisen kehittämistä niin hankintayksiköissä kuin yrityksissä. Vähintään yhtä tärkeätä on rakentaa yksityisen ja julkisen sektorin välille avoimen innovaatiotoiminnan kulttuuria, jossa vuorovaikutus osapuolten välillä on tiivistä ja joka kannustaa terveelliseen riskinottoon sekä yritykseen ja erehdyksistä oppimiseen.

Tässä työssä yrittäjäjärjestöllä ja kuntien rahoittamilla elinkeino- ja kehitysyhtiöillä yhdessä voi olla tärkeä rooli.

Kommenttinne Innovaatiot –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet

Esitetyt toimenpiteet ovat pääosin kannatettavia. Innovatiivisella hankintatoiminnalla olisi silti oltava vahvempi strateginen yhteys laajempaan TKI-toimintaan, jota tehdään valtakunnallisesti ja paikallisesti niin yrityksissä kuin julkisissa organisaatioissa sekä näiden yhteistyönä.

Pk-yritysten kannalta olisi tärkeätä, että kansalliseen TKI-tiekarttaan perustuen alueiden tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin avaintoimijat ohjattaisiin laatimaan strategia, joka asettaa kunkin alueen TKI-tavoitteet ja määrittää niiden edellyttämät investointitarpeet sekä kytkennät myös innovatiivisiin hankintoihin. Näin hankinnat yhtyisivät likeisemmin muuhun tuottavuuskasvua edistävään kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja tukisivat kansallisen TKI-intensiteetin nostoa kohti neljän prosentin bkt-tasoa.

Taloudellinen kestävyys -tahtotila: Hankinnoilla edistetään julkisen talouden kestävyyttä yhteiskuntavastuullisesti

Lausuntonne Taloudellinen kestävyys –tahtotilasta, yleiset huomiot

Yleistä

Julkisissa hankinnoissa on yrityksille tarjolla bisnestä vuosittain ainakin 35 miljardin euron edestä. Ne tarjoavat pienille ja keskisuurille yrityksille paljon liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia. Kun hankinnat toteutetaan järkevästi, ne luovat hyvinvointia koko yhteiskuntaan.

Hankintojen taloudellinen kestävyys on nyt käsiteltävässä luonnoksessa nähty liiaksi prosessitehokkuutena. Hankintojen merkitystä julkiselle taloudelle on tarkas­teltava kokonaisvaltaisemmin. Hankintojen synnyttämät aluetaloudelliset vaikutukset ja markkinoiden kehittyminen ovat huomioitava laaja-alaisesti.

Esitämme, että tahtotilan otsikkoa muokattaisiin siten, että hankintojen potentiaalinen merkitys alueiden ja kuntien elinvoiman vahvistajina tulisi huomioiduksi. Esimerkiksi otsikoksi sopisi seuraava (lisäysesitys isoin kirjaimin) ”Taloudellinen kestävyys -tahtotila: Hankinnoilla edistetään julkisen talouden kestävyyttä JA ALUEIDEN ELINVOIMAA yhteiskuntavastuullisesti”

Tahtotilan kuvailu

Tahtotilassa on kirjattu hankinnoille yhteiskunnalliset tavoitteet. Tavoitteet ovat tärkeitä. Kaikkein oleellisiin puuttuu eli hankintojen merkitys alueiden elinvoimalle ja yrittäjyydelle. Hankintojen työllisyysvaikutukset ovat myös sidonnaisia yrittäjien pärjäämiselle. Tämän johdosta esitämme seuraavaa lisäystä (isoin kirjaimin).

Tavoitteen tahtotilassa todetaan ”Edistämällä hankintojen yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten ALUEIDEN ELINVOIMAN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN, harmaan talouden torjunta, työllisyys tai ympäristönäkökohdat, on mahdollista vähentää muita yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia. HANKINNAT OVAT TALOUDELLISESTI KESTÄVIÄ, KUN MARKKINOITA HYÖDYNNETÄÄN NIIN, ETTÄ MAHDOLLISIMMAN MONI TARJOAJA PYSTYY NIISTÄ KILPAILEMAAN”.

Esitämme myös, että taloudellinen kestävyys perustuu hankintojen suunnitteluun, MARKKINOIDEN KEHITTÄMISEEN, hankinnan elinkaaren tunnistamiseen, yhteistyöhön, digitaalisiin työtapoihin ja toimittajariskien minimointiin.

Koronakriisistä pikainen elpyminen

Koronakriisin johdosta Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto ovat suositelleet yhdessä, että pikaisen elpymisen näkökulmasta on tärkeää miettiä välittömästi hankintoihin elinvoimaa edistäviä ratkaisuja. Tässä pohdinnassa on hyvä käyttää hankintojen koko keinovalikoimaa, joista yhtenä esimerkkinä suurissa hankintakokonaisuuksissa osatarjousten jättämisen mahdollistaminen esimerkiksi tuoteryhmittäin ja alueittain. Tämä suositus toimii hyvin ohjenuorana myös talouden kestävyyden, että myös markkinoiden toimivuuden tahtotilassa ja sitä voi hyödyntää niissä.

Esitys uudeksi tavoitteeksi

Suomen Yrittäjät pitää puutteellisena ja ongelmallisena, että julkisen sektorin yhtiö- ja sidosyksikkötoimintaan ei ole tahtotilassa tai strategiassa tullut tosiasiallisesti huomioiduksi. In house -toiminnan on ehdottomasti näyttäydyttävä strategiassa reilun kilpailun vähentäjänä. Tätä asiaa ei voi sivuuttaa kansallisessa strategiassa.

Yrittäjät esittää, että taloudellisen kestävyyden tahtotilalle lisätään uusi tavoite otsikolla ”Ilman kilpailutusta tehtyjen ostojen osuus kääntyy laskuun”. Tarvittaessa tämä tavoite soveltuu myös markkinoiden toimivuutta käsittelevään tahtotilaan.

Nykytila on, että kilpailuttamisen kiertämiseksi in house -yhtiöiden vähemmistöosakkuuksia markkinoidaan kunnille. Tämä on synnyttänyt kunnallisen rinnakkaistalouden, jossa verovaroja käytetään kestämättömästi.

Kuntayhtiöiden omistuspohja on Suomessa jakaantumassa yhä useammille kunnille, kuntayhtymille, sairaanhoitopiireille sekä toisille in house -yhtiöille. Tämä jarruttaa alueen elinvoimaa. Jos kunta omistaa osakkeita useasta ylikunnallisesta in house -yhtiöstä, niitä saatetaan kilpailuttaa keskenään.

Julkisen sektorin ostot sidosyksiköiltä ovat omiaan heikentämään taloudellista kestävyyttä ja reilua kilpailua. Kun ostoja tehdään suoraan sidosyksiköiltä kilpailutusten välttämiseksi, tuotetta ja palvelua ei välttämättä saada niin edullisesti ja laadukkaasti kuin markkinat sitä tarjoaisivat. Samalla tällä on kielteisiä elinvoimavaikutuksia alueelle ja sen yrityksille, kun yritykset jäävät sidosyksikköostojen ulkopuolelle.

Tavoitetilaksi on asetettava, että julkisen sektorin on vähennettävä selkeästi omaa yhtiötoimintaansa, vetäydyttävä markkinoilta ja hankittava tavarat ja palvelut markkinoilta.

Lausuntonne Taloudellinen kestävyys -tahtotilan tavoitteista:

1. Torjutaan hankinnoilla harmaata taloutta ja edistetään verovastuullisuutta

Verovastuullisuus on hyvä vaatimus hankinnoissa. Verovelkojen tarkistusmahdollisuus kuulostaa perustellulta. Automaattinen tarkistaminen verovelvollisten puolesta on myös kannatettava asia.

Toimittajan valinnassa vain niillä veroveloilla, joille ei ole haettu maksujärjestelyä, tulisi olla merkitystä. Koronakriisin takia erittäin monelle pienemmälle yritykselle muodostuu verovelkaa esimerkiksi jo maksettujen arvonlisäverojen lainaksi palauttamisen takia. Vastuullisesti toimivat yrittäjät ovat tehneet maksamattomille veroille maksujärjestelyn.

2. Julkiset hankinnat ovat suunnitelmallisia ja kustannustehokkaita

Pienhankinnat avoimiksi

Suomen Yrittäjät kannattaa vahvasti esitettyä pienhankintojen avointa ilmoittamista. Pienhankinnat tarjoavat pk-yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät verovarojen kestävää ja läpinäkyvää käyttöä

Koronakriisin johdosta pienhankintojen rooli on entistä merkittävämpi. Suomen Yrittäjien ja Kuntaliitto toteavat suosituksissaan (toukokuu 2020), että kunnat ja yrittäjät voivat yhteistyössä pohtia, miten kunnan erilaisissa hankintatarpeissa voitaisiin hyödyntää pienyrittäjien palveluja. Kuntien on hyvä pohtia, onko niillä mahdollisuutta suunnata pienhankintoja sellaisille toimijoille tai kilpailuttaa pienhankintoja sellaisten toimijoiden kesken, joiden osalta tilanne on haastavinta. Tämä suositus soveltuu myös Hankinta-Suomeen toimenpide-esitykseksi.

Kustannustehokkuudesta

Kustannustehokkuuden ei pidä johtaa isompien hankintakokonaisuuksiin.

Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaasti edellyttää pidempää hankintasuunnittelua, kuten tavoitteen sisälle on kirjoitettu.

3. Vähennetään julkisten hankintojen hankinta- ja prosessikustannuksia ​

Suomen Yrittäjät suhtautuu erittäin kriittisesti ja varauksella prosessitehokkuustavoitteluun. Sen ei pidä olla ohjaavin tekijä taloudellista kestävyyttä tavoiteltaessa.

Prosessitehokkuus johtaa yleensä lyhytnäköisesti yhteishankintayksiköiden käyttöön tai hankintojen toteuttamiseen isoina kokonaisuuksina. Tavoite on myös omiaan edistämään sidosyksiköiden käyttöä kilpailutusten välttämiseksi. Pitkällä aikavälillä tämänkaltainen toimintatapa näivettää markkinaa ja yrittäjyyttä. Tällöin prosessikustannuksissa säästäminen merkitsee pitkällä aikavälillä varsinaisten hankintojen kallistumiseen ja keskittymiseen. 

Sen sijaan julkisia hankintoja suunniteltaessa on entistä merkityksellisempää arvioida hankintojen pitkäaikaisia ja laaja-alaisia vaikutuksia yrityksiin.

Yrittäjien ja Kuntaliiton yhteisissä suosituksissa (toukokuu 2020) todetaan, että hankintoja suunniteltaessa on entistä merkityksellisempää arvioida hankintojen pitkäaikaisia ja laaja-alaisia vaikutuksia yrityksiin ja markkinaan koronakriisin takia. Tätä suositusta olisi aiheellista siteerata myös Hankinta-Suomen asiakirjassa. Tämä suositus soveltuu ohjenuoraksi kansallinen strategian eri yhteyksiin.

Esitämme seuraavien virkkeiden lisäämistä: ”Prosessikustannuksia vähennettäessä on kiinnitettävä erityistä huomioita hankintojen pitkäaikaisiin ja laaja-alaisiin vaikutuksiin, kuten markkinoiden toimivuuteen. Prosessitehokkuus ei saa johtaa hankintojen keskittämiseen suuriin kokonaisuuksiin.”

Monet Hankinta-Suomen tavoitteet toteutuessaan tehostavat jo itsessään hankintojen prosessikustannuksia. Tällainen on jo itsessään Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus -tahtotila.

Kommenttinne Taloudellinen kestävyys –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Kommentoimme tavoitteiden yhteydessä toimenpide-esityksiä.

Keskeiseksi toimenpide-esitysehdotukseksi on kirjattava:

- Julkinen sektori vähentää omaa elinkeinotoimintaansa

- Julkisomisteiset yhtiöt käyttävät tavarantoimittajina ja alihankkijoina mahdollisimman paljon markkinoilla toimivia yrityksiä.

- Julkisen sektorin on kartoitettava, mitkä toiminnot tehdään omana tuotantona ja mitkä asiat olisivat syytä kilpailuttaa markkinoilta osina taloudellisen kestävyyden ja laadun takaamiseksi.

- Julkinen sektori laskee oman tuotantonsa kustannukset avoimesti ja vertailukelpoisesti. Nyt sote-uudistus on jälleen valmistellessa, ja tämän tulisi jo pelkästään soten-volyymin vuoksi ulottua erityisesti sille sektorille.

Sosiaalinen kestävyys -tahtotila:  Hankinnoilla edistetään julkisen talouden kestävyyttä yhteiskuntavastuullisesti

Lausuntonne Sosiaalinen kestävyys –tahtotilasta, yleiset huomiot

Esitämme tekstilisäystä ”Edistetään sosiaalista kestävyyttä hankinnoissa keskustelemalla tarjoajien ja loppuasiakkaiden kanssa siitä, miten sosiaalinen kestävyys voidaan parhaiten huomioida kilpailutuksissa.”.

Lausuntonne Sosiaalinen kestävyys -tahtotilan tavoitteista:

1. Edistetään heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä siihen soveltuvissa hankinnoissa

Yrittäjät kantavat yhteiskuntavastuuta, ottavat vastuuta itsestä ja kanssaihmisistä sekä rakentavat hyvinvointiyhteiskuntaa yrittäjäriskillä. Moni yrittäjä palkkaa henkilöstöä päästessään julkisen sektorin asiakkaaksi. Yrittäjä ei voi ottaa uutta henkilöä töihin, jos hän ei ole varma, riittääkö töitä nykyisellekään henkilöstölle.

Hankintayksiköitä ei pidä velvoittaa käyttämään työllistämisehtoa. Hankkijoiden on aina yritysten kanssa yhteistyössä pohdittava milloin ja miten työllistämisehto olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa.

Hankintayksiöille on annettava neuvoa ja tukea työllistämisehdon käytön arvioimiseen. Keskusteluyhteys yritysten kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Tarjoajilla on oltava väljyyttä ja vaihtoehtoja työllistämisehdon toteuttamiseksi sopimuskauden aikana. Esimerkiksi työsuhteen alkamispäivämäärässä on oltava joustamista ja ehdon toteuttamiselle voi antaa eri keinoja, kuten oppisopimuskoulutuksen tai työsuhteen.

2. Hankinnoissa edistetään ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien huomioimista

Ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien toteutus hankinnoissa ja yhteisiä verovaroja käyttäessä on tärkeää.

Tätä tavoitetta toteutettaessa on huomioitava riittävä hankintaosaaminen tarjoajille ja hankintayksiköille.

Kommenttinne Sosiaalinen kestävyys –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Tavoite 2.

Code of Conduct -mallin on oltava kaikkien hankintayksiköiden vapaassa käytössä, kuten toimenpide-esityksessä onnistuneesti esitetään. Mallin hyödyntäminen ei saa olla riippuvainen yhteishankintayksikön käytöstä.

Ekologinen kestävyys -tahtotila: Suomi on ekologisten hankintojen suunnannäyttäjä

Lausuntonne Ekologinen kestävyys –tahtotilasta, yleiset huomiot

Pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa uusien kiertotalouden mallien käyttöönotossa ja kehittämisessä. Kustannussäästöjä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia luodaan edistämällä tehokkaita tapoja lisätä pk-yritysten resurssitehokkuutta sekä jätteiden ja materiaalien kierrätystä.

Kestävä kehitys - ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen - on yrityksille mahdollisuus vaikuttavan ja vastuullisen uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

Kasvuhalukkaat ja vientiyritykset näkevät ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita. Merkille pantavaa on, että mahdollisuuksia näkevien pk-yrityksien investointiodotukset ovat huomattavasti suuremmat kuin keskimäärin kaikilla yrityksillä. Tieto käy ilmi kevään pk-yritysbarometrin ilmastoaiheisista kysymyksistä laaditusta raportista. Barometriin vastanneita oli 4600.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tuo myös haasteita joka neljännekselle pk-yritykselle. Tämä on syytä ottaa huomioon päätöksenteossa.  

Lausuntonne Ekologinen kestävyys -tahtotilan tavoitteista:

1. Suomen julkiset hankinnat tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta 2035 ja kiertotalouden toteuttamista​

Julkisilla hankinnoilla pystytään vauhdittamaan ilmastotavoitteita ja kiertotalouden etenemistä.

Jotta saavutamme kiertotalouden tavoitteet, tarvitaan kaikkien toimijoiden panosta. Ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä merkittävästi. Tämä luo valtavasti mahdollisuuksia yrittäjävetoisille hankkeille puhtaampien teknologioiden ja polttoaineiden käyttöönotossa koko maassa.

Pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa uusien ilmastoystävällisten, kuten kiertotalouden mallien käyttöönotossa ja kehittämisessä. Pk-yritykset tarjoavat ja toteuttavat ratkaisuja kierrätyksessä, jätehuollossa, uusiokäytössä, ylijäämämateriaalien hyödyntämisessä, vuokraus ja leasing-palveluissa, korjaus- ja huoltopalveluissa, resurssitehokkuudessa ja digitaalisissa alustoissa.

Julkiset hankinnat parhaillaan edistävät pk-yritysten uusien ilmastoystävällisten ratkaisujen käyttöönottoa.

2. Suomen julkiset hankinnat tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä

Edellisen vastaus kattaa tämän.

3. Suomen julkiset elintarvike- ja ruokapalveluhankinnat edistävät kestävää ruokahuoltoa ja hankinnoissa käytetään kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita​

Tämä on erittäin tärkeä tavoite. Julkisissa keittiöissä on edistettävä lähiruuan, luomun ja antibiootittoman lihan tarjontaa.

Esitämme tekstilisäykseksi: ”Julkisten keittiöiden hankinnat on järjestettävä siten, että erikokoisilla ruuantuottajilla on niihin mahdollista vastata. Julkiset hankinnat toimivat myös lähiruokamarkkinoiden kehittäjinä. Myös alueen yrittäjien keskinäistä yhteistyötä tarvitaan, jotta alueen yrittäjät pystyvät toimittamaan riittävän määrän tuotteita ja turvaaman niiden saatavuuden. Julkisen sektorin on tuettava yrittäjiä tässä yhteistyössä neuvonnalla ja ohjauksella.”

Moni hankintayksikkö eri puolilla Suomea on ansioitunut ruokahankinnoissa jakamalla hankinnat osiin. Esimerkiksi jotkut hankintayksiköt ovat mahdollistaneet, että yritys voi tarjota tuotteitaan kapasiteettinsa mukaisesti vain yhden koulun keittiön tarpeisiin. Tarjontaa ei ole myöskään edellytetty ympärivuotisesti, vaan satokauden aikana.

Hankintalaki ohjaa vahvasti jakamaan EU-hankinnat osiin. Hankintalaissa todetaan ”Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa. (75§)”

Hanselin tuoreeseen elintarvikehankintaan liittyi 145 asiakasta ja kyse oli 340 miljoonan euron hankintakokonaisuudesta, jota ei jaettu osiin. Tämänkaltainen markkinoita keskittävä hankinta ovat monella tapaa ristiriidassa kansallisen hankintastrategian tahtotilojen kanssa, kuten markkinoiden toimivuuden. Myös asiakkaiden (kuten kuntien) on ohjattava Hanselia ryhtyessään sen puitesopimuksiin.

Kommenttinne Ekologinen kestävyys –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Suomen Yrittäjät edellyttää, että hankintoihin asetettujen kriteerien pitää olla kohtuullisesti osoitettavissa pk-yrityksillä.

Esimerkiksi pienemmillä yrityksillä on suuryrityksiin verrattuna usein monella tapaa haasteellisempaa todentaa liiketoimintansa ja tuotannon olevan ympäristöystävällistä. Esimerkiksi sertifikaattien hankkiminen on monelle pienyritykselle taloudellisesti kohtuutonta ja prosessi vie kuukausia. Esimerkiksi jos yrittäjä alkaa luomuviljelijäksi, hankkijalle on riitettävä, että sertifikaatin edellytykset täytetään sopimuskauden aikana.

Muuta

Mitä muuta haluatte vielä lausua?

Lain tavoitetta kunnioitettava

Kansallisen hankintastrategian on kunnioitettava hankintalain tavoitetta pk-yritysten mahdollisuudesta kilpailla ja hankintojen jakamista tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Lisäksi laki vahvasti ohjaa laittamaan EU-hankinnat osiin.

Suomen Yrittäjien kokemuksen mukaan lain tavoite on valitettavan monelle julkiselle hankkijalle vielä vieras. Hankinta-Suomi voi edistää tietoisuutta lain tavoitteista. Strategiassa lain tavoite, kuten pk-yritysten pääsy kilpailemaan, hankintojen jakaminen tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin, on tuotava selkeästi ilmi.

Julkinen asiakkuus voi auttaa yrityksen kasvuun ja kansainvälistymään. Kaikissa Hankinta-Suomeen kirjauksissa on kauttaaltaan kiinnitettävä erityistä tarkkuutta siihen, että tahtotilat, tavoitteet ja toimenpide-esitykset eivät ole omiaan ohjaamaan suurempien hankintakokonaisuuksien laadintaan.

Onnistuneen hankinnan askeleet

Suomen Yrittäjät korostaa, että seuraavat asiat ovat onnistuneen hankinnan edellytykset. Näitä askeleita on korostettava kauttaaltaan läpi hankintastrategian.

- Ilmoita hankinta-aikeesta mahdollisimman hyvissä ajoin.

- Järjestä markkinavuoropuhelu.

- Laadi hankinnasta yritysvaikutusten arviointi.

- Älä pyydä tarjouksessa ylimääräistä ja epäolennaista. Ethän estä alihankintaa tai muuta liiketoimintaa.

- Määritä laatukriteerit hankittavalle kohteelle, ei yritykselle.

- Jaa hankinta osiin. Linjaa, että sama toimija ei voi voittaa kaikkia osia.

-  Mittaa ja valvo laatua sopimuskauden ajan.

-  Käytä hankintaneuvojaa sparraajana.

Hankinta-Suomen asema

Hankinta-Suomen on toimittava korkeintaan suosituksena kunnille niin, että kunnat voivat soveltaa sitä siltä osin kuin parhaaksi katsovat kunnan elinvoiman näkökulmasta.

Yksi strategia - kansallisen hankintastrategia - ei sellaisenaan sovellu ja vastaa alueiden ja niiden markkinoiden erilaisuuteen (perustelu vastaukselle 1). Suomen Yrittäjät korostaa, että hankintapolitiikka on aina hankkijan käsissä. Sitä ei pidä ulkoistaa demokraattisesti valituilta päättäjiltä.

Parhaimmillaan Hankinta-Suomen asiakirjat tukevat päättäjiä linjaamaan hankintapolitiikastaan. Kunnat voivat hyödyntää kansallista hankintastrategian elementtejä niille soveltuvin osin.

Hankinta-Suomen on kannustettava kuntia linjaamaan hankintapolitiikastaan. Kunnan ja maakuntien on linjattava omistajaohjauksellaan myös omistamiensa yhtiöiden hankintapolitikasta.

 

Suomen Yrittäjät

 

Janika Tikkala

elinkeinopolitiikan asiantuntija